Oodi naispuolisille artesaaneille

Glovietsekoendalainnenkotsajakomsokajan (← joo, aika ilkeä lausuttava) tundran paimenveljet olivat tehneet jäynät ja juottaneet joukon maalareita humalaan, nämä kun olivat matkalla Pietariin omalla autollaan mutta olivat ajaneet 3866 kilometriä harhaan ja päätyneet Glovietsekoendalainnenkotsajakomsokajalaisten leiriin. Näitä sattuu ja varsinkin suomalaisille mutta pääpointti on se että vastapalveluksi ihmisten ilmoille pääsystä, pahoin alkoholisoituneet maalarit olivat luvanneet maalata sekä Glovietsekoendalainnenkotsajakomsokajalaisten vilja – aitan sekä tämän meidän, Bestovskajalla sijaitsevan vuokrakasarmin ja niinpä nuo onnettomat loppahuulet aloittavat työnsä tänään. Hyvä homma siksi että saadaan vähän väriä tämän auringon raiskaaman vuokrahaasion seiniin sekä kattoon mutta huonona puolena on se että he aloittavat tämän meikäläisen teltan värjäämisen etelän puolelta eli juur siltä puolelta missä on Jurtan ns. olohuone mikä käytännön tasolla tarkoittaa noin kahden neliön aluetta jossa lattian virkaa toimittaa vähemmän savinen alue.

Vaikka työ käsittää vain ulkopuolisen maalauksen, niin mulla sattuu ikkunan virkaa toimittamaan vanhan Tsaikan tuulilasi josta on suora näköyhteys tänne sisälle enkä linnassa viettetyjen vuosien jälkeen ole pitänyt siitä että joku häärää perseeni takana, olkoonkin että välissä on tällä kertaa kamelinnahkaa (ei kondomi vaan teltan seinä) ja se Tsaikan tuulilasi mutta kun etäisyyttä ei ole tästä läppärin äärestä kuin rapia metri, niin tämä postaus jää melko lyhyeksi mikäli herrat aloittavat sen epätoivoisen sutien kanssa heilumisen heti seitsemältä. Tosoin minunkin on tästä riennettävä taas maailmalle joten behind my peppu – maalarit eivät ole ainoa syy jonka takia mitään pitkää epistolaa ei tälle aamulle tule. Maininnan arvoinen asia on myös se että vaikka kaikkia maalareita pidetään juoppoina, niin asia ei suinkaan ole näin sillä niiden kuuden vuoden aikana jolloin minä toimin erään maalausliikkeen palveluksessa, saatoin olla selvinpäin ainakin kahtena ellei peräti kolmena viikonloppuna per vuosi joten on suorastaan törkeää liioittelua väittää maalareita täyspäiväisiksi tissuttelijoiksi. Maalarit ovat erittäin hienoa porukkaa ja varsinkin arteesaanit jotka koostuvat näinä aikoina miltei pelkästään naisista, edustavat sekä oman ja pirun nätin ulkomuotonsa sekä ammattitaitonsa puolesta sellaista ihmisryhmää joiden...hmmmmm...käsien liikkeistä muut voivat vain haaveilla. Ette usko vai? Kokeilkaapa kahta asiaa: maalatkaapa täydellinen enkelikuva kirkon kattoon, parinkymmenen metrin korkeuteen ja koittakaapa saada mies tulemaan huutamatta niin siinä on haaste johon vain harva pystyy – varsinkin kun jälkimmäistä yksittäissuorituksena ei tulla huomioimaan vaan haasteen molemmat osiot tulee suorittaa hyväksytyksi. Jää monelta tekemättä – varsinkin se enkeli.


Jos asiaa puhutaan niin naismaalarit ovat ammattikunta jonka ammattitaito on tänä päivänä äärettömän kova ja voin rehellisesti tunnustaa että kadehdin heidän taitojaan ja asia mikä ansaitsee erityisen maininnan, on heidän huolelisuutensa myös silloin kun puhutaan ”normaalista” maalaustyöstä joka käsittää niin sisä – kuin ulkomaalaukset. Parempi ja siistimpi jälki, nopeus laadun kärsimättä ja ylipäätään se asenne työtä ja asiakasta kohtaan ovat sellaisia tekijöitä jotka tekevät naispuolisista maalareista alan ehdottomia huippuja joten mikäli suunnitelmissane on tehdä maalaus/tapetointiremonttia, niin suosittelen käyttämään naispuolisia ammattikunnan edustajia. En kuitenkaan dissaa ukkoja koska hekin ovat ammattilaisia mutta silti, se pikkutarkkuus jota naiset työssään osoittavat, on jotain sellaista mihin moni äijä ei koposormillaan kykene – meikäläinen mukaan lukien.

Hitto mitkä silmät! Oi rakkautta!

Ihminen on omituinen, mun piti tälle aamulle kertoa muutama asia rakkaudesta mutta jostain syystä tämä juttu muljahti naismaalareihin ja se taitaa johtua siitä että mä olin 90 – luvulla ihan lääpälläni yhteen nuoreen ja erittäin viehättävään artesaaniin. Punaiset hiukset – kuinkas muuten.



Olkaa ihmisiksi ja kaikille oikein hyvää maanantaita sekä alkavaa viikkoa – vielä on kesää jäljellä.

6 kommenttia :

  1. Tulipa mieleeni ikivanha (70-lukulainen) kotimainen leffa, jossa maalarilla oli viina- ja tärpättipullo vierekkäin ja setä veti välillä huikkaa tärpätistä, eikä huomannut mitään eroa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jumalaisee mutta on siinä ollut ukolla melkoisen turtunut makuaisti! :D

      Poista
  2. Yksi maalarisetä on lahjoittanut mulle tölkillisen olutta, kun istuin kassalla ;) se onkin varmaan paras tippi mitä oon ikinä saanut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinäs näet! Maalarit näetsen ovat sympaattista porukkaa ja omistavat suuren, rakastavan sydämen (ja tietysti pirun tarkan katsannon....) ;D

      Poista
  3. Tarvitaanko siellä muuraria, voin tulla auttamaan nyt kun mulla on se valakin suoritettu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muuraria tarvitaan aina joten teretulemast! :D

      Poista

Käynnistäsi kiitollinen ja kommentistasi olisin suorastaan riemuissani!
(kommenttien valvonnan takia ne näkyvät vasta hyväksymisen jälkeen ja tämä saattaa kestää jonkin aikaa)

Kiitokset tekijöille:

  • Blogger archive page > Life is so full of tae!
  • Google Friend Connect Button > NetOops blog
  • Add Related Post Widget To Blogger (linkwithin) > My Blogger Tricks
  • Contact Form > Tw!st Blogger
  • Simple Search > Blogger Buster
  • How to display linkwithin related posts only in post pages > My Blogger Desk
  • How to Remove Subscribe to Atom links from your Blogger Blog > Superwebtricks
  • How to remove quick edit and wrench icons on Blogger > Blogger Plugins