Uuden Jorkin Aika ja sen liikkuvat giftit!

Tänään olen viihdyttänyt itseäni tänä aamuna noin tunnin verran tuijottamalla 2014 Holiday Gift Guidea joka löytyy americcalaisesta paikallislehdestä nimeltä The New York Times (älkää tehkö mitään koska ne kuvat alkavat liikkumaan itsestään!). Voi sentään mitkä värit ja efektit! Jaa vähän hienosti tehty ja siksipä mun oli katsottava se yhä uudestaan ja uudestaan, enkä mä voinut sille mitään että mä aloin kikattamaan ääneen koska mä jouduin jonkinlaiseen joulutranssiin ja mä laitoin soimaan täysillä Katri – Helenan joululaulut jotka mulla on vinyyliversiona. Katri meinaa kuulostaa ihan puolalaisen kiinteistövälittäjän pahasti alkoholisoituneelta mieheltä kun painaa sormella levyn reunaan jolloin levyn kierrosnopeus on about 15 – 19 kierrosta minuutissa.

Tuo NYTimes (Uuden Jorkin Ajat) on hyvä läpyskä ja mä olen iloinen että eri firmat laittavat mainoksiaan noihin paikallislehtiin koska muutenhan niitä ei olisi ja ihmiset jäisivät vaille tietoa oman kylän tapahtumista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Sen mitä olen ymmärtänyt niin tämä New York on melko iso kyläyhteisö ja aktiviteeteista päätellen siellä on myös hyvin organisoitu kylätoimikunta koska tapahtumia näyttää olevan joka lähtöön. New York vaikuttaa niin mukavalta paikalta että mä taidan soittaa sinne ja kysyä kunnanjohtajalta onko heillä tarjolla yhtään vapaita vuokrakämppiä, luonnollisesti palveluiden läheltä mutta kuiteskin siten että pääsisin juoksuttamaan Aljohia vapaana. Jos en väärin muista niin jossain esitteessä oli maininta jostain Keskuspuistosta mutta mä en ole varma saako sinne viedä koiria tai oliko asian tiimoilta edes mitään informaatiota.

Siinä New Yorkin lähellä on käsittääkseni myös sellainen kyläpahanen kuin California vai oliko se Kalifornia kun noin lontoonkieliset sanat on niin vaikeita mutta enivei, Simpukka kertoi hauskan jutun kaveristaan joka oli vienyt karjalanpiirakoita – suomalainen kun kerran oli – paikalliseen synnytysvalmennukseen ja nämä....voi sentään....Kalifornialaiset olivat luulleet niitä pimpaimiksi! Voitteko kuvitella?!! Eihän nyt jumalauta kukaan piirakkataikinan päälle mene istumaan mutta tässä nämä kulttuurierot tulevat esiin enkä mänyt tiedä että onko oikeutettua arvostella karjalanpiirakoita jos kerran omat sirvakat näyttävät sellaisilta kuin NYTimes'n NYC - osion Noshwalks food tour'issa esitelty käntty. Mikä saatana se sekin on? Siinä se vasta pimpain on ja vieläpä sellainen jonka molemmissa päissä on Killon torin varikset jotka on väännetty solmuun! Toi Killon torivarikset ei ole sen ihmenippelin oikea nimi mutta kun mä en osaa kirjoittaa sitä, se oli joku liitoroskis tai ainakin vähän sinnepäin mutta se nyt on sivuseikka. Minä ristin tuon kuvassa näkyvän sirvakan mällisilmäpullaksi ja se riittäköön tästä aiheesta.

Mä en viitsi lukea kovin paljoa täkäläisiä lehtiä koska niiden uutistarjonta on niin ankeaa jos sitä vertaa esimerkiksi mun toiseen suosikkiin joka on Kansainvälisen Heraldin TohtoriPulla (International Herald Tribune). Se on kans hyvä lehti ja jos mä nyt mainitsisin vielä yhden suosikeistani niin Kitisevää Ääntä (Citizens' Voice) kannattaa seurata koska siinä on mielenkiintoisia artikkeleita.
Näissä täällä tundralla ilmestyvissä paikallislehdissähän on nyt tapeetilla se uus laki joka sallii geneettisten virheiden avioliitot mikä on mielestä ihan ok vaikka todellisuudessahan systeemi on evoluution vastainen ja siksi päin vittua, ihan noin kirjaimellisesti koska se nyt ei vaan pelaa tämä ihmiskunnan säilyminen tuolla tapaa. Asiaa voidaan hehkuttaa ja ylistää vaikka kuinka koska suvaitsevaisuus on päivän sana eikä minullakaan ole mitään sitä vastaan mitä ihmiset tekevät mutta mieleeni nousee väkisin yksi kysymys ja se on se että kun tällä porukalla on ilmennyt aina sitä adoptiohalukkuutta niin tullaanko nyt siihen tilanteeseen missä nämä kaksi vähemmistöä käyvät keskenään vaihtokauppaa siittiöistä ja munasoluista? Ihan noin vaan hypoteettisesti koska lisääntyminen/lapsien saanti on heidän ongelmansa, ei heteroiden.

Love
Näin on.

Tälläistä tälle aamulle, mun pitää lähteä maailmalle mutta oikein hyvää sunnuntaita kaikille ja muistakaa olla ihmisiksi.
read more

PaimenNews / DEFCON 5

Tämän ihmisen todelliseen luonteeseen keskittyvän tekstin on tuottanut PaimenNews'in Tyhjä pää eikä täällä mitään tapahdu – tuotanto jonka tehtävänä on tukea varsinaisen toimituksen käsittämättömiä, todellisesta maailmasta irrallaan olevia ja vaikeaselkoisia postauksia niissä tilanteissa kun varsinainen toimitus ottaa yhteyttä omiin lentäjiinsä ja on täysin kykenemätön sisällön tuottamiseen. Alla oleva Horoskooppimerkit lääkärissä on lainattu suoraan tähtikartta.com'in sivustolta ja TPETMT suosittelee myös samaisella sivustolla olevien, hieman erilaisten horoskooppien kuten Horoskooppimerkit töissä ja Lintuhoroskoopin lukemista sillä ne kertovat millaisia te todellisuudessa olette. TPETMT:n tuotantoryhmä lähtee nyt pintakäsittelytöihin. Luonnollisesti vasten tahtoaan, ilman motivaatiota ja ns. fallos frontaalilohkossa joten nämä kaikki seikat takaavat sen että päivästä tulee todella pitkä. TPETMT toivottaa teille kuitenkin tavanomaista oudompaa, normeista vapaata lauantaita ja haluaa varoittaa liikenteessä olevista pipperinpaistajista ja muista vitun joulufanaatikoista joiden esiintymistiheys on saavuttanut DEFCON 5 – tason. Be careful out there.

Stupid
Black Friday?


OINAS astelee sisään lääkärin vastaanotolle varmoin askelin, ripeästi ja tehokkaasti. Jo ennenkuin lääkäri kerkeää suutansa avaamaan kysyy oinas ponnekkaasti, ”Sanokaa suoraan, paljon minulla on elinaikaa”. Oinas on hyvin omatoiminen potilas, hän tahtoo ehdottomasti ottaa itse omat verinäytteensä, tutkia oman virtsanäytteensä ja määrätä omat lääkkeensä. Kipua tämä potilas ei tunne, vaan verinäytekin otetaan syvältä ja ronskisti, laastareista hän kieltäytyy, ne ovat nynnyille.


HÄRKÄ on vastaanottohuoneessa jo ajoissa sillä hänestä on mukavaa istua nojatuolissa aikakausilehtiä lukien. Kun lääkäri kutsuu härän sisään, alkaa pienet hikikarpalot nousta otsalle, häntä hieman jännittää. Lääkärin pyytäessä härkää nousemaan tutkimuspöydälle makaamaan on härkä hyvillään, hän pääsee vaakaasentoon. Lääkärin painellessa härän muhkeaa vatsaa on härkä jo unten mailla ja huoneessa soi mahtava kuorsaus. Tätä potilasta ei sitten saakkaan ulos vastaanotolta vähään aikaan.

KAKSONEN on harvoin sairas. Hän menee usein vain ja ainoastaan lääkärintarkastukseen ja reseptien uusimiseen. Kaksonen flirttaa lääkärille ja riisuu kaikki vaatteensa vaikka lääkäri kehoitti vain nostamaan paidanhelmaa. Hän myös rakastaa saada leikkiä stetoskoopilla ja kakkanäyteputkiloilla. Lopuksi kaksonen tahtoo aina esittää omia kysymyksiään lääkärille, ”miksi veri on punaista”, ”mistä ilmavaivat johtuvat”, ”miksi ihminen näkee unia”…

Job
Niinpä.

RAPU on huolissaan terveydestään usein, ja käy siksi jatkuvasti lääkärissä. -Olihan hänen mummonsa tädillä sentään parkisonin tauti ja isosedällä oli vatsakatarri vuonna -65. Rapu ujostelee vaatteiden riisumista ja virtsanäytteen antamista, pissapurkin rapu kuljettaa salaa hiipien labraan, kuinka noloa pissata purkkiin! Rapu on myös niitä potilaita jotka puhuvat kyllästymiseen asti kaikkien tuntemiensa ihmisten sairauksista, hän ei unohda myöskään kertoa äitinsä ikävästä peräpukamavaivasta.

LEIJONA menee lääkäriin sillä asenteella ettei hänessä voi mitään vikaa olla. Hänhän on loistavassa kunnossa. Leijona yleensä käykin lääkärissä vain ja ainoastaan siksi että pääsee tuulettamaan ja hurraamaan omia loistavia veriarvojaan, ”Jihuuu, hemoglobiini 169, senkka 5!!!!” Leijona on sitä mieltä että ainoastaan köyhät ja surkeat sairastavat. Verinäytettä antaessaan leijona pyytää hoitsulta puhelinnumeron ja iskee silmää maireasti.

NEITSYT on käynyt ennen lääkärin tapaamista kolme kertaa suihkussa ja huolestuu vielä vastaanotto huoneessakin että onko hän nyt varmasti tarpeeksi siisti lääkäriä tapaamaan. Neitsyt on terve kuin pukki, hänhän noudattaa orjallisesti lääkäriin määräämää ruokavaliota. Labrassa neitsyt ojentaa hoitajalle omat verinäytteenotto piikkinsä, eihän hän voi mitä tahansa piikkejä antaa työntää ihonsa alle, omat piikit hän on itse desinfioinut.

VAAKA on hyvin kuuliainen potilas. Hän vastaa kysymyksiin asiallisesti. Lääkärin asusta vaa’alla on kuitenkin oma mielipiteensä: kuule herra tohtori,oletteko koskaan harkinnut tuon valkoisen takin vaihtoa vaaleansiniseen, sopisi silmiinne ihanasti”. Vastaanottohuoneen akvaario kiinnostaa häntä eniten, aina ennen lääkärin tapaamista vaaka kertoo kaikki kaupungin juorut akvaariokaloille, sillä hehän kuuntelevat!

SKORPIONI on epäluuloinen potilas. Siksi hän käy lääkärissä harvoin. Hän on varma että hänen verinäytteestään kloonataan ihmisiä ja että hänen ihonsa alle on salaa istutettu mikrosiru, muuten piikillä töyhiminen on skorpionin mielestä nautinnollista. Skorpionilla on virtsanäytettä varten mukana pullollinen kaverin virtsaa jottei edellisen illan dopingit näy näytteessä.

JOUSIMIES tulee lääkäriin aina matkoilta palattuaan ja aina hänellä on jonkinmoinen salmonella tai muu pöpö suolistossa. Lääkärin kehoituksesta huolimatta hän ei koskaan kieltäydy maistelemasta eksoottisia herkkuja. Joskus lääkäri on jopa epäillyt jousimiehen haalivan tahallaan itselleen tauteja -saadakseen lisää jännitystä elämään.

KAURIS on varma että kuolee minä hetkenä hyvänsä. Masentunut sarvipää mässäilee itsesäälillään ja pyytää lääkäriä ottamaan kaikki mahdolliset kokeet. Jopa kauriin sydänkäyräkin menee alamaissa. Lääkärin kertoessa että kaikki on hyvin kauris saattaa hymähtää ja todeta ”täytyy siis kai taas peruttaa sen ruumisarkun tilaus”.

VESIMIES tietää yleensä jo itsekkin mikä häntä vaivaa. Hän nimittäin tuntee kaikki sairaudet lääkärikirjan perusteella. Vesimies onkin niitä potilaita jotka mielellään tutkivat ensin itseään kotilaboratoriossaan ja sen jälkeen menevät lääkäriin -kurkkuunsa juuttuneen tähystysputken kanssa.

KALAT on hermostunut potilas. Hän itkee tirauttaa pari kyyneltä ja kauhistuu kuullessaan että joutuu luovuttamaan tipan verta. Hän itkee hieman lisää kuullessaan painoindeksinsä ja Niagaran putous on valmis viimeistään näöntarkastuksen kohdalla. Lääkäri usein määrääkin kaloille mielialalääkityksen ja rauhoittavia.


read more

T. Rautavaaran korttipakka (Kela - edition)

Mulla vaihtu lääkitys eilen illalla ja päätin päivittää Tapsan kappaleen vastaamaan nykyistä maailmanmenoa joten tässä se nyt on oikein siniseksi värjättynä:

Tämä on vanha tarina,
Tämä on vanha tarina

Kerran sota-aikana tapahtui näin
Kerran lama-aikana tapahtui näin

Oli oltu pitkällä marssilla
Oli oltu pitkään korvauksitta

ja komppanja oli tullut kaumpunkiin
ja nälkä oli tullut vieraaksi

seuraavana päivänä oli sunnuntai
seuraavana päivänä oli maanantai

ja vääpeli komensi pojat kirkkoon
ja eukko komensi mut Kelaan

kun pappi luki rukouksen niin ne
joilla oli rukouskirja
kun vuoronumeroautomaatti kilahti niin ne
joilla oli anomus

ottivat sen eteen
ottivat sen eteensä

mutta yhdellä sotilaalla ei ollut muuta
mutta mulla ei ollut muuta

kuin korttipakka
kuin läjä vanhoja henkkareita jotka toimittivat  pelikorttienkin virkaa

jonka hän levitti eteensä kirkon penkille
ja sen nipun mä sitten läväytin siihen tiskille

vääpeli huomasi kortit ja sanoi
virkailija huomasi henkkarit ja sanoi


sotamies!
Pers'aukinen!


kortit pois!
henkkarit helvettiin!

kirkonmenojen jälkeen sotamies vangittiin
asioinnin jälkeen mua tartuttiin kainaloista

ja vietiin kenttäoikeuteen
ja vietiin muutoksenhakulautakunnan eteen

sotatuomari kysyi
iso jehvana kysyi

perustelkaa tekonne
perustelkaa henkkareiden levittelynne

tai muuten rankaisen teitä kovemmin kuin ketään koskaan
tai muuten heläytän karenssia kovemmin kuin koskaan urani aikana

sotamies vastasi:
no mie vastasin

herra sotatuomari
herra iso jehvana

olen ollut marssilla melkein koko viikon
olen ollut perse auki melkein koko kuukauden

eikä minulla ole raamattua eikä rukouskirjaa
eikä minulla ole anomusta eikä muutakaan dokumenttia

mutta toivon että ymmärrätte vilpittömän selvitykseni
mutta toivon että uskotte tämänkin meriselitykseni

näin sanoen sotamies aloitti kertomuksensa
näin mä sitten aloin tilittämään

katsokaas herrasotatuomari
kattos ny herra iso jeeveli

kun näen ässän
muistan että on vain yksi jumala
kun näen ässän
muistan että mulla on vain yksi euro

kakkosesta muistan että raamatussa on kaksi osaa
kakkosesta muistan että siinä vitun hakemuksessa oli kaksi osaa

vanha ja uusi testamentti
tulot ja varallisuus

kun näen kolmosen ajattelen isää poikaa ja pyhää henkeä
kun näen kolmosen ajattelen edesmennyt isääni jonka ei tarvinnut ravata täällä mutsin ja systerin kans

kun näen nelosen
tulee mieleeni neljä evankelistaa
kun näen nelosen
tulee mieleeni neljä hylkäyspäätöstä

matteus markus luukas ja johannes
tammi-, helmi-, touko ja syyskuun

kun näen viitosen ajattelen viittä viisasta neitsyttä jotka laittoivat lamppunsa kuntoon
kun näen viitosen niin ajattelen että tuostapa ei puutu kuin euro niin sillä saa norttiaskin

yhteensä heitä oli kymmenen
yhteensä niitä on kaksikymmentä pössykkää

viisi ymmärtäväistä jotka pelastuivat
viisi tyhmää joilta ovi suljettiin
viisi ensimmäistä palaa heti aamusta
viisi seuraavaa on kärynnyt puoleen päivään mennessä

kun näen kuutosen tulee mieleeni että kuutena päivänä jumala loi taivaan ja maan
kun näen kuutosen tulee mieleeni että siitä on aikaa kun olen ostanut sixpackin

kun näen seiskan muistan että seitsemäntenä päivänä jumala lepäsi
kun näen seikan muistan että lototakin pitäisi

kun näen kahdeksikon ajattelen niitä kahdeksaa oikeamielistä jotka jumala pelasti vedenpaisumuksesta
kun näen kahdeksikon ajattelen niitä kahdeksaa maksamatonta vippiä joiden takia tulee turpaan ens viikolla

ne olivat Nooa, hänen vaimonsa
heidän poikansa ja poikiensa vaimot
ne ovat iso pysty, sen korot
sitten ne loput pienemmät ja vieläkin pienemmät

kun näen yhdeksikön, ajattelen spitaalisia
jotka vapahtajamme puhdisti vaivoistaan
9 kymmenestä eivät edes kiittäneet häntä
kun näen yhdeksikön, ajattelen jonottajia
joita virkailijat eivät ole noteeraavinaankaan
joskin 9 kymmenestä kuluttaa jakkaraa aivan turhaan

kun näen kympin, ajattelen kymmentä käskyä
jotka jumala antoi moosekselle kivitaulussa
kun näen kympin, ajattelen kymmentä punaisen lapun tuotetta
jotka mulla olis mahdollisuus saada Siwasta

kun näen kuninkaan, ajattelen että on vain yksi taivasten kuningas, jumala kaikkivaltias
kun näen kuninkaan, ajattelen että millä vitulla mä tänne Ruotsiin olen joutunut

kun näen kuningattaren, ajattelen neitsyt maariaa joka on taivasten valtakunnan kuningatar
kun näen kuningattaren, ajattelen että jo nyt on saatana ettei tämäkään hallusinaatio helpota

sotilas on paholainen
kotilot on pahoja

kun lasken korttipakan pisteet saan tulokseksi 364
niitä on vain yksi vähemmän kuin päiviä vuodessa
kun lasken korttipakan pisteet saan tulokseksi 364
ja se on euroa vähemmän kuin tämän hetkinen takuueläkkeeni

kortteja on 52, yhtä monta kuin on viikkoja vuodessa
maita on neljä
yhtä monta kuin on viikkoja kuukaudessa
kortteja on 52, yhtä monta kuin on raksuja mun dosetissa
maita on neljä
yhtä monta kuin mitä mulla on sukkia

kuvakortteja on yhteensä 12, yhtä monta kuin on kuukausia vuodessa
kuvakortteja on yhteensä 12, yhtä monta kuin on lestejä mäyriksessä

kussakin maassa on kolmetoista korttia
yhtä monta kuin on viikkoja neljännesvuodessa
kussakin maassa on kolmetoista korttia
yhtä monta kuin on osumatta vakioveikkauksessa


Kuten huomaatte herra sotatuomari
korttipakka on minulle
raamattu, almanakka ja rukouskirja
kuten huomaatte herra iso jehvana
henkkarit on mulle
muistilappu, velkomusasiakirja ja likviditeetticontrolleri


hyvät kuulijat, tämä tarina on tosi

hyvät kuulijat, tämä on tehty uudella lääkityksellä
read more

98 pers'kärpästä (ja varsinkin epistolan loppupuolella)

Mikäli haluat tietää montako perskärpästä teikäläistä seuraa, niin se käy kätevästi – kiitos Taloussanomien – klikkaamalla itsesi tänne Digitoday'n sivulle ja edelleen siellä olevaa your online choices linkkiä. Hyvät ja helpot ohjeet siitä kuinka voit hallinnoida omien hanuripörriäistesi lentoa ja nyt kun tässä asialinjalle lähdettiin, niin jatkoa seuraa sellaisen asian tiimoilta jonka suhteen suurin osa internetin käyttäjistä ei pidä mitään väliä (erään tutkimuksen mukaan yli 80%).
Kyseessä ovat salasanat noin yleisesti ja varsinkin sellaiset jotka ovat taltioituna erilaisiin salasanoja hallinnoiviin palvelimiin joihin niiden käyttäjät uskovat täysin sokeasti joten jos käytät sellaisia palveluita kuin Password Save tai KeePass niin nyt kannattaa olla tarkkana sillä kyseessä on uusi variantti The Citadel – haittaohjelmasta.
Asiasta lisää :

Muistakaa että mikään ei ole varmaa, ei edes uusien älypuhelimien hienot sormenjälkitunnisteet jotka kuuluvat ns. biometrisiin tunnisteisiin yhdessä silmänpohja- tai kasvotunnisteiden kanssa sillä näistäkin ”ehdottomista” tunnisteista luodaan hash-salakirjoitettu merkkijono aivan samaan tapaan kuin salasanoistakin joten systeemi itsessään on yhtä haavoittuvainen kuin tavalliset salasanatkin. Asiasta lisää täällä.

Nyt kun viralliset huohotukset on saatu hoidettua, niin pari sanaa mieliaiheestani eli elämästä täällä Jumalan hylkäämällä paratiisikorvessa missä kaikki on helpompaa. Otetaanpa esimerkiksi ulkoilu. Uskallanpa väittää että tämä rytöhelvetti on ainoa paikka maailmassa jossa voi luistella kesät talvet ilman että tarvitsee mennä sitä varten erikseen tehdylle kentälle, olkoon se sitten ulkokenttä tahi hallissa oleva sillä täällä paratiisiliejupaskakorvessa se käy ihan normi kulkuväylällä joka tunnetaan myös nimellä tie. Talvella Ihana LuontoÄiti jäädyttää tiet tappavan liukkaiksi ja samaan syssyyn myös sen talvikunnossapidosta vastaavan heinäkengän soraläjän joten näin saamme urheilla henkemme ja varsinkin luustomme kaupalla koko pitkän ja aivan vitun pimeän talven kulkiessamme tuota mainiota uraa. Hupi ei lopu edes kesällä koska täällä sataa joka helvetin päivä ja kiitos mottipäisen, monta kertaa kesässä tapahtuvan lanauksen, paskauran pinta ei ole pelkästään liejuinen vaan sen pintaa peittää ihme savilima jonka kitkakerroin on 0,00000001 ja joka tarttuu kenkien pohjiin sen verran hanakasti että jo muutaman askeleen jälkeen kiinalaisten pikku kätösten valmistamat sandaalit painavat about 8 kiloa ja eteneminen savilimaladulla muuttuu entistäkin haasteellisemmaksi.


Toinen asia millä meitä paskatrue -antijoukkoliikenne-motherfukkulanietkauppa – islandilla asuvia on siunattu, on aivan käsittämättömän upea ilmastollinen ihme joka tiedemiesten piireissä tunnetaan no need to shave nosehair:ina. Tämä itsestään saatanasta oleva paskankäryn ja vaakatasossa tulevan veden kombinaatio pitää huolen siitä ettei meillä ahdistusmutalammikkolaisilla ole lainkaan värekarvoja sen paremmin klyyvarin sisäpinnoilla kuin keuhkoissakaan koska lehmänpaskan, siankusen ja erilaisten kanalajätteiden käryt kertakaikkiaan ovat sen sen verran stydit että ne polttavat kaiken tieltään, jopa halpatuotantoa olevat piilolinssit ja siksipä täällä näkeekin usein johtavien silmälasivalmistajien testiryhmiä pikku pakettiautoillaan heidän testatessaan uusimpia linssimateriaaleja.
Shitstorm -89, uhri oli ulkoiluttamassa koiraansa ja altistui ihanille tuulille vain 15 min. ajan mutta....shit happens

Ilmiö on aiheuttanut myös harhaluuloja satunnaisille ja pääasiallisesti navigaattorivirheen takia eksyneille turisteille jotka ovat päätyneet tänne Ei perkele mikä-mikä-vittu-tää-paikka-on – maahamme. He näet ovat luulleet lähes jokaisen torpan pihassa jököttävien pöytäsirkkeleiden takia tätä paskahaasioaitausta ahkeraksi käsityöläiskyläksi mutta eihän se pidä paikkaansa. Syy miksi lähes jokaisen pirtin pihalla seisoo pöytäsirkkeli, on hyvin yksinkertainen: monet Kärsimysryteikön taloista on tehnyt joko täysin piittaamaton urakoitsija tai sitten ahnas, rakennusalasta mitään tietämätön ja talvisin urakkahintoja alas polkeva maajussin perkele ja näinpä näitä meidän helvetin pikku mökkejämme saa remontoida lähes päivittäin. Mutta me olemme siunattuja! Meidän ei tarvitse välittää sirklauksen aiheuttamasta puunpölystä koska paskanhuuruiset boforit puhaltavat kitkerää käryä neniimme polttaen nenäkarvat huisin vittuun, joten pöly ei jää aiheuttamaan tukoksia nokkaan ja voimme hengittää kaikki tuumaa pienemmät lastut ilman että meidän tarvitsisi välillä pyyhkiä nenäämme. Toinen ja vieläkin merkittävämpi etu on se, että se aivan saatanallinen herohelvetinshitinkäry ei saa vesiä valumaan silmistä, vaan suorastaan lennättää vedet silmistä jopa siinä määrin että sillä suihkulla voi pestä vaikkapa pienimpää korimallia olevan auton tahi vuokrakoppinsa ikkunat. Ei siis ole pelkoa että silmiin – joista valuu paskankäryn sulattamaa piilolinssimassaa – joutuisi purua tahi isompia partikkeleita. Halleluja!

Paikallisen pöytäsirkkelöijän silmä, ulkoilman vaikutus 3 min. ja piilari ihan morjes.


Olen niin onnellinen siitä että olen ollut entisessä elämässäni alkoholisti joka on pitänyt huolen siitä että en varmasti pääse täältä pois, kiitos melko ryhtevien velkojen ja muiden saatanan sanktioiden sillä minä en voisi kuvitella asuvani paikassa jossa voisin hengittää raikasta ilmaa tai kävellä tiellä jonka pinta ei tarttuisi kenkiin, puhumattakaan siitä etten voisi maata talvella kylki ja kallo murtuneena kun tie olisi asiallisesti hiekoitettu. Ei helvetti sentään, se olisi aivan liian helppoa sillä elämässä pitää olla haasteita kuten nytkin kun joudun pakarat jäykkinä jännittämään riittääkö koneeni akku tämän tekstin julkaisuun sillä eikä täältä ”hei vaan, meille ei tule isosta maailmasta kuin yksi vitun piuha” - landiasta taas katkennut sähköt tai itseasiassa se tapahtui jo kaksi tuntia sitten. Wuhuu! Päreet ja puukot esiin, on iltapuhteiden aika vaikka kello on vähän vajaa yhdeksän aamulla.

Niin, ja mitä tulee Blogspheren viimeaikaisiin kiistoihin jotka koskevat kitinään, valitukseen ja ahdistukseen keskittyviä tekstejä, niin tä'moon just sellainen itkuvirsi (khihihh...)


Ole sä oike hauska torstai teille kaiki ja muista soojata salasana ja hyppi paska koska se piristä su päivä!
read more

Plumber's christmas ja hieman unien tulkintaa

Eilinen oli hyvä päivä mutta viime yö ei niinkään koska Mintulla on räkätauti ja likka itkeä jollotti kahteen eri otteeseen joista ei meinannut tulla loppua kumpaisellakaan kerralla . Siksipä tänään onkin ns. puusilmäpäivä jolloin mennään hieman hitaamalla otteella koska suurin osa saapuvasta datasta menee ohi unvajeen takia eikä kaikkea tule havainnoitua niin hyvin kuin pitäisi. Päivää kuitenkin helpottaa mun uudet ja uljaat Hemppa T:t joita jo tulikin mainostettua eilen illalla ilmestyneessä postauksessa jossa kerroin ilouutisia väkiluvun kasvusta ja muutamasta muusta jutusta.

Sattui hiemaan huonoon kohtaan tämä surkea yö koska mun pitäisi tänään osallistua projektiin jonka työnimenä on ”Plumber's Christmas” mutta saa nähdä miten käy koska kyseessä on niin helvetinmoinen urakka että jos se nyt oikeasti toteutuu niin siellä menee yömyöhään. Nimittäin, tuossa takamaalla asuu yksi putkimies jolla napsahti päässä konkurssin myötä ja hän päätti että jos ei hänen firmastaan jää mitään muuta jäljelle, niin ainakin merkintä Guinnesin ennätysten kirjaan ja nyt olisi sitten tarkoituksena kasata ukon varastossa olevista viemäriputkista maailman suurin jouluhimmeli. Voi vittu mutta siitä tulee iso kun ajattelee että yhden viemäriputken mitta on kuusi metriä ja niitä on tämän seonneen putkarin tontilla vähän perkeleesti niin kokonaismitaksi tai paremminkin halkaisijaksi tulee useita kymmeniä metrejä. Helppoa kasaamistahan se on valmiiden kulmakappaleiden välillä ja tontilla on kuuleman mukaan oikein henkilönostin ja jonkinlainen pieni nosturikin mutta kyllä se silti taitaa olla parempi jättää väliin. No, voihan sitä käydä katsomassa kuinka putkarin tontilla hommat etenee ja missä vaiheessa virkavalta saapuu paikalle.


Asiasta viidenteen eli uniin ja niiden tulkintaan. Minen tiedä olenko mä kertonut teille mutta minähän aikoinani suoritin yhtä soittoa argeologin, astronomin ja agronomin paperit ja olen sittemmin tehnyt jos jonkinlaisia syntymäkarttoja, perunasatoennusteita ja dinotulkintoja joten unien tulkinta on mulle kuin toinen luonto ja mä voin tässä näytteeksi tulkita viimeöisen uneni joka meni näin:

Astuin sisään suuren suurista ovista jotka oli tehty velaksi ostetuista tammilankuista ja joiden takorautaiset sarat kitisivät kuin työttömät Kelan konttorissa avatessani ne. Eteeni levittäytyi suuri, Leppävirtalainen pärehöylä jonka lastun peittämillä bussipysäkeillä istui ihmisiä odottamassa Vaasasta Joensuuhun matkaavaa Toyota Avensiksen etutukivartta jonka piti kuulutuksen mukaan saapua raiteelle kolme. Kuulin kuinka nimeäni huudettiin ja näin naisihmisen viittilöivän tiskillä numero kolme ja kun astelin lähemmäksi, niin tunnistin hänet Laura Rädyksi vaikka hänellä oli yllään – ilmeisesti hämäysmielessä - itävaltalaisen trukkikuskin alusvaatekerrasto ja hänen kasvojaan peitti kreikan matkalta ostetut, hieman raollaan olevat säleverhot.
Paimen” - hän sanoi - ”Sinun viikkosaldosi on alle tulvarajan ja katsellessani tarkemmin sinun tilejäsi, tulin siihen tulokseen että alat saamaan meiltä esipaistettuja mustikoita sekä muotoonsa taivutettuja jousiteräksen pätkiä.”
En ehtinyt kysymään mistä moinen kunnia, sillä esipaistetut mustikat olivat suurin kunnianosoitus minkä Sosiaali – ja Terveysministeriö myöntää kun hän jo ojensi suurta, kolmentuhatta sivua käsittävää puhelinluettoloa jonka sivujen väleissä nämä vittumaisen kitkeriksi paistetut mustikat lymylilivät.
Kiitin Lissua ja lähdin kävelemään kohti tunnelin päässä näkyvää valoa pidellen tulikuumaa katalogia käsissäni ja tuolla hetkellä tunsin olevani maailman onnellisin mies.

Tulkinta: Velaksi ostetut tammilankut edustavat viime kesältä tekemättä jäänyttä laituria ja Leppävirtalainen pärehöylä on alitajunnan muistutus siitä että mun pitäisi raakata tämä muutaman päivän kasvanut partani. Avensiksen tukivarsi viittaa todennäköisesti huonoon selkääni ja jousiteräksien pätkät juontavat kolme vuotta vanhaan niobiumin kappaleeseen joka asennettiin vasemman ohimoni paikalle erään katolta tippumisen seurauksena, ts. sillä paikattiin rikki mennyttä kalloani ja sen asentamisessa tapahtui jokin virhe sillä aina kun joku laittaa mikron päälle niin menetän tajuntani ja mulla tulee kuset housuun. Liisa, esipaistetut mustikat ja tulikuuma numerokataloogi sen sijaan ovat anima rationaliksen hätähuuto siitä että mun pitäisi mennä uusimaan nämä lääkkeeni – mieluummin nyt heti.

Sosiaali - ja Terveysministeriön esipaistetut mustikat

Näin. Ei tuo unien tulkinta tuon kummempaa ole joten jos te näette hämäriä unia ja haluatte tietää mitä ne tarkoittavat niin ottakaa rohkeasti yhteyttä. Kyllä mä tulkkaan kaikki unet painajaisista eroott eroahdistukseen ihan mielelläni ja melkein 100% luottamuksella.
Minttu heräs just joten mun on nyt heivattava tämä kirjoittaminen koska mä tarvitsen toisen käteni pitämään kiinni näytöstä ettei likka vedä sitä lattialle. En tiedä saisiko sen houkuteltua saunaan, sen vois nimittäin lämmittää mutta ensin mun täytyy käyttää Aljohia lenkillä mikä on tuolla aivan järjettömän liejuisella kylätiellä....hmmm...melko ikävää.


Kaikille kuitenkin hyvää keskiviikkoa ja nauttikaa keväästä -tundralla mennään +3.7 asteen lämpätilassa leppeiden monsuunituulien puhaltaessa noin 130 boforin voimalla. Leijaa lennättämään?

Ps. Oli muuten 300.  postaus!
read more

Auringonlaskun naiset

Voi kiesus että m'oon iloinen! Ajatelkaa nyt, kaksi jumalattoman kaunista naista tulee halki kiveliöisen tundran ja asettuu tänne asumaan joten ei muuta kuin tervetuloa Birgitta ja Salla – toivottavasti viihdytte ja vielä enemmän toivon että tässä päästään jutulle (ei mikään kiire mutta huomenna ois hyvä koska mä olen aika utelias luonne). Tunnustettakoon että tein pienen pyörähdyksen Internetin Suurissa Syövereissä ja saattaa olla että mä tulin katsoneeksi 4876 valokuvaa yhdestä punapäästä mutta mä en voi olla varma että onko jurtan ruokakunnassa nyt redhead mutta jos on niin...D'areghai balerdar!
Mulla kun ei ole mitään träkkereitä tai onhan toi Russian Brigade mutta sitä ei käynnistetä kuin siinä tapauksessa että joku ano tai vastaava äityy vittumaiseksi jotakin ruokakuntaan kuuluvaa kohtaan – minen välitä vaikka mua rienattais – tai ryhtyy muuten hankaloittamaan toisten elämää. RB:n käynnistäminen kun ei käy ihan hetkessä kuten olen sen moneen kertaan sanonutkin. Mutta hei oikeesti, olen todella iloinen uusista asukeista ja vielä kun tuli positiivista palautetta eräältä internetin virallisista tahoista niin voin sanoa ettei mikään huonompi tiistai. Kaiken tämän kruunasi kummilikan saapuminen mikä osaltaan selittää tämän myöhäisen ilmiintymisajankohtanikin koska uskollinen pöytäkoneeni oli nostettava ahnaiden pikku kätösten ulottumattomiin ja pääsin tänne vasta joku aika sitten kun likka nukahti. Hääp on meintaten oppinut kävelemään ja se tietää sitä että mikä oli vielä konttausvaiheen aikana turvassa, ei ole enää koska ulottuvuutta on tullut niiden pikku pötikkäjalkojen verran lisää.
Jo on aikoihin eletty. Joku Neanderthal - niminen kivennostelija on laittanut linkedin'iin postauksen diabeteksesta tai voi olla että mä ymmärsin väärin kun tämä mun lontoonkielen taitoni ei ole kovin hyvä

Sitten loppuillan/yön/aamun aiheeseen eli härnäämiseen ja minä nyt kysynkin teiltä että missä menee sen aistillisen härnäämisen raja jos tuota aistillista voidaan tässä yhteydessä käyttää ja tottakai voidaan koska en minä mistään tikkareiden panttaamisesta puhu. Se on meinaten aika herkkä raja koska lipsahtaa äkkiä mauttomuuden puolelle ja tämä on hyvinkin mahdollista tilanteessa jossa toinen on eilen ja toinen joskus 70 – luvun alkupuolella. Siinä on sellaiset herkkyyserot jota voidaan verrata tilanteeseen missä ensin houkutellaan takkatulen lämmössä loikoilevaa tyyppiä -42 asteen keliin ja sen jälkeen -42 asteen kelissä seisovaa tyyppiä takkatulen ääreen. Mun veikkaus on että jälkimmäiseltä tulee jälkimmäinen tulee. Tiedän jo etukäteen ettei tähän kukaan uskalla vastata mutta kysynpähän vaan koska nämä on ihan normi juttuja mutta sellaisia joilla voidaan tehdä ihmisestä sekopäinen joko hyvässä tai pahassa.

Jatketaan toisella jutulla joka on kuten tiedämme, niin tärkeä että ilman tätä tietoa globaali maailmantalous romahtaisi ja maailmankaikkeus lakkaisi pyörimästä eli mun uudet silmälasit! Joo – o, ostin Honkkarista sellaiset näönsumentajat ettei paremmasta väliä eikä varsinkaan koska niistä oli ne helvetin tarrat lähteny ja mulla ei ole hajuakaan millä taitoilla ne lasit on mutta ihan sairaan hyvät ne on koska tien päällä mä näin niillä seuraavan mutkan taakse ja latu aukesi kuin se eräs virta noin parisentuhatta vuotta sitten koska vastaantulijat näki mun heti perkeleen isoina mollottavat silmät joten kait ne ajatteli että nyt on sirkus saapumassa kaupunkiin ja ne ovat jumalauta päästäneet kummituseläimen pakun rattiin. Osa autoilijoista nimittäin veti luiskaa alas hyvinkin kauhistunut ilme kasvoillaan ja ainakin kolmessa autossa perheen pienimmät alkoivat itkemään joten ei nämä pokat päässä naisia hurmata.

Hirmu kivat piilolinssit

Sangat niissä on jotain pomminkestävää everybodybakelliittia eikä niidenkaan vahvuudessa ole pihtailtu sillä sangat tuntuvat siltä kuin olis kaksi jäätelötikkua tungettu korvanlehtien päälle ja vielä kun sangat sattuvat olemaan paskanruskeat niin voitte olla varmoja että mä olen todella upea ilmestys mutta minen välitä, pääasia että sunnuntaina näkyy molemmat keskiviikot mikä tarkoittaa sitä että laseissa ei ole pelkästään superwide – ominaisuus, vaan ne on varustettu 4K panorama – taitoilla joilla voi nähdä 240° ja se oli kuulkaa aika häijy tunne kun ensimmäistä kertaa pystyi tsekkaamaan sekä kulmakarvansa että ohimonsakin ilman peiliin tuijottelua. Hyvät lasit ja saas nähdä kuinka ne kestää pakkasta vai paukahtaako niihin railot ensimmäisillä kireillä keleillä joista ollaan vielä toistaiseksi säästytty ja toivottavasti säästytäänkin. Mä muuten olen ristinyt noi silmälasini Heimo Tauriaisiksi koska vuonna kivi ja keppi uutisia lukeneella Hempalla oli tuulenhalkojansa päällä keikkumassa lähestulkoon samanlaiset videot.


Ookke, tälläinen lyhyempi postaus koska täytyy vielä kipittää suihkuun ja tehdä muutama juttu ennenkuin voi lyödä luut laatikkoon. Tänä yönä ei parane muutenkaan roilata kovin myöhään koska Aljoh nyt herättää muutenkin aikaisin ja pikkulikka alkaa ääntelemään tapansa mukaan tuossa kuuden pintaan jolloin kaikki aamujutut on oltava valmiina.

Nyt kuitenkin hyvää yötä normi-ihmisille ja Children of Night – jaostolle mä toivotan hyvän yön jatkot, muistakaa ulvoa hiljaa ja lepakkopuolen väki voi sitten katsoa minne lentää lepattaa ettei räystäät kolise. Niin se Draculakin joutui tekemään.



read more

Metsureita! Gorgoja! Emmietiiä Vatsoneita!

Rukouksiini on vastattu! Vihdoinkin me perämetsien perkeleet ja korpikylien einarit voimme kulkea maailmalla leuka pystyssä ilman pelkoa siitä että meidän flanellipaitoja katsotaan kieroon tai että saamme kuulla sarkahousuistamme ylenpalttista vittuilua sillä metsuriseksuaalisuus on päivän sana. Tai se mikään päivän sana ole vaan se jää pysyväismuodiksi jahka kaikki peräkamarien tumputtajat ja muut takahikiällä majaansa pitävät mottitopit pääsevät valloittamaan maailmaa ja näyttämään suurelle yleisölle minkälaisista ristisiitoksista meidät oikein on tehty. Todella hieno asia jonka kunniaksi minäkin silitin jokapäiväisen Husgvarna kostyymini, tuon uskollisen ultimate – kevlar – never blood out – asusteeni joka on niin mukava että se päällä tulee toisinaan nukuttuakin. Halleluja!

Minoon ihan samaa mieltä!

Seuraava asia koskeekin sitten naisia ja koska nämä viisaat sanani ilmiintyvät näin aamutuimaan, voidaankin uutinen kertoa kehotemuodossa eli nyt kipin kapin paskahuusiin niistämään nenä ja kurlaamaan nielu koska seksikkään äänen omaavat naiset ovat myös seksikkäitä eivätkä mitään Holopaisen torpan seinästä repäistyjä Gorgoja, Euryaleja tai Stheinoja. Tästä on oikein tehty tutkimuskin ja vastaavanlainen on menossa muuten täällä tundrallakin ja siinä otetaan aimo harppaus eteenpäin jahka lähettävä taho saa ne venäjänkieliset riiminsä kuunneltavaan muotoon. Jos asiaa puhutaan niin naisen äänellä on hyvin suuri merkitys koska homma toimii vähän samaan tapaan kuin japanilainen sanonta jossa kehotetaan kuiskaamaan mikäli haluaa saada äänensä kuuluviin. Jos nainen omistaa seksikkään äänen, hänen ei tarvitse edes olla silmin havaittavissa herättääkseen miespuolisten kiinnostuksen ja se on paljon se ja muutenkin - pehmeällä, matalasointisella äänellä lausutuilla sanoilla on suorastaan hypnoottinen vaikutus ja tästä oivana esimerkkinä nuoruusvuosien juhannukset ja paikkana Sysmä. Elettiin 80 – luvun alkupuoliskoa ja tuli vaihe jossa me vietimme jätkäporukalla kolme perättäistä kesää Sysmän leirintäalueella – syitä en kerro – ja tämän leirintäalueen läheisyydessä oli Kesoilin huoltamo jonka yhteydessä perinteinen keskikaljabaari. Täällä nimenomaisessa paikassa vietti aikaansa myös punatukkainen tyttö jolle Jumala oli suonut sellaiset äänijänteet jollaiset olivat varmasti niillä seireeneillä jotka houkuttelivat Odysseuksenkin ajamaan paattinsa siihen helvetin kiveliöön. Oi taivas, olisittepa kuulleet kun tämä likka lauloi, aivan omaksi ja muiden iloksi sillä siihen aikaan ei vielä tunnettu kansankunnan suurinta vitsausta nimeltä Karaoke joka sallii jos jonkinlaisten mulliturpien pilata toisten ravintolailta. Kuulun tähän joukkoon, joskaan en laula sillä lauluääneni kuulostaa siltä kuin lehmää vedettäisiin suosta ja voin vakuuttaa ettei se ole mitään miellyttävää kuunneltavaa. Se on jopa niin karmea että Itse Taivaan Isäkin on sanonut jotta mitäs jos sinä Outo pitäisit sen turpasi kiinni mutta tämä punatukkainen tyttö, siinä oli sellainen tapaus että tuskinpa sellaista enää koskaan tulen kohtaamaan. Vastakohtana näille jumalaisen pehmeille äänille on kimeä nasaaliääni joka valitettavasti kuuluu 99%:n varmuudella naiselle jolla on astetta enemmän pölyjä ylähyllyllä hänen itsensä sitä tiedostamatta ja niinpä tälläinen yksilö jakaa estoitta tietoa varsinkin omasta elämästään mutta hyvin paljon myös ns. ”todellista faktaa” jolla ei ole näkyvän maailman eikä nykyhetken kanssa mitään tekemistä. Olen kohdannut näitä naaraita useammankin ja ne ovat olleet veret tärykalvoista lennättäviä kokemuksia ja näistä kohtaamisista johtuen minulla on kyseenalainen kunnia kantaa kummassakin korvassani venäläismallista kuulolaitetta á 300gr/kappale.

Ja katso: Hänen leninkinsä liikkui virrassa viattomana mutta ah, niin petollisena

Naisista lisää koska tekstin alussa käsiteltiin metroseksuaalisuutta niin puhutaanpa nyt vähän naisten muodista ja tämä on hyvin läheinen aihe minulle sillä joka aamuisiin traditioihini kuuluu lukea ensin maskuliinisen puolen vaatimat digiuutiset ja heti perään feminiinisen puoleni vaatima muotikatsaus ja nimenomaan naisten muodin saralta. Olen nimittäin yrittänyt ommella vanhoista, myrkynvihreistä verhoista itselleni kroppaa myötäilevää leninkiä mutta siitä ei tule hevon vittua koska minen tajua miten ompelukonetta käsitellään, esim. versio nro 1:seen meni alulankaa kahdeksatta rullaa ja nykyään tämä ykkösleninkini kalastaa läheisen järven syvyyksissä ja voin muuten tässä kohtaa paukutella henkseleitäni koska kaupasta ei noin hyvää verkkoa saa. Itse leninki näet lilluu sangen harmittoman näköisenä järven pinnalla mutta se helvetillinen alulankasyherö vaeltaa syvyyksissä meduusan lonkeroiden tavoin ja nappaa kuolettavaan syleilyynsä niin hauet, kuhat, kiisket kuin viime vuonna hukkuneet pilkkijätkin ja tästä syystä sen veneeseen nostaminen on hyvin raskasta hommaa.

Mutta palataanpa asiaan eli naisten muotiin ja Selena Gomezin tyyliin josta voitte napata parhaat palat täältä. Selena ja monet muutkin julkisuuden nuoret ja miksei vähän vanhemmatkin naiset ovat varsin näyttävästi esillä myös eräällä toisella sivustolla jota  hurskaana ja siveänä miehenä en linkitä mutta nimen voin kyllä kertoa ja se on celebjihad ja kyseessä on sivusto jonne en suosittele kenenkään siirtyvän enkä erityisesti yhdenkään Harri Putter – fanin koska siellä mm. nuori naisloitsijan alku nimeltä Emmietiiä Vatson rynkyttää taikasauvaa tavalla joka ei varmasti ole Tylypahkan standardien mukaista toimintaa ja hänen Aksapanimainen elehdintä tulee todennäköisesti aiheuttamaan jonkinasteista psyykevinoumaa. No miksikö sitten mainitsin koko asiasta? No katsokaas kun minua on aina ihmetyttänyt ammattikuvaajien sanonta ”Nyt tuli hyvä räpsy” ja olen lähes koko aikuisikäni metsästänyt vastausta tähän kysymykseen ja kuinka ollakaan, vastaus löytyi juuri tuolta sivustolta. Minä olen kuullut näiden helvetin venäläisten kuulolaitteideni takia väärin sillä se sanonta kuuluukin ”Nyt tuli hyvä räpsä” ja tällähän ammatikuvaajat viittaavat siihen tiettyyn osaan kehosta josta käytetään myös nimitystä räysä, reuhake, beaver, doom's day triangle ja hei vaan, sinne se mun omaisuuteni katosi. Nyt on siis vuosikymmeniä jatkunut etsintäni loppunut ja voin rauhassa keskittyä näiden lampaitteni paimentamiseen mikä on hyvä juttu sillä pääluku kasvoi männä viikolla kolmesadalla ja nyt noita perkeleen villasukka-aihioita vilistää pitkin tundraa alun toista tuhatta yksilöä. Repikää siitä.

Ei..tiedättekö...ne on...argh.

Sitten asia asiaa: olen tässä viime aikoina huomannut että nämä tekstini sisältävät luokattoman paljon kirjoitusvirheitä mikä on todistus siitä että lukihäiriöni käy pahemmaksi mutta myös siitä että tämä näköni on romahtanut totaalisesti. Lähden tästä kohta isolle kylälle ja aion ostaa itselleni sellaiset halpislasit jostain koska minulla ei ole tällä hetkellä yksinkertaisesti varaa mennä silmälääkäriin/hankkia silmälaseja mutta tämä näkökyvyn heikkeneminen on sitä luokkaa että se tuottaa vaikeuksia arkielämässäkin ja siksipä tälle ongelmalle on pikaisesti tehtävä jotain. Pahoitteluni kuitenkin kirjoitusvirheistä joita jää vaikka koitan oikolukea usempaankin otteeseen nämä ikiaikaiset viisauteni ennen niiden julkaisemista. Virheiden osalta voin sanoa että sen mitä silmä ei näe, niin lukihäiriö huijaa ja virheet jää. Näin se vaan menee ja se on ikävä juttu.


Teille sen sijaan oikein mukavaa tiistaita – muistakaa olla ihmisiksi.



read more

Kuinka Hallipartyt sitten sujui? No...

Ne meidän hallipartyt joista kirjoitin eilen, menivät aikas hyvin sillä poliisi ei käynyt kuin kahteen eri otteeseen eikä ambulanssiakaan tarvittu kuin kerran ja syynä oli se että Rutavuoren Anton sai helvetinmoisen sähköiskun. Antsulla kun on tosi vahvat psyykelääkkeet, mies on fanaattinen Marvel – fani ja kun nuo kaksi ominaisuutta yhdistää alkoholiin niin siitä ei hyvä seuraa. Tosin Antonin kohdalla ei oikeastaan voida puhua alkoholista, sillä hän juo vain ja ainoastaan itse valmistamiaan pikakiljuja joiden ehdoton maksimikäymisaika on kolme päivää mutta niissä on sen verran prosentteja että ne saavat yhdessä lääkkeiden kanssa Antonin pään jyrisemään oikein huolella. Niin tälläkin kertaa; kesken alkupalojen nauttimisen kuului helvetillinen paukahdus ja kilinää kun Antsu roiskautti itsensä sisään ikkunan läpi ja tämä näyttävä sisääntulo on mainitsemisen arvoinen asia sillä kyseinen ikkuna on sentään kahden ja puolen metrin korkeudella. Asiaa myöhemmin tutkittaessa paljastui että Anton oli raahannut ikkunan alle vanhan hetekan ja hän oli ilmeisesti ottanut vauhtia mummovainajansa pyörällä koska kyseinen Strada oli täysin mykyrässä hallin ulkoseinää vasten. Sitä, miten Antsu oli onnistunut hyppäämään täysillä kiitävän lonkkavolvon selästä hetekalle ja sen tarjoaman pompun ansiosta sisälle, jää kaiketi ikuiseksi arvoitukseksi ja se lisättäköön maailman mysteerien joukkoon.

True

Enivei, kun Antsu oli keräillyt itseään jonkin aikaa hallin lattialta, hän nousi ja esitteli itsensä Mr. Electricityksi eli Herra Sähköiseksi ja täytyy sanoa että hän oli varsin vakuuttavan näköinen ilmestys: vartaloa peitti siniseksi spreijattu märkäpuku jonka lantion seutua koristivat ilmeisesti hänen muijansa kanarialinnun keltaiset pitsipöksyt ja ylävartaloa komisti kirkkaan keltaiset henkselit jonka kumpaisessakin olkaimessa komeili Wattenfallin isolla painetut tekstit. Jalassaan hänellä oli vanhat navettasaappaat joiden varsiin oli kiinnitetty pienet taskulamput jotka sojottivat eteenpäin loimottaen kirkasta valoa, tosin toinen taskulampuista oli ottanut osumaa sisääntulossa ja se välähteli epämääräisesti mutta antoi toisaalta hyvän efektin joka korosti tätä Antsun sähköistä teemaa. Ylävartalossa kulki ristiin vanhat patruunavyö joissa panosten paikalle oli tungettu leditoimisia kuusenkynttilöitä ja ne villkuivat kuin saatanat, kiitos hesusteipillä perseen päälle kiinnitetyn prätkän akun josta ne saivat virtansa ja ne myös valaisivat rintakehän päällä olevaa, kakaroiden ruokalapusta tehtyä logoa jossa komeili teksti: ”Herra Virtanen”. Anteroisen päätä suojasi hänen tätinsä neonsininen uimalakki johon oli ohimoiden kohdalle liimattu ”siivekkeet” ja ne näytti olevan samaa pahvia kuin silmien ympärystää koristavat ihme lätkät joiden tarkoitus oli kai näyttää samalta kuin esim. Mustanaamiolla mutta design ei ollut osunut ihan kohdilleen ja joten näytti siltä kuin Antonin naamaan olisi lätkäisty kaksi joulukorttia eivätkä + 4,5 taitoilla olevat silmälasit suinkaan parantaneet tätä asetelmaa. Mainittakoon vielä että Antsun käsissä oli keltaiset kumihanskat, sellaiset joita käytetään kotitalouksien siivoustöissä. Tälläinen ilmestys oli siis tämä meidän Herra Sähköinen ja hän sai kaikilta vilpittömän tunnustuksen asustaan koska Anton on ihan hyvä tyyppi mutta en ole ihan varma menivätkö tunnustukset koskaan perille sillä Antsun silmät harittivat siihen malliin että hän varmaan kykeni näkemään sunnuntaina molemmat keskiviikot.

Valitettava sähköisku tapahtui kuitenkin myöhemmin illalla kun Kyyhtäperän Armaksen muija oli tuomassa täydennystä salaattipöytäämme ja hänen pois lähtiessään kävi niin ettei hänen autonsa jostain syystä suostunut lähtemään käyntiin. Kyllähän sen tietää miten siinä käy kun paikalla ollut humalainen ”insinöörijoukko” pääsee ropaamaan kiesiä – akku tyhjeni mutta kun äijät ryhtyivät manaamaan nykyakkujen huonoa kuntoa, hallin nosto-ovelta kuului ääni: ”Odottakaa, mä annan virtaa mutta mun täytyy ensin ladata itseni”.
Anton perkele oli mennyt katkaisemaan voimavirtaroikan pään siten että johdot olivat paljaina ja siinä hajareisin seistessään, hän työnsi piuhojen päät vasempaan kainaloonsa ”koska siellä sijaitsi latausyksikkö”. Voi vittu mikä jysäys ja muutaman nanosekunnin ajan näytti siltä kuin Antonin kroppaa olisivat yhtäaikaa riivanneet niin Micahel Jackson, Elvis Presley kuin Emmi Jurkkakin sillä ukko sätki kuin perkele ja jalat löivät sellaista setsuuria etten ole ennen nähnyt! Me seurasimme kauhistuneena kun valokaaret kiemurtelivat pitkin äijäparan kroppaa ja sillä hetkellä kun Anton päätä koristavat siivekkeet sekä poskipäillä roikkuvat joulukortit roihahtivat tuleen, sulake antoi periksi ja sähkötaululta kuuluva armelias napsahdus päästi Antonin pinteestä  .

Niinpä.

Siinä tuli kuulkaa kiire soittaa ambulanssia ja vaikkei toisen onnettomuudelle saisi nauraa niin oli se varsinainen näky kun ambulanssikuskit kantoivat savuavaa Antonia kohti autoa sillä Antonin rintakehää koristava joulukuusen valot paloivat niin helvetin kirkkaasti että ambulanssikuskien oli laitettava raybanit päähän. Soitin viime yönä sairaalaan ja sieltä kerrottiin että Antsu on toipumaan päin, oli kuuleman mukaan tullut tajuihinsa jokunen tunti sitten. Ainoa asia mitä sairaalassa ihmeteltiin oli se että Antonin alusastiaan vääntämän tortun lämpötila oli niinkin huikeat kuin 140° ja syy miksi he olivat tehneet tämän poikkeuksellisen lämpötilamittauksen johtui kahdesta asiasta joista ensimmäinen oli töhnämönkerön punahehkuinen pinta ja toisekseen molemmat sairaanhoitajat olivat satavarmoja siitä että pötikän sisältä oli kuulunut aivan selvästi Metri – Helenan laulama ♪ ♪ ”joulumaa on muutakin kuin lunta, se on ihmismielen tavallista laajentuneempi valtakunta” ♪ . Nämä tiedot sitten kerrottiin mulle luottamuksellisena ja pöytäkirjojen ulkopuolisena tietona joten muistakaa etten mä ole kertonut teille mitään.

Tuosta salaattipöydästä vielä....ehkä se on turhan hieno nimitys lankunpätkälle johon on naulattu 8 kpl ylivuotista kaalia koska suurin osa meistä pitää hapankaalista ja nämä jo osittain häältyneet mötikät muistuttavat aika paljon tuo todella hyvän alkuperäis tuotteen makua ja sitäpaitsi noista mustanvihreistä jötiköistä on jokaisen helppo veistellä sen verran mitä haluaa, varsinkin kun lankku on lujasti kiinni seinässä joten se kestää useammankin äijän yhtäaikaisen salaattipöydällä tungeksimisen. Me kyllä pyydettiin Amandalta – hääp on tää Kyyhtäperän Armaksen muija – että se olisi tehnyt meille Prawn & Crab claw saladia mutta muija sano ettei hänellä ole aikaa lähteä tanssiaisiin ketään repimään ja klovneista häne ei piä yhtään. Jumalauta, eukkohan ymmärtää lontoota yhtä hyvin kuin minä! Kyllä mullakin meni alkuaikoina promit ja grabit sekaisin, clowneista puhumattakaan.

Muuten kinkerit olivat suht rauhalliset, mitä nyt Juuttaanvuoren Akselilta hajos silmälasit mutta se taasen johtu illan kulttuuriannista sillä paikalle oli kutsuttu Lahnavaaran Henrietta joka on melko kuuluisa runoillija ja tällä kertaa hän ryyditti esitystään kanteleleella tai se mikään kannel ollut, joku vitun vaneriaski johon hänen äijänsä oli viritellyt kielet mutta aika saatanan kovat soundit tuosta taikalaatiksota irtosi ja siinä vaiheessa kun Henrietta – jolla muuten on sairaan kimeä ääni – pääsi runossaan kohtaan ” kiiiiiitävät linnut, harmajan bussipysäkki”, niin Akselin silmälaseista kuului ritnää ja niihin tuli vallan perkeleelliset säröt. Ei kestä Nissenit läänintaiteilijan äänijänteitä, ei vaikka ois miten kovennetut linssit mutta ei se mitään, ei kestänyt meidän seinäkellon suojalasikaan.

Arvatkaapa kuka teikäläisistä tuli mieleen....

Tämmöstä tällä kertaa ja haluan toivottaa kaikille oikein hyvää maantaita sekä viikon alkua, plussalla mennään mutta toivotaan ettei kaikki lumi sula pois.

Ps. Sosiaalisen median linkit (sekä feed) on siirretty sivun alareunaan





read more

Avioton poika?

Voiko lautasantennia käyttää kaurakeksin muottina? Se selviää tänään kun pidämme äijien kanssa hallillamme perinteisen ”Jumalauta mutta nämä talvet täällä ryteikössä ovat sitten hauskoja” - tapahtuman. Se on hieno tilaisuus jonne saapuu tällä kertaa kylämme pappikin, tosin vain vaihtamaan Datsuniinsa öljyt mutta osallistuupahan kuitenkin (mikäli mielii saada öljynsä vaihdettua). Kaurakeksin, tuon ohuen sirvakan jonka muodon voittaa vain meikäläisen tilipussi, valmistusta varten olemme varanneet lautasantennin jonka halkaisija on 120 cm ja tämän kaurapohjaisen lätkän paistoon on varattuna 12 kosaania jotka sitten pohottavat Viasat:in kuumaksi ja näin meidän pikku keksimme valmistuu nopeasti ja edullisesti. Tilaisuuteen ei ole mitään pukukoodia mutta perinteitä kunnioittaen paikalla nähdään niin Hankkijan, Zetorin kuin Fendtinkin logoja jotka komeilevat paikalle saapuneiden ukkojen paskaisissa haalareissa.


Kinkerit aloitetaan yhteislaululla ja sen mitä etukäteen jaettavasta infosta luin, niin tällä kertaa se on kylämme entisen selkätyöntekijä Meredith Ahto – Junkkulan säveltämä, sovittama ja sanoittama laulu ”Oon kyntöurallain”.
Heti helvetin herkkä kappale joka kertoo päänsä huonoon happeen juoneesta pienviljelijästä joka eräänä aamuna havahtuu siihen, kun hän seisoo kyntöuran päässä ja katselee jaa vähän perkeleen isoilla liekeillä roihuavaa kotiaan jonka hetkeä aiemmin on sytyttänyt tuleen hänen juuri eron ottanut vaimonsa, samalla kun on tuonut tälle tumputtajalle lain vaatimia propuskoita und ukkoparan vanhat, talon polttaneelle räähkälle seurustelun alkuvaiheessa unohtuneet pitkät kalsarit.
Koskettava rallatus etten sanoisi. Varsinkin kun biisillä on mittaa 12 säkeistöä ja kappaleen aikana käydään mm. pienviljelijän koko suku läpi ns. tarkemman kaavan mukaan sillä kahdeksannesta säkeistöstä alkaa omaisuusluettelo joka ei ole niitä helpoimpia laulettavia kun tämän kappaleen tehneellä huoralla ei ollut sitten minkäänlaista käsitystä poljennosta eikä muistakaan laulun tekemiseen liittyvistä asioista. Hommaa helpottaa hiukan se että alun Matti ja Teppo–tyylisen ranteet auki – meiningin jälkeen kappale muuttuu tämän omaisuusluettelon (säkeistöt 8 – 12) alussa gregoriaaniseksi jollotukseksi joten ne länget, senkit ja anopilta saadut ryijyt ovat hieman helpommin laulettavissa.

Tilaisuudessa on myös ohjelmaa Datsunin öljynvaihdon lisäksi. Noin puolen välin kantteilla alkavat ne tavanomaiset piirileikit jotka syntyvät täysin spontaanisti ja yleensä siten että jollakin on omat eväät ja hän tulee sitten laukaisseeksi jonkun ei niin mairittelevan kommentin joko paikalla olevasta juhlavieraasta tai hänen muijastaan. Voi sentään, te ette usko mikä haalareiden kahina ja tasainen lätke täyttää tupankansavusta sinisen hallimme kun noin 4 – 8 kahdeksaan mieheen käsittävä rypäs roikkuu toistensa rinnuksissa ja pyörähtelee pitkin hallin lattiaa jakaen niin jabeja, oikeita suoria kuin perinteisiä Mouhijärveläisiä toistensa turpavärkkeihin. Nuo Mouhijärveläisethän ovat niitä ikiaikaisia, Asterix-tyylisiä laakeja jossa lyöjä ottaa vauhtia pyörittämällä kättään muutaman kerran niin paljon kuin olkanivelet antavat periksi ja suuntaa sitten nyrkkinsä alakautta vastapuolen leukaan. Vaikuttava lyönti onnistuessaan sillä silloin pääsee näkemään muljahtelevia silmiä ja ilmassa lentäviä legoja aina niin yhtä hauskan ”lops”-äänen saattelemana. Meillä on valmiina näitä piirileikkejä varten hallin yhdellä hyllyllä sellainen vanha mankka jonka joku käy kahinan alkaessa napsauttamassa päälle. Ensin kuullaan perinteinen ”pyöritä, pyöritä pellavapäätä” minkä jälkeen tulee 90 minuuttia kansantanhuja koska niiden tahdissa toisten piekseminen käy jotenkin luontevammin. Kaiken lisäksi ne ovat niin ärsyttäviä että ne nostavat v – käyrää ylöspäin ja kannustavat pyörähtelijän maksimaalisiin suorituksiin.

Piirileikkien jälkeen syödään, jokainen omia eväitään koska kukaan meistä ei osaa laittaa sellaista ruokaa mitä toiset söisivät. Yritin saada täksi kerraksi pitopalvelua mutta se ei onnistunut sillä pitopalvelun muija sanoi että hyppää sinä kuule humppaa, hän ei lähde sinne tuuran perseeseen ajelemaan ja syöttämään jotain sekopäisiä turpeenpuskijoita. Luurista kuului vielä jotain mainintaa ihme runkkareista ja auraamattomista teistä mutta mä jätin ne omaan arvoonsa koska meillä on tiet aurattu ja toisekseen minen tajunnut mikä toi runkkari on? Onko se Marion Rungin ja Acre Karin avioton poika? Jos on, niin mä ihmettelen että mistä pitopalvelun eukko tuon jutun repäisi koska ei Runggari mun mielestä ollut ees kutsulistalla mutta voihan olla että se on jonkun kamu ja tulee aavek niinku hienossa maailmassa sanotaan. No, syömisen jälkeen heitellään tikkaa - siis oikeaa joka on ollut pakastimessa jonkin aikaa ja varmaan ammuskellaan hirvikivääreillä, meidän hallin edustalla levittäyttyy sellainen iso peltoaukea (no ihme!!) ja sinne me raahataan kaikenlaista romua maalitauluksi. Muutaman sadan lippaallisen jälkeen ilta huipentuu sen kaurakeksin syömiseen jos se nyt onnistuu ja kun vieraat ovat lähteneet, niin mä jään siivoamaan hallia ja jos ultimate pipperiä on jäljellä, niin saatan ajaa siitä pöytäsirkkelillä sopivan kokoisia palasia päiväkodin muksuille. Mene ja tiedä mutta nyt mun täytyy lähteä koristelemaan hallia.


Hyvää sunnuntaita kaikille – olkaa varovaisia koska siellä on paikka paikoin aika liukasta.
read more

Worm in Finland?

Nonni. Tänä aamuna, tarkalleen ottaen hetki sitten mun elämäni meni pirstaleiksi kun luin uutisen missä Mäen Jaska paljasti muutamia juttuja suomalaisten ongelmista englannin kielen suhteen. Ei riitä eikä yksi eikä kaksi virallista tahoa joille olen esitellyt itseni hyvin tärkeänä ihmisenä ihan vaan asioita jouduttaakseni ja mikä tässä on pahinta, on se että kaikki on tapahtunut puhelimitse joten mä olen heidän kirjoissaan erittäin impotentti ihminen. Toisin sanoen olen syyllistynyt linkin takana olevaan perisyntiin numero kolme. Lisää kylmää kyytiä seurasi listan 5. kohdan tiimoilta koska mä en todellakaan osaa oikeita sanoja puhumattakaan siitä että osaisin oikeat taivutusmuodot, joten tuota viidettä kohtaa lukiessani tunsin häpeätaakan suorastaan musertavan nämä luisut hartiani koska mä muistin taannoisen puhelun Ison Veden taakse. Kyseessä oli eräs firma joka kouluttaa ihmisiä koodaamaan ja vieläpä tavallaan Open Source – pohjalta joten hintakaan ei ollut mitenkään päätä huimaava ja koska tämä firma tuntui muutenkin sellaiselta ihmisystävälliseltä, niin mä päätin soittaa sinne kun tuli tilanne jossa pääsin käyttämään normaalien ihmisten yhteyksiä eikä mun tarvinnut ringata omalla pilu- elikkäs prepaid – liittymälläni. Tosin siitä ei olisi tullut muutenkaan mitään koska en olisi ehtinyt sanomaan kuin ”Hello” jonka aikana ladattu saldo olisi hurahtanut kuiviin ja vähän miinukselle jota tämä mun operaattorini olisi sitten perinyt oikeusteitse mikä on sangen kurja tilanne koska meidän ulkorappu on niin pieni. Siihen kun ei mahdu yhtään enempää ulosottomiehiä kuin nämä vakituiset.

Ns. "Kerta päivässä" - fiilis

Palatakseni tähän puheluun niin mä olen sen verran vainoharhainen paimen että mä nauhoitan kaikki lähtevät, tulevat ja osin suunnitteillakin olevat puhelut joten mulla on tallenne tästä jonka kuuntelin välittömästi kun olin lukenut tekstin alussa linkittämäni uutisen ja niinhän siinä kävi että tuskanhiki valui pitkin selkää eikä se kuuluisan hätäkakan punttiin livahtaminenkaan ollut kaukana sillä minnuu hävetti niin helvetisti oma itteni. Johtuen siitä että mä olen vainoharhaisuuteni lisäksi myös hyvin ekstrovertti ja ihmisystävällinen lampaanjahtaaja, mä laitan teille tähän pätkän siitä puhelusta, tosin vaan tekstimuodossa ja kirjoitettuna siten kuin miltä se kuulosti näin jälkeenpäin ja tarkemmin kuunneltuna. Kohta on keskustelun alusta ja kyseessä on mun introduce – osio joka tässä jälkikuuntelussa paljastui intoduchess – osioksi (sisään herttuatar tai kertaa herttuatar, miten sen nyt haluaa ajatella).

Here we go eli hear we go kuten mulla on tapana sanoa:
Hello!” Let me intoduchess myself, i'm worm Finland and i am very impontent person in my jobplace swear i fork with kodiak and html so i'm more than interpreting your educational program. I would be very pleasure if you can send me more information but if you cant, it's okei and i undertake that”.

Voi helvetti. Menen sitten omassa esittelyssäni kertomaan että haluaisin sisään herttuatar, olen mato Suomessa ja olen vieläpä impotentti persoona ”työpaikallani” kiroillen haarukoin kodiakinkarhujen ja html:n kanssa. Olen myös halukas tulkitsemaan tai tekemään johtopäätöksiä teidän koulutusohjelmastanne ja tulisin olemaan varsin nautinto mikä te lähettäisitte minulle lisää informaatiota mutta jos ette kallista, niin ryhdyn tekemään jotain. Onneksi en sanonut loppuun sanaa undertaker tai ne olisivat luulleet että mä alan haudankaivajaksi jos he eivät lähetä mulle lisäinformaatiota. Tuota samaa paskaa olisi jatkunut pidempäänkin mutta jo pelkästään tuon kuuleminen hävetti ja vitutti niin paljon etten aio laittaa tähän yhtään enempää mutta nyt te Ison Veden takana asuvat, samoin kuin Lontoolaisetkin, nyt te tiedätte ettei ole helppoa asioidan meikäläisen kanssa joten maltti on valttia tässäkin asiassa mikä käytännön tasolla tarkoittaa noin kahtakymmentä tulkkia ja vähintään kymmentä ennustajaa, he kun joutuvat ennustamaan että mitähän perkelettä se vajakki nyt yrittää sanoa/kirjoittaa.
Toisin sanoen clam town fellatios, kyllä me päästään juttuun kun oikein (kauan) yritetään. 




Loppuun vielä Ihmisoikeusjärjestöasiaa, sellaista mikä liittyy valtioiden sensuuriin ja siihen mitä ihmiset täällä internetissä julkaisevat. Nimittäin, Claudio Guarnieri on yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa kehittänyt Detek ohjelman jonka avulla saa selville sen että valvooko valtio mahdollisesti omaa tietokonetta ja tästä ohjelmasta saa lisätietoja mm. täältä Electronic Frontier Foundation'n sivustoilta. Myös Amnestyn sivustolla on tietoa tästä ko. ohjelmasta.
Kyseinen Detek toimii windows – ympäristössä ja on ladattavissa osoitteesta:

Itse en ole vielä ehtinyt tutustua tarkemmin mutta jahka saan nämä tämän päivän työt tehtyä niin aion tutkiskella lähemmin tätä Detekt'iä ja sitä mitä se pitää sisällään (vaikkei valtiota todellakaan kiinnosta mitä joku mottipää jurisee jossain helvetin blogissaan).

Nyt haluan toivottaa kaikille oikein hyvää lauantaita joka aukesi tänä aamuna valkeana sillä tundralle saatiin viime yönä muutama sentti lunta.


read more

Kiitokset tekijöille:

  • Blogger archive page > Life is so full of tae!
  • Google Friend Connect Button > NetOops blog
  • Add Related Post Widget To Blogger (linkwithin) > My Blogger Tricks
  • Contact Form > Tw!st Blogger
  • Simple Search > Blogger Buster
  • How to display linkwithin related posts only in post pages > My Blogger Desk
  • How to Remove Subscribe to Atom links from your Blogger Blog > Superwebtricks
  • How to remove quick edit and wrench icons on Blogger > Blogger Plugins