Malm, Myndig ja parit rekkeroot

Pääsin tutustumaan ruotsalaiseen noituuteen kun kävin vierailemassa melko uudehkossa IKEA:n myymälässä, sillä meitä pakkomielteisiä ei mikään muu vituta niin paljon kuin keskeneräiset asiat ja tällä kertaa se oli uudesta residenssistäni puuttuva tietokonepöytä.
Liike jossa vierailin on iso ja vaikka suhtaudunkin skeptisesti huonekaluihin joiden pääasialliset valmistusmateriaalit ovat puru ja erikeeper, niin nyt minun on pyydettävä anteeksi Kampradin papalta koska kenellekään IKEA:ssa käyneelle ei liene epäselvää se että ruotsalaiset ja erityisesti Mr. Kamprad ovat huonekalujen myynnin suhteen edellä meitä suomalaisia about neljäsataa valovuotta tahi parsekia, ihan miten vaan. Siinä missä suomalaisilla on muutaman hehtaarin halli jossa huonekalut on sijoitettu epämääräisiin saarekkeisiin teeman mukaan, on ruotsalaisilla valmiiksi kalustetut ”huoneet” jotka antavat paljon paremman kuvan siitä miltä ao. huonekalu näyttää ”oikeassa” ympäristössä ja plussaa on myös se että edellä mainittu tapa esitellä huonekaluja lisää myyntiä koska kaikki esittelytilan elikkäs ”huoneen” kalusteet ovat täysin yksi yhteen niin kokojensa, malliensa kuin väriensäkin suhteen. Kaiken lisäksi asiakaspalvelu on sen verran hyvää ettei sen kuvaamiseen riitä sanat ja tästä todisteena minua opastaneen naismyyjän ”Vad fan tyckar du?” - kysymys jonka hän joutui pakostakin esittämään koska lumouduin hänen ulkoisesta olemuksestaan ja aivan mielettömän upeista silmistään sen verran että jähmetyin paikalleni, huojuin hiljaa ja pidin aika saatanan omituista ininää. Suomeksi sanottuna rakastuin tähän ponnaripäiseen myyjään niin että liikkeestä lähtiessäni kiersin ensimmäisen liikenneympyrän tasan 84 kertaa. Minen voi sille mitään mutta jos naisella on tummahkot hiukset jotka ovat ponnarilla ja vihreät silmät niin se on kombinaatio joka saa mun diencephalonit vatkaaman hullun lailla ja sen tietää mitä siitä seuraa.

Siihen kehuminen sitten loppuukin koska IKEAT ei ole suunniteltu sitä tosiasiaa silmällä pitäen että niissä saatta vierailla paimenia jotka ovat koko ikänsä asuneet hieman syrjemmällä eivätkä näin ollen tiedä miten tämänkaltaisissa liikkeissä liikutaan, ostosten tekemisestä puhumattakaan. Minä katsokaas eksyin kahteen eri otteeseen, ensimmäinen tapahtui het sen jälkeen kun olin valinnut haluamani pöydän jonka löysin viikon harhailun jälkeen ja toinen tapahtui sen jälkeen kun tämä vihreäsilmäinen myyjä oli lykännyt käteeni pienen lyijykynän pätkän ja ihme ostoslistan joiden kanssa minun oli pitänyt mennä itsepalveluvarastoon joka sekin saatana tuntui vaihtavan koko ajan paikkaa. Oikeesti, kun olin saanut sen bloody ostoslapun käteeni ja kysynyt myyjältä että pääsenkö pois täältä kun seuraan lattiassa olevia viivoja, oli minun kysyttävä myyjältä kolmannen kerran hänet ohittaessani että josko hän tekisi seuraavalle kierrokselle jonkinlaiset eväät koska nämä perkeleen viivat ovat noiduttuja sillä palaan aina tähän samaan pisteeseen. Kuulin kuinka tämä vihreäsilmäinen enkeli huokasi raskaasti ja mumisi hiljaa jotain paimenista ja niiden älykkyysosamäärästä mutta sytytti soihdun ja lähti näyttämään tietä jotta mä pääsen sinne itsepalveluvarastoon jonka suunnitteluun on osallistunut itse Saatana sillä siinä on sellainen varasto joka ei ole tästä maailmasta.

scan

Hortoilin ostoslappuni kanssa kattoon asti ulottuvien hyllyjen välissä etsien oikeaa hyllyä, lokeroa ja tuotenumeroa ja tapasin aiemmin tulleita jotka makailivat hyllyjen juurella nyyhkyttävinä ihmisrauniokasoina. Eräskin Sysmäläinen perhe kertoi tulleensa lopputalvesta 2013 ostamaan Lack-pikkupöytää mutta he olivat eksyneet miltei heti ja ovat eläneet siitä lähtien pääasiassa saksalaisten turistien heille viskomilla maapähkinöillä. Heitä oli muitakin, Joensuulainen insinööri jonka tarkoituksena oli kipaista hakemassa Välbekant - kirjoitusalusta kevättalvella 2014 mutta tästä kipaisusta oli muodostunut selvitymistaistelu jolle ei näyttänyt tulevan loppua sillä hän oli hukannut ostoslappunsa ja kulllan arvoisen lyijykynänsä pätkän jo aikoja sitten taistellessaan pullanmuruista erään turkulaisen perheen kanssa. En välittänyt heistä vaan jatkoin vaellustani koska mä halusin sen tietokonepöydän ja laajoja tundria kiertäneenä uskoin selvityväni itsepalvevaraston synkistä holveista. Näin myös kävi, löysin kyllä mielestäni oikean hyllyn ja lokeron mutta tuotenumero ja paketin koko eivät oikein täsmänneet mikä sai minut hetkeksi epäilyksen valtaan mutta tiesin ruotsalaisten pakkaajien tehokkuuden joten kaappasin pahvisen mysteerilaatikon mukaani ja paienlin kassan kautta ulos. Kotiin päästyäni revin paketin auki ja kun huomasin omistavani melko saatanallisen läjän Myndig – leipälautasia, sain astetta voimakkaamman raivokohtauksen jonka aikana purin vasempaan käsivarteeni oka tapahtui välittömästi sen jälkeen kun olin tunkenut ostamani Myndigit pesukoneeseen ja laittanut linkouksen päälle. Sanottakoon että ruotsalainen leipälautanen pitää melko perkeellistä meteliä kun kierrokset nousevat 1800 kierrokseen minuutissa.

Spartalaiseen kasvatukseen kuuluu ettei periksi anneta joten tein toisen reissun ja ilokseni sain asioida saman jumalattaren kanssa kuin paria tuntia aikaisemmin, olkoonkin että ylpeyteni esti minua kertomasta asioiden todellista laitaa joten valehtelin että ystäväni oli tullut vierailulle juuri kun olin kasaamassa omaa pöytääni ja koska hän halusi todella paljon samanlaisen pöydän, niin minun oli toteuttava hänen pyyntönsä ja siksipä nyt olen täällä ostamassa sitä samaista pöytää toistamiseen. En ole varma miten ruotsiksi sanotaan ”Just joo” mutta ellen ihan väärin kuullut tai ymmärtänyt, niin uskon että vihreäsilmäisellä jumalattarella oli omat epäilyksensä koska eipä noita joo de ja parit rekkeroot päälle – sanontoja muuten viljellä. Eniveri, nyt mulla on musta Malm - pöytä liikkuvalla sivutasolla ja mä olen happy.

Siiten asiaa virallisen elämän ja nettihiljaisuuden syistä. Kuten muistanette, kerroin (muistaakseni) aiemmin keväällä että tälle kesälle oli sovittu kahdeksan eri projektia joista suurin osa peruuntui ja osaa siirrettiin myöhemmäksi ja nämä siirrot/peruutukset aiheuttivat taloudellisen kurimuksen joka on heijastunut lähes kaikkiin arkipäiväisiin toimintoihin. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa että neljä täysin uutta kohdetta on käynnistynyt ja suurin niistä on erään vanhan, muutama vuosi sitten lakkautetun kyläkaupan täydellinen saneeraus sillä kauppa on tarkoitus avata vielä tänä sykysynä. Koska lattianeliöitä kaupassa on reilut kolmesataa ja kun kaikki pinnat niin sisältä kuin ulkoakin uusitaan, ei liene vaikea arvata että se tietää järjettömän pitkiä päiviä ja kun ohessa vielä pitäisi viedä kolmea muutakin projektia eteenpäin, ei kotona tai paremminkin kämpillä ehdi muuta kuin käydä kääntymässä ja tämä on se syy miksi en ole kyennyt päivittämään blogiani niin usein kuin olisin halunnnut. Kaupan suhteen viime viikko oli sangen epämiellyttävä koska lattiapinta-alasta 225 neliötä oli pinnoitettu vanhalla linoleum-laatalla (muovilaatta joiden vanhat kiinnitysliimat sisältävät asbestia) joiden poisto oli työläs, puhumattakaan alla olevan kiinnitysliiman poistamisesta joka suoritettiin hiomalla lattia puhtaalle betonipinnalle. Purku ei rajoitu pelkästään tähän sillä sekä laatat että hiontajäte on pakattava tiiviisti asbestialtistuksen välttämiseksi. Pakkaus aloitettiin perjantaina ja sitä jatkettiin eilen, loput pakataan maanantaina jolloin purkujäte aloittaa matkansa kohti jätteenkäsittelylaitosta. Positiivisena asiana on se että jätteenkäsittelylaitokset kannustavat ihmisiä tuomaan ongelmajätteensä heille sen sijaan että ne jätettäisiin tien varsien levähdyspaikoille tai peräti metsään sillä asbesti maksaa 110,- euroa /tonni kun taasen ”tavallisen” jätteen hinta on 150,- euroa tonnilta.

monday


Kiireistäni huolimatta olen päättänyt pitää ainakin yhden lepopäivän viikossa koska pyykit eivät peseydy itsestään ja viralliset asiat on hoidettava silloin kun virastot ovat auki eikä töistä tule pitemmän päälle mitään jos viikkotunnit ovat 100:n tunnin paremmalla puolella. Koitan myös pitää päivittäisen tahdin sillä kun alkuvaihe ja isot, monta muuttujaa sisältävät tekijät saadaan hoidetuksi niin hommat alavat elää omaa elämäänsä ja aikaa (toivottavasti) jää hieman enemmän.

Teille kaikille oikein mukavaa sunnuntaita ja muistakaa olla ihmisiksi.

Erityiset kiitokset Marjaanalle <3 font="">
read more

Kiitokset tekijöille:

  • Blogger archive page > Life is so full of tae!
  • Google Friend Connect Button > NetOops blog
  • Add Related Post Widget To Blogger (linkwithin) > My Blogger Tricks
  • Contact Form > Tw!st Blogger
  • Simple Search > Blogger Buster
  • How to display linkwithin related posts only in post pages > My Blogger Desk
  • How to Remove Subscribe to Atom links from your Blogger Blog > Superwebtricks
  • How to remove quick edit and wrench icons on Blogger > Blogger Plugins