Reissu, raksut ja synkkä rakkaus

Päivästä näytttää tulevan hyvä kun sitä katsoo ikkunan läpi mutta vasta sitten kun pimeys laskeutuu taivaankannen ylle, tiedän onko se ollut hyvä vai kuuluuko se niihin jotka mieluummin unohtaisin. Kenties tämä on elämän tarkoitus koska päivän kulku perustuu vain ja ainoastaan niihin valintoihin joita teemme ja näin ollen emme voi syyttää siitä ketään. Toki Karmallakin on osuutensa – useimmiten Viikatemiehen muodossa – mutta koska me ihmiset haluamme ajatella olevamme täydellisiä, niin me laitamme huonosti menneen päivän karman piikkiin vaikka todellisuudessa me olemme itse aiheuttaneet 99% niistä negatiivisista kokemuksista joita me päivän aikana koemme. Toivottavasti minun ei tarvitse tänään tehdä niin, toivon että kykenen tekemään oikeita päätöksiä ja voin olla tyytyväinen siihen millainen päiväni on ollut, sillä minulla on tapana ajatella että vituiksi mennyt päivä on hukkaan heitettyä aikaa ja se saa minut ärsyyntymään tavalla josta en pidä. Jälkiviisaus yhdessä kiputilojen kanssa vie yöunet ja asioiden turha miettiminen tekee muutenkin helvetillisistä öistä vieläkin helvetillisempiä.

Siivosin aamuyöstä kämppäni, pakkasin reissureppuni ja kävin suihkussa. Minulla on muutamia asioita hoidettavana ennen illan tapaamista ja koska en pidä siitä että minun on juostava paikasta toiseen enkä pidä myöskään ihmispaljoudesta, on tiettyjen asioiden hoitaminen heti aamusta/aamupäivästä enemmän kuin hyväksi. Viimeisenä aamupäivän tehtävälistalla on viherkasvien hankkiminen koska nyt kun olen asunut yksin lähes vuoden, olen todistanut itselleni että kykenen pitämään raakut elossa ja vieläpä niin että ne kasvavat kohtuullista vauhtia joten päätin hommata muutamia lisää. Mitä ne sitten ovat, sitä en tiedä vielä koska minulla on omat, omituiset kriteerini kasvien suhteen mutta yksi asia on varma ja se on se että mieluummin ylöspäin kuin sivulle eli kenties jotain palmun tapaisia tai vastaavia.

Tänään pitää myös kytätä puhelinta koska lääkärini ottaa yhteyttä noston tiimoilta ja toivottavasti hän soittaa sen verran ajoissa että ehdin hakea uudet lääkkeet, olkoonkin että vanhoja on vielä respalla mutten viitsisi uhrata niihin rahaa koska käyttämäni lääkkeet ovat suht hintavia. Sen näkee sitten ja vaikka näillä ei sinänsä ole mikään tulenpalava kiire, niin olotiloja ajatellen jykevämmät raksut olisivat tervetulleita etenkin öitä ajatellen. Tutkin tätä lääkitysasiaani ja hieman huvittaa kun ne lääkärit joiden kanssa minulla on ollut keskusteluja näistä lääkkeistäni, ovat kauhistelleet annosmääriä mutta lääkeinfoa antavilla sivustoilla mainitaan että naloksonin kanssa annosmäärä voidaan nostaa 160mg:aan päivässä ja ilman naloksonilisää jopa 400mg:aan päivässä joten näihin lukuihin suhteutettuna lääkitykseni on vielä asteikon alkupäässä. Kauhisteluun ja annoskoon nostamisen vastahakoisuuteen kun heillä on olemassa se iänikuinen syy eli entisen elämäni juominen josta he kyllä ovat pikkuhiljaa luopumassa mutta silti se tulee joka kerta esiin. Tiedän etten ole ainoa jota tämä kukkahattu – politiikka vituttaa sillä heidän mielestään joka ainoa kovempia kipulääkkeitä käyttävä on päätään sekoitteleva ihminen jota tulee kontrolloida kaikessa. Olen useammin kuin kerran rukoillut että kunpa joku keksisi laitteen jolla kiputilat voitaisiin siirtää tutkittavasta tutkijaan, niin se voisi olla se väline joka kenties muuttaisi tätä syvään juurtunutta ja keskiajalta peräisin olevaa ajatusmallia. Täysin hullu ajatus mutta laite olisi kiputiloista kärsivien Graalin malja ja uskon että niin omasta kuin muidenkin kaltaisteni mielestä lähes esikuvansa veroinen. Edellä olevasta valituksesta huolimatta en halua olla epäkiitollinen, sillä tiedän että maailma on täynnä ihmisiä joilla asiat ovat paljon huonommin eikä minulla näin ole ”oikeutta” valittaa mutta tosiasia on, että ne omat kivut tuntuvat hyvin raskailta ja ovat aina läsnä. Painoarvo sanalla aina.

Jotta tämä ei menisi kovin synkissä vesissä kahlaamiseksi, niin jatketaanpa tätä aloittamaani tunnustusten tietä ja kerrottakoon että tunnen mitä suurinta viehtymystä synkkiin ihmisiin. En tiedä mistä se johtuu mutta jotenkin tuntuu että heidän ajatusmaailmansa on paljon puhtaampi kuin meidän (no, kitinöistäni huolimatta ajattelen melko positiivisesti ja optimismi on minulle lähes realismia minkä johdosta saan hyvin usei tuntea Karman avokämmenen poskellani). Kaiken lisäksi näiden synkkien ihmisten sielunelämä on paljon suoraviivaisempi mikä näkyy myös heidän teksteissään. En väitä olevani kaiken tietävä ja – näkevä oraakkeli mutta synkkien ihmisten postauksista pitää nähdä myös se mitä ei ole kirjoitettu. Se kyllä näkyy kun osaa katsoa ja se on juuri se että vaikka itse teksti tuntuu toisinaan sekavalta, niin nämä näkymättömissä olevat sanat tekevät siitä hyvinkin selkeän. Okei, nyt te ajattelette että olen lopullisesti seonnut mikä kyllä voi pitää paikkansa mutta kokeilkaapa itse; koittakaa nähdä se mitä kirjoittaja haluaa sanoa älkääkä tuijottako sitä mitä on kirjoitettu.
Synkillä ihmisillä on myös paljon vakaampi sydän, ts. he ovat paljon omistautuneempia sille mitä he tekevät ja mihin he ovat sitoutuneet koska heidän ei tarvitse tai no, he eivät käsittele sanaa ”onnellisuus” siten kuin muut eikä heillä ole sellaista pakonomaista tarvetta tyydyttää tätä tunnetta kuten positiivisesti ajattelevilla ihmisillä. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä etteivätkö he haluaisi olla onnellisia. Päinvastoin ja siksipä synkän ihmisen rakkaus on jotain niin syvää ja aitoa ettei sitä löydy muualta. Voisin nimetä tässä kaksi synkkää sielua mutta sitä en tee. Pakkomielteeni kun on parempi pitää omana tietonani.

undeerstand
Asia jonka useimmat ihmiset unohtavat tai eivät yksinkertaisesti tajua.


Tässä kaikki tällä kertaa, nauttikaa kauniista päivästä ja katselkaa ympärillenne sillä se kannattaa. Jos te suljette maailman ulkopuolelle, niin se ei myöskään koputa olkapäällenne ja teiltä menee ohitse se mitä te toivotte. Niin, ja tärkeimpänä kaikista: muistakaa olla ihmisiksi.

Ps. Kiitos kaikille jotka olette vierailleet täällä sillä eilen rikottiin 170. 000 kävijän/sivunäytön rajapyykki.

- Frigori laecasin dico -





30 kommenttia :

  1. Mä näin sun tulevasta illastasi jo untakin. Tai valveunta, umpiuni antaa odotuttaa itseään.. Kerron vasta, kun ensin kuulen, kuinka oikeasti kävi. Siis jos kerrot :)

    Rivien välistä lukemisesta olet niin oikeassa. Toiset osaa sen taidon, toiset taas ei millään.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hittolainen!
      Mielenkiintoni heräsi jo muutenkin mutta erityisesti tämä valveuni...et sitten millään viitsis kertoa siitä jo nyt koska mä päätin etten tule mainitsemaan tästä illasta kuin korkeintaan yhden lauseen verran. Siihen on kaksi syytä joista ensimmäinen juttu on se että koska siihen liittyy toinen ihminen, niin en katso voivani kirjoittaa illasta ja sen kulusta oikeastaan yhtään mitään ja toinen on se että vaikka mä tätä nykyä harrastankin avoimempaa kirjoittamista, niin nämä pielusteluihin liittyvät asiat ovat yksityisiä. Oikeastaan sen takia että niihin liittyy aina se toinen osapuoli jonka yksityisyyttä pitää suojella ja tokkopa kukaan siitä pitäisi jos joutuisi omaa itseään koskevia asioita lukemaan. Nimenomaan tähän "genreen" liittyen.
      Mä toivon ja myös uskon että sä ymmärrät nämä mun pointtini.

      Mukavaa viikonalkua <3

      Poista
  2. Ujostelukohtauksen hetkeksi hälvettyä tulin vilkuttamaan. Tämän blogisi olen lukenut alusta loppuun ja siksi rohkenin nyt avata suuni. Terveisiä siis Auringonpaisteen kaupungista eteläiseltä pallonpuoliskolta. Tulen kylään jatkossakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta terve vaan Virva!
      Hienoa että olet voittanut ujoutesi ja tervetuloa jurtalle!
      Toivottavasti viihdyt koska täällä käyvä porukka on Blogspheren parasta sakkia ja kuten tietänet, täällä saa ilmaista ajatuksiaan ihan vapaasti kunhan ei loukkaa ketään.
      Taidankin - jahka saan nämä asiat täällä järjestykseen - tulla poikkeemaan sun luona ja katsomaan mitä löytyy...

      Poista
    2. Kiitos. Jurtalla viihdyn taatusti!

      Poista
  3. Tuo on taito, joka multa taitaa puuttua - rivien välistä lukeminen. Aistin kyllä ilmapiiriä ja siinä tapahtuvia muutoksia herkästi, mutta en usko ymmärtäväni kirjoitettuja vihjeitä.

    Piän peukkuja lääkehomman puolesta. Muutenkin olis kätevä semmonen laite, jolla vois omat tuntemukset siirtää lääkäriin, niin ei tarttis yrittää niitä kuvailla. Mahakivustakin ehkä lääkäri osais sanoa, että joo pernahan se sulla kipuilee, kun itse ei pystyis sanoon muuta ku että maha on kipee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä on pakko harrastaa tai se on lähes pakollinen taito täällä Blogspheressä koska kaikkea ei voi sanoa siten kuin haluaisi eikä kaikki ryhdy pitämään varjoblogia (jossa ei sielläkään kerrota sitä koko totuutta, ma olen havainnut).

      Lääkkeet nostettiin taas tutun saarnan säestyksellä ja hyvä niin. Ainoa haittapuoli on se että myös hinta nousee ja koska nuo ovat muutenkin kalliita, niin en tiedä milloin raja tulee vastaan ja nytkin pitää odotella että saan rahaa jotta mä voin hakea nuo uudet. Ärh.

      Poista
  4. Tsemppiä iltaan!

    Tuosta synkkyysasiasta saanen taas olla eri mieltä (mutta kuten tiedät, mielipiteet on mielipiteitä). Synkillä ihmisillä se variaatio on kapeampi kuin ei-synkillä, joten musta ei-synkät on siksi kiinnostavampia. Ja vähemmän ahdistavaa seuraa ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei vain Marjaana, sun kanssasi olisi mukava keskustella näistä variaatioista naamatusten koska sillä tapaa saisi teidän ekstroverttien ja synkemmissä vesissä kulkevien ihmisten väliset eroavaisuudet paremmin selville. Ja muutenkin...ois mukavaa....vaihtaa ajatuksia ;)

      Poista
    2. Meidän ekstroverttien? Mä oon introvertti mutta piilotan sen hyvin ;-)

      Poista
    3. Mä en usko että sä olet introvertti. Tai sitten sun sisälläs asuu peto jota sä et halua päästää vapaaksi ;)

      Poista
    4. Marjaana; sä olet mä ;)

      Poista
  5. Muista, että minkä päätöksen teetkin, se on sellainen minkä kanssa voit / voitte elää jatkossakin ilman ns. omantunnon kolkutusta ja muuta vastaavaa. Onnea siis valitsemallasi tiellä - mikä se sitten onkin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Eilinen oli enemmän kuin antoisa ilta kaikin puolin enkä mä usko että vastapuolellekaan jäi huonoja fiiliksiä tai näin hän ainakin sanoi kun asiasta keskustelimme.

      Poista
  6. Toi raksu-juttu on mielenkiintoinen. Ja voin vakuuttaa, että ei koske pelkästään sellaisia, joiden menneisyydessä on ollut jotakin, mitä ei niin kovin suotavaksi katsota. On nimittäin tullut seurailtua vierestä, kun rapiat 80-vee ei voi saada tehokkaita lääkkeitä kipuihin, kas, kun niistä voi vaikkapa viimeisiksi vuosiksi tulla riippuvaiseksi. Huokaus. Panadolia tyrkytetään mennen tullen, vaikka se ei ole sen turvallisempi edes - siinähän voipi vaikka maksa sanoa poks. Zissus, tää on sellainen asia, joka mulla saa aina kieerokset hieman nousemaan, joten lopetan ennen kuin alan kunnolla paasata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä!
      Vasta sitten - jos sittenkään - ihminen on terveydenhuollon mukaan oikeutettu kovempiin kipulääkkeisiin kun hänen tuskansa ovat jo niin kovat ettei hän niiden takia ole enää muutenkaan kartalla ja käytännön tasolla tämä tarkoittaa elämän viimeisiä päiviä. Minä en jumalauta tiedä miten alkoholipolitiikasta tuttu kukkahattu-paapomispolitiikka on tullut terveydenhuollon puolelle koska luulisi lääkäreiden tietävän ja ymmärtävän sen mitä kipu on niin käsitteenä kuin itse tuntemuksenakin. Perkele.

      Poista
    2. Äitini isoäiti sairasti terminaalivaiheen vatsasyöpää yli 80-kymppisenä (60-luvulla)ja äitini oli vieläkin katkera siitä, että mummulle ei annettu riittävästi morfiinia kivunlievitykseen sillä perusteella, että hän saattaa tulla siitä riippuvaiseksi. Luulin, että siitä olisi jo hiukan tultu eteenpäin, mutta ei ilmeisesti.

      Poista
    3. Ei olla ei ja minen voi käsittää terveydenhuollon asennetta. Onko se "enemmän" oikein että ihminen kärsii saatanallisesta tuskasta kuin se että hän ei ole terävimmillään mutta huomattavasti kivuttomampi?

      Poista
    4. Kyllä nykyään saattohoitopotilaat saa morfiinia ihan kivasti. Mun äidillä oli viimeiset ajat kipulaastareita, tarvittaessa sai piikkiä ja kyllä se usein oli niin tillintallin, että joko oli muuten vaan semmonen tai sit lääkitys toimi.

      Poista
    5. No ehkäpä saattohoidossa mutta ei muuten, ei edes asteikon alapäässä olevia josta tekstissä mainitsinkin ja josta olen lekureilta tentannutkin eli miksi vitussa on olemassa esim. 200mg lääkkeitä jos 20mg kohdalla aletaan voihkimaan kuinka vahva lääkitys on? Tämä noin niinkus esimerkkinä mutta erittäin paikkansa pitävänä sellaisena ja se on asia jota minä jumalauta en ymmärrä. Kenelle/mitä varten ne vahvemmat lääkkeet (joita ei missään nimessä anneta) ovat? Miksi niitä pihdataan?

      Poista
  7. Synkät ihmiset ovat yleensä syvällisempiä. Itsekin luen blogien puolella mieluummin siitä raadollisesta elävästä elämästä. Joskus löytyy tarttumapintaa, aina ei. Tai no, ehkä voisin sanoa, että luen mieluiten blogeja, joista löytyy kirjoittajan ajatuksia. Pelkkä tekeminen ja harrastaminen ei kauheasti kiinnosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kyllä! Ja apljon rehellisempiä sekä itselleen että ympäristölleen. Valitettavasti vain monet jotka heidän postauksiaan lukevat, ajattelevat tai oikeastaan tuomitsevat heidät ihmisiksi joiden elämä keskittyy valittamiseen vaikka todellisuudessa asian laita on aivan toisin. Kyllä niistä teksteistä välittyy se kaikki oleellisin, ajatukset ja muu elämään liittyvä jos tekstejä lukee ajatuksella eikä niin että postaus luetaan pikaisesti läpi.

      Poista
  8. Täytyy sanoa, että jokseenkin nyrjähti aivot enkä oikein tajunnut jutun juonta. Itse sosiaalisesti suuntautuneena introverttina pyrin positiivisuutta kohti, mutta en silti koe olevani mikään hattarapää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ehkäpä mä en taaskaan osannut esittää pääni sisäisiä ajatuksia oikein. Tarkoitin että ne synkkämieliset joita tunnen ja joiden kanssa vaihdan ajatuksia, ovat tavallaan enemmän sinut itsensä kanssa, johtuen ehkäpä siitä että heillä on enemmän aikaa (ei työelämässä) tai he käyttävät enemmän aikaa itsensä tutkiskeluun ja pään sisäisten asioiden pohtimiseen. Hiton vaikea tuoda esiin sitä mitä tarkoitan eikä tämä tietenkään tarkoita sitä etteivätkö ekstrovertit ja positiiviset ihmiset harrastaisi itsetutkiskeluja mutta mielestäni näiden synkkien kohdalla se on jotenkin syvällisempää ja se näkyy sitten muussakin käyttäytymisessä/ajattelussa.

      Poista
    2. Kyllä mä oikeastaan tajuankin mitä tarkoitat. Itse tunnen asiat syvästi ja yritän (silti) pyrkiä positiivisuuteen, koska muuten en jaksa ihan tätä jokapäiväistä elämää. On pakko suojella syvintä olemusta jotenkin. Vaikka sitten vaikuttaisinkin joltain happy-go-lucky-tyypiltä, jolla ei ole koskaan huolen häivää.

      Poista
    3. Piti vielä lisätä, etten nyt mitenkään ärhentele sulle, mutta kunhan aloin vaan pohtia asioita :)

      Poista
    4. Juu ja kyllä mulle saa ärhennellä :)

      Poista
  9. Jäin miettimään tuota synkkyyttä, sitä on niin monta lajia. Jos se on syntynyt esim. katkeruudesta, niin ei se mielestäni kamalan hohdokasta ole. Ei edes mielenkiintoista.
    Samoin, jos suojakeinoksi on valikoitunut kyynisyys. Tai jos se on pelkästäään oman minän ympärillä pyörivää synkkyyttä.

    Kuulun lahkoon synkkänä syntyneet, toistuvia masennuksjaksoja pitkin elämää, viimeiset vuodet pitkiä vakavia masennuskausia. Ei se todellakaan ole syvällistä.
    Se on syvältä.

    Moni psyk.päiväsairaalajakso on tutustuttanut minut kymmeniin todella synkkiin ihmisiin. Jos se synkkyys johtuu masennuksesta, päässä ei liiku muita ajatuksia kuin se musta olo, jonka keskiössä itse on. Silloin ei todellakaan pysty puhumaan syvällisiä...
    Jos se synkkyys johtuu muista syistä, esim. noista edellämainistuista, sellaisten ihmisten kanssa ei jaksa kauan jutella. Liian paljon negatiivista energiaa, ja kun itsellä ei ole yhtään ylimääräisiä voimia, niin sitä kavahtaa tiettyjä ihmisiä, jotta itse säilyisi hengissä.

    Itse olen terapian, lääkityksen, noiden sairaalajaksojen aikana oppinut sietämään synkkyyttäni, ymmärtänyt, että kun annan itseni olla sitä mitä olen, voin vähemmän huonosti.

    Mutta en alkaisi glorifoida synkkyyttä ja introvertiyttä. Positiiviset ja ulospäinsuuntautuvat ihmiset ovat yhtä syvällisiä. Todennäköisesti eri tavalla, enkä aina ymmärrä heitä, mutta silti.

    Hmm, tulipa vuodatettua, sori.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. On olemassa niitä synkissä vesissä kulkijoita jotka eivät näe eivätkä tunne mitään ulkopuolisen silmin eikä sille vihalle tai katkeruudelle ole loppua. Koitin tuossa Puskikselle selvittää asiaa siten kuin minä sen näen ja tietenkin tämä on täysin erilainen näkemys koska mä olen ulkopuolinen enkä näe sitä synkkyyttä tai masennusta sisältä käsin kuten he jotka näiden asioiden kanssa joutuvat elämään.

      Koitin vain sanoa että kaikki ne keskustelut ja muut ajatustenvaihdot ovat olleet sellaisia mistä olen saanut käsityksen että synkät ihmiset jotenkin ajattelevat asioita syvällisemmin kuin positiiviset. Ekstrovertit mielestäni "liitävät" eivätkä uhraa aikaa asioille ennenkuin tapahtuu jotain sellaista mikä pysäyttää tai vaikuttaa tavallista enemmän kun taas synkät katsovat tulevaisuuteen ja miettivät tulevia asioita niin omalta kuin toistenkin kannalta, olkoonkin että etukäteismiettiminen (<- hirveä sana) lähtee joskus lapasesta ja maailmasta maalataan mustempaa kuin se onkaan.

      En minä osaa tämän paremmin ja se rassaa, mikään ei ole niin ärsyttävää kun pitää sisällään ajatusta tai asioita joita ei osaa pukea sanoiksi.Haluan kuitenkin kiittää mielipiteestäsi koska mä olen ajatellut asiat niin, että mitä useampi näkökulma, niin sen paremmin mä opin kulloistakin asiaa ymmärtämään koska yksi mun suurimmista synneistäni on se että mä kuljen aika usein laput silmillä enkä näe kuin eteeni. Joko mustaa tai sitten pelkkää valkoista ja se on huono juttu se.

      Poista

Käynnistäsi kiitollinen ja kommentistasi olisin suorastaan riemuissani!
(kommenttien valvonnan takia ne näkyvät vasta hyväksymisen jälkeen ja tämä saattaa kestää jonkin aikaa)

Kiitokset tekijöille:

  • Blogger archive page > Life is so full of tae!
  • Google Friend Connect Button > NetOops blog
  • Add Related Post Widget To Blogger (linkwithin) > My Blogger Tricks
  • Contact Form > Tw!st Blogger
  • Simple Search > Blogger Buster
  • How to display linkwithin related posts only in post pages > My Blogger Desk
  • How to Remove Subscribe to Atom links from your Blogger Blog > Superwebtricks
  • How to remove quick edit and wrench icons on Blogger > Blogger Plugins