Ihmiskokeesta bokserikokkoon (vrt. Atlantic City 7.9.1968)

Edit 01.05 klo 00.08: Johtuen siitä että muutamat tämän sivuston käyttäjät ovat ilmoittaneet mahdollisesta virustartunta - uhasta, tämä sivusto on testattu kahdella eri virustorjuntaohjelmalla jotka kumpainenkaan eivät ole reagoineet mitenkään. Ilmoitus tuli Avast!:in käyttäjiltä (joka myös minulla oli käytössä) ja ilmoitus johtui mitä todennäköisimmin  kahdesta chattiin linkitetystä kuvasta jotka ovat nyt poistettu. Ajoin sekä Your shoutbox:in että Outopaimenen sivustot vielä varmuuden vuoksi Web Inspectorin läpi joka totesi kummankin sivuston olevan turvallinen ja tässä ovat tulokset molempien sivustojen osalta:
http://app.webinspector.com/public/reports/21593090 (Your shoutbox)
http://app.webinspector.com/public/reports/21593510 (Outo Paimen)

Edit klo 14.18: Tämän postauksen lopussa on puhetta Kiltistä, tuosta tosi miesten vaatteesta ja kommenttilaatikossa rakas Sirpa pyysi mua laittamaan kuvaa jahka sellaisen hankin, jolloin muistin että onhan mulla maastomuna - kilttini ja otin siitä sitten jokusen kuvan. Piti ottaa takapuoleltakin koska se on sieltä aikas avoin mutta koska tämä mun blogi on tavanomaista hurskaampi ja siveällisempi, niin jätin sen tekemättä sillä mun kiinteät ja öljytyt persikan puolikkaani olisivat saattaneet järkyttää joitakin lukijoita.Tästä kiltistä on muuten videokin - jonka tein Luostarin aikoihin -  Youtuben puolella mutta jääköön se linkki nyt laittamatta. Tässä siis meikäläisen maastomuna - kiltti eli kyseessä ei ole shortsit vaikka siltä saattaa näyttääkin:
 
Kuvassa lantion yläpuolella ja vatsanahassa näkyvä viiru ei ole läskipoimu, vaan hirvittävä miekan jättämä arpi jonka sain taistelussa erästä Ylämaiden vittumaista klaanipäälikköä vastaan jotta jätetään ne löysän lihan kommentit vähemmälle.

Tässä näkyy mighty kikkeli kokonaisuudessaan ja tuo vehkeen päästä roikkuva ja insinööriliemeltä näyttävä juttu ei ole sitä itseään vaan se on pullon avaaja....

 
...joka näkyy tässä kuvassa paremmin.


Koska ihmiskokeet ovat aina olleet lähellä sydäntäni ja koska kevät on meille hull hieman toisella tapaa ajatteleville hyvin innovatiivista ja lähimmäisiin kohdistuvan rakkauden aikaa, niin nyt myös teillä on kunnia olla kolmen viikon ajan suuressa ihmiskokeessa jonka Jurtta tekee yhteistyössä erään suomalaisen instituutin kanssa jonka monista meneillään olevista projekteista yksi on tämä eli verbaalista ilmaisua tutkiva hanke. Aika reteesti sanottu koska kyse ei ole mistään yhteistyöstä sillä minen siihen pysty vaikuttamaan millään, vaan kyse on siitä että tutkimusta tekevä taho on huomioinut Jurtan tiettyjen tilien synkronointien kautta (Luostari) ja näin myös teidän aktiiviisuutenne joka on ollut enemmän kuin kiitettävää ja tästä syystä te olette nyt niin sanotusti valokeilassa. Katsoinpahan vaan velvollisuudekseni ilmoittaa eikä tämä vaikuta elämäänne mitenkään, suoraan sanoen ette tule edes huomaamaan osallistumistanne eikä kokeen aikana suoriteta mitään seuranta – tahi laskentatoimenpiteitä eikä teidän tietojanne välitetä ns. kolmannen osapuolen eli markkinavoimien tai mielipidemittausta tekevien instanssien käyttöön. 
 

Kuva viime kesältä joka oli niin märkä että oli helpompi uida kaupunkiin kuin lähteä autolla - ties mihin vesiliirtoon sitä olisi joutunut


Palataas sitten arkisempiin asioihin. Eilen illalla sattui pieni vahinko tai en mä nyt tiedä oliko se mikään vahinko sillä sain nukuttua monen yön univelkoja aika hyvin, taju lähti tuossa iltaseitsemän aikoihin ja heräsin klo 23.00:n aikoihin ihan pihalla siitä, paljonko kello mahtaa olla ja mitä päivää eletään. Eukko oli vielä hereillä ja kun siinä tuli käytyä suihkussa ja muutenkin kekkuloitua niin päätin keittää kahvit kun tiesin että illan nukkuminen kostautuu ja tämä yö menee valvoessa. Eilen oli hyvä päivä; vaimo siisti takapihan pusikoita ja minä sain vihdosta viimein tehtyä yhden pitkään roikkuneen asian joten tämän kunniaksi suhautettiin kaupoille ja ostettiin uusia perunoita (espanja, pestyjä ja todella hyviä eikä hinta ollut kuin 1,25 euroa kilolta), kananmunia ja silliä ynnä muita tarpeita joista rakas valkyyriani sitten loihti aterian. Jälkkäriksi hääp vielä teki mustikoilla höystettyä pannukakkua med jäätelö ja mährystin itteni niin täyteen että taju lähti. Tuo on totta, koska mä rakastan ruokaa ja vielä kun pystyn syömään sitä pelkästään hyvän maun takia, niin sitä tulee syötyä sairaalloisesti ja sen takia mä ”sammun”. Kyse ei siis ole mistään normaalista ruuan jälkeisestä väsymystilasta jonka takia monet ottavat tirsat, vaan mä todellakin sammun ja onpa käynyt niinkin että olen pudonnut kesken syömisen. Sairastahan tuo on mutta minkäs teet kun ruoka on hyvää ja tämä on myös se asia miksi minä aina ärisen nähdessäni ruokapostauksen tai ”hermostun” kun joku härkkii herkuillaan. Mulla nimittäin ei ole terve suhtautuminen ruokaan eikä kyse ei olemistään bulimiasta, vaan siitä että mä pidän ruuasta liikaa ja se ilmenee – uskokaa pois – fyysisinä oireina kuten esim. runsas syljen eritys josta vaimo käyttää termiä kuolaaminen ja tämän takia vertaa mua Aljohiin. En voi sanoa varsinaisesti kärsiväni siitä mutta joka helvetin ruokapostauksen tullessa vastaan se tietää sitä että meikäläisen on pakko mennä jääkaapille ja tehdä vaikkapa leipä jos ei satu olemaan mitään aterialta jääneitä jämiä. En tiedä, mulla on jotenkin omituinen aineenvaihdunta koska mä en liho mutta en myöskään ole läpipasko joten en tiedä mitä tuolla sisikunnassa oikein tapahtuu mutta näin se vaan on.



Eilen niin piti katsoa siinä syönnin ohessa moneen kertaan nähdyt Potter ja kuoleman varjelukset I & II:n mutta enhän minä pysynyt tajuissani kuin ykkösosan alun. Sinänsä harmi koska tuo leffojen katselu med hyvä ruoka on varsin mukavaa ja me harrastetaan sitä aina silloin tällöin, ts. ollaan vaan ihan kahdestaan ja se tarkoittaa myös sitä että kännykät laitetaan kiinni. Jos jollain on todella tärkeää asiaa niin tulkoon perkele meille koska mikään ei ärsytä niin paljon kuin suvun puolelta soitetut ”onks tyyny hyvin” - puhelut eli joutavan päiväiset utelut siitä kuinka menee ja onko selkä kipee. No helvetti, mulla oli jopa yhteen aikaan vastaajassa sellainen viesti kuin ”En ole sortunut ryyppäämään mutta olen silti perse auki ja kyllä, selkä on edelleen kipeä”. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä että olisin vihaväleissä suvun kanssa mutta mä en jaksa ymmärtää minkä takia pitää soittaa jos ei ole mitään järjellistä asiaa? Riittäköön tämä meidän suvusta ja sen omituisuudesta.


Naapurissa asuva everstikin tuli katsomaan mun kalsaripaloa


Koska tästä nyt tuli tälläinen paljastelu – postaus niin kerrottakoon vielä että mä toteutin sen mikä kottaraisilta jäi tekemättä Atlantic City:ssä 7.9.1968 liittyen Miss Amerikka – kisoihin, sillä erotuksella että kyseessä ei ollut mun rintsikat vaan kalsarit jotka mä todellakin poltin. Aivan helvetillinen kokko ja osa naapureistakin tuli kysymään että mitä ihmettä sä täällä käryytät, renkaitako? Katsoin asiakseni pitää noin nelituntisen luentosarjan jonka otsikkona oli ”Bokserien ja muiden kalsareiden kiristävä vaikutus nyky -yhteiskuntamme kiihtyvässä sykkeessä” ja voin kertoa, ettei tuo luentosarja päässyt kunnolla edes puoliväliin kun mua jo kivitettiin siihen malliin että oli pakko painua sisälle karkuun. Syynä saattoi olla mun paatoksellinen esiintyminen, sillä mä jouduin jonkinlaisen hurmoksen valtaan paasatessani sen valtavan liekkimeren takaa samaan aikaan kun frontaalilohkoni editse mennä lepatti elmonliekkien vallassa olevia bokserin puntteja, tiriseviä kuminauhoja ja osa viime vuotista kirjanpitoa jolla mä sytytin tuon oman pikku urbaanikokkoni. No hei, nyt kun olen tämän kohta kaks viikkoa sitten tehdyn leikkauksen jälkeen hiihdellyt eukon yöpaidassa (olin muuten kaupassakin se päällä eikä kukaan sen pahemmin noteerannut koska mulla on hullun maine) ja todennut että elämä ilman kalsareita on paljon mukavampaa; seve ballesterokset tuulettuvat, pikku kärsä nuuskia keväistä ilmaa eikä puntit puserra mun rakkaita Fortuna – pelin kuulia lainkaan joten olen päättänyt olla käyttämättä kalsareita. Siispä mitä niillä hyvää kaappitilaa täyttämään joten tulille vaan mokomat rätit ja olen vakavissani ajatellut siirtyä käyttämään kilttiä. Saattaa olla että talven seutu on aikaa jolloin olen pakotettu käyttämään jotain mallia olevia raappahousuja ja nyt kysynkin että valmistetaanko vielä ns. luukkuhousuja jotka ovat todella kätevät koska niissä on viety loppuun se ajattelumalli joka tähtää onnistuneen tortun vääntämiseen liittyvien kangasseinämien poistamiseen perävaltimon ja noin (yleensä) reilun kahdenkymmenen sentin päässä hiljalleen lainehtivan vedenpinnan välistä? Kyseisellä vedenpinnalla en suinkaan tarkoita naapurin takapihalla olevaa, usein halpahallin puutarhaosastolta ostettua muovista tai kuttaperkka/kipsiseoksesta valmistettua lintujen uima – allasta, joka paremminkin näyttää Area 51:n crashlanding – uhrien kulkuneuvon pienoismallilta, vaan vedenpinalla tarkoitetaan wc – pöntössä (Oras, Svedberg, Ido) hiljoksiin (tuuletusputken paineen vaihtelut) lainehtivaa vettä joka on tuotettu tuohon porsliiniseen taideteokseen joko kuparisella (Outokumpu sekä useat ulkomaiset valmistaja) tahi muovisella (Pexep,Wirsbo) putkella. Nimittäin sellaiset raappahousut olisivat varsinkin ison kiireen sattuessa todella kätevät lähinnä nopeatoimisuutensa takia. Nopeatoimisuuden takia siksi, että satun olemaan nakeilla napittamisen Suomen mestari vuodelta 1967. Oih, ennen kuin ihan unohdan niin mainittakoon että tämä blogi saattaa sisältää tuotesijoittelua blogin pitäjän siitä kuitenkaan hyötymättä.


Tämäkin tipitii oli täysikasvuinen merikotka aina siihen asti kunnes se kohtasi mun suolistokaasupilven


Kello on nyt 04.20 ja kohta on aika herättää Aljoh aamulenkille mistä tulee taas hyinen (without underwear) sillä täällä hemmetin jumalan hylkäämässä kolkassa mennään -1 asteen kelissä, mikä taasen on muistutus siitä että vihreä talvi on lähempänä kuin uskommekaan! Voi sentään kuinka tuo ajatus lämmittää sydäntäni; taivaalla kaartelevat jäätyneiden pääskysten parvet, perhoset ovat niin kovia että niitä voi käyttää ninjan tähtinä ja saatetaanpa talomme ohitse virtaavan paskaojan jäällä nähdä naapurin hullu ämmäkin, joka yrittää pilkkiä ties mitä jääkanteen kairaamastaan reiästä ai paremminkin rei'istä koska tuo järkensä valon menettänyt huuhkaja ei yhteen läpeen tyydy. Teille kuitenkin toivotan mitä parhainta...öööö..keskiviikkoa ja muistakaa olla ihmisiksi vaikka käsillä on se pakkopyhä jona parempiparkaiset ja amatöörit antavat itselleen luvan ryypätä. Amen.






read more

Paremman orgasmin Top 10 - FAIL

Koska on kevät ja mahla virtaa muuallakin kuin koivuissa, niin päätinpä sitten minäkin julkistaa muutaman vinkin mikä edesauttaa (mukamas) tätä taidetakomon elikkäs makuuhuoneen puolella tapahtuvaa toimintaa ja kerron nyt internetin syövereistä aikoinani hankkimani 10 vinkkiä vinkkiä kauhian ogarasmin saamiseksi (nää vierasperäiset sanat on mulle hirmu vaikeita joten antakaa anteeksi jos ne on kirjoitettu väärin). Meikäläisen pahaksi onneksi satun olemaan suht hätänen jätkä enkä pahemmin perusta manuaaleista tahi muista ohjekirjoista, vaan jätän ne omaan arvoonsa kun mä haluan sitä toimintaa ja het, oli sitten kyse Tikkasen laatikosta (tikipoks) tai jostain muusta vempeleestä joten onhan se selvää että nytkin kaikki meni päin helvettiä. Tuskaa ja tuhoa lisäsi vielä se, että vaikka mulla on paha lukihäiriö, niin mulla on jostain syystä lähes eideettinen muisti lihavoidun tekstinsuhteen ja siks mä muistin tälläkin kertaa vain ne otsikot. Tuo ”lähes” sana on kursivoitu sen tähren, että se pitää kutinsa kotimaisiin kirjaimiin mutta kaikki lontooks tai vähän sinnepäin kirjoitettu teksti menee yli kuin Vaasan kone eikä sen tähren jää muistiin niin hyvin kuin pitäis. Jotta päästäis eteenpäin niin en jaarittele tässä enempää vaan listaan ne kymmenen ja aivan perseestä olevaa vinkkiä jotta tiedätte sitten varoa niitä joten lähdetääs liikkeelle:


Ogarasmin tavoittelu on aikas rankka laji


1. Lisää oksitosiinia

Oxygen eli happi on vinkin mukaan hyvä ogarasmin buustaaja ja sitä saa kuulemma oikein semmotina suikeina niistä nuhjuisista kaupoista joissa jostain syystä suositaan punaisia kattolamppuja sekä saman värisiä verhoja jotka ovat - niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin – lähes poikkeuksetta vedetty niin tiukasti kiinni ettei puotiin juur näe ja jos näkeekin, niin klasit on huurussa kun kauppa on piukeena ilmeisesti just lenkiltä palanneita vanhempia miehiä. Tiärän tämän siitä kun kerran oon käynyt sellaisessa kaupassa ja siellä oli aivan helvetisti punakoita ja ihan sairaasti hikoilevia ukkoja. Saattaa kuitenkin olla että liikkeen yhteydessä toimi jonkinasteinen kuntosali kun ne ukot kävi välillä semmotteisen verhon takana. Jos siellä oli kuntosali niin täytyy nostaa lakkia sille persoonan trailaajalle koska se reeni ei keskimäärin kestänyt kuin 15 -20 min. ja silti nää ukot oli ihan puhki, hiki valu ja armoton huohotus kun ne tulla hoippu takas kaupan puolelle. Niin, ja aikas köyhä se mahrollisen kuntosalin pitäjä kun ei sillä ollut varaa tarjota asikkailleen kunnon froteepyyhkeitä vaan se kanto sieltä kuntosalin puolelta jätesäkkikaupalla serlan talouspaperimyttyjä.



Helkkari sentään kun tuli taas jäätyä muisteloihin joten palataas asiaan. Totuushan on se ettei täällä korvessa mitään kuntosali/happisuihkekauppoja ole, joten kilautin paikalliselle urheilusukellusyhdistykselle ja kysyin jotta saisinko lainaks muutamaa pulloa, minen kun en tyydy mihinkään deodorantteihin tahi suihkeisiin vaan sitä tavaraa pitää olla pullotolkulla. Olishan ne lainanneet mutta ne oli niin lapsellisen kokoisia että otin sitten yhteyttä Aga:n tehtaille ja sanoin että pankaas lähettäen parit happipullot tänne tundralle kun pielusteluttaa niin vietävästi. Äijät ymmärsi yskän ja pian mulla oli kaks helvetin isoa happipulloa joihon sitten hommasin regulaattorin ja valjaat näiltä urheilusukeltajilta. Muutamaa päivää myöhemmin odotin eukkoa kotiin ja seisoin eteisessä muuten alasti mutta selääs tietty komeili ne pullot ja lärviä koristi hiano naamari joka muuten oli perkeleen huurussa kun en mä osaa hengittää oikein. No, viimein ovi aukes ja eukko pelästy vallan perkeleesti mutta kun se tunnisti mut, niin tapansa mukaan se kysy että mitä vittua mä taas oikein touhuan ja minähän korisin vastaukseks että nyt lyyli ne rätit äkkiä mäkelään niin saat sellaset kyydit jollaisista oot korkeintaan nähnyt unta. Paskan marjat, yhtä tuskaa oli koko paaksaaminen: maski oli niin huurussa että sisäpuolella oikein lainehti ja ne saatanan happipullot hakkas takaraivoon koko toimituksen ajan niin lujaa että mun pääni näytti jälkeenpäin perunasäkiltä. Eikä tässä vielä kaikki vaan mä näin pikkuväkeä ainaskin kolme viikkoa kun kukaan ei kertonut mulle etä puhras happi on myrkkyä joten elkää herran tähren kokeilko tätä konstia, siinä ei tuu kuin pää kipiäks ja eukko pitää mykkäkoulua seuraavan kuukauden eikä ne Nils Holgerssonit ja muut mettiäiset ole mittään kivaa katteltavaa.



2. Satsatkaa esileikkeihin

Tämä oli jo paljon helpompi ja kivuttomampi konsti mutta täytyy sanoa että aikas oudolta tuntuu (vaimonkin mielestä vaikka se on kiltti kun se tietää mun olevan hullu ja siks se säälistä suostuu kokeileen mun kans kaikkee) pelata mölkkyä, afrikan tähteä ja sananselityspeliä ennen humputihump – hommia, tai minen ainakaan saanut noista peleistä mitään kiksejä. Voihan olla että jos rutistelis Rubikin kuutiota tahi heittäs tikkaa, niin vaikutus olis parempi mutta taidan jättää väliin kun eukkokin sano että se oli sitten vimonen kerta kun hän pelaa alasti jotain vitun lautapeliä.

Tämä on hyvää mutta muistakaa kohtuus


3. Muistakaa liukuvoide

Ja muistettiinhan me, minä ruiskutin vaseliinia meirän kummankin kropan täyteen ja taisin vahingossa ruiskuttaa koirankin kun se läks tuuletusluukun kautta haneen, sellainen slurps – ääni vaan kuulu ja piski oli poissa mutta tämä jos mikä oli typerä idea; otetta ei saanut millään ja seurauksena aivotärähdys kumpaisellakin sängystä lattialle lennähtämisen seurauksena, samasta syytä eukon ompeluspöytä – joka sijaitsee punkan vieressä – tuhannen tuusan palasina koska ei se kestä jos 76kg joutilasta lihaa lennähtää sitä vasten ja tappiolistalle voidaan kirjata lukuisa joukko eriasteisia venähdyksiä ja raajojen siljoiltaan menoja joten vaseliini njet – ilman liukasteita parempi.



4. Muista sooloseksi

Tekis mieli hakata näitten vinkkien kirjoittaja koska en muista milloin viimeksi sain eukolta niin lujaa turpaan kun koittaessani tätä nimenomaista sooloseksiä. Kaikki meni alkuun hyvin; oli kynttilöitä,väsäsin romanttisen illallisen erään suuren elintarviketehtaan rusinattomasta maksalaatikosta ja taustalla soi Mooren Pärri hempeitten luritustensa kanssa. Ila eteni ja siirryttiin taidetakomon puolelle missä homma lähti hellästi ja hyvin käyntiin mutta kun sitten tultiin siihen vaiheeseen, joka pistää tälläisen laiskemmankin ukkelin liikkumaan hieman rivakammin, lopetin koko touhun ja sanoin eukolle että ootas vähän, mie kaivan yhen jutun ja ette usko mikä ilme muijalla oli kun käteeni ilmestyi kuin taikaiskusta lapanen, sellainen oikein vanhan ajan kunnollinen rasa josta roikkui langanpätkiä ja jossa oli aivan käsittämätön määrä nortilla (vahinkosa) poltettuja reikiä ja jonka avulla mä sitten aloin villakäsineistämään eli tumputtamaan eli vein sitten toimituksen loppuun ihan soolona. Jessus mikä rääkäsy kuulu vierestä ja sen jälkeen kopisi mouhijärveläisiä (alakautta suuntautuva, kunnon pyörähdyksellä varustettu lyönti) leukaperiin ja pitkin pääkoppaa med armoton sättiminen. Sen jälkeen oli aikas hiljaset viikot niin tuvan kuin taidetakomonkin puolella.Aivan paska konsti jota en suosittele kenellekään enkä varsinkaan, jos ei tykkää puurosta, jogurtista ja viilistä koska muuta ei pysty imuroimaan moneen viikkoon.



5. Pitkitä nautintoa

Ihan yhtä paska ja sitäpaitsi kallis konsti ja tässä jos missä kysytään eukon kärsivällisyyttä sillä tämän konstin kokeilu vie tosissaan aikaa. Minä nimittäin läksin aina reissuun juur sillä hetkellä kun tunsin (tai eukko tunsi) että ogarasmi on tulosillaan ja niinpä tuon kuukauden aikana heitin reissun Virossa, Lapuan haitarirakentajien koneferenensissa, Juutinrauman agrekogolisessa museossa ja osallistuinpa ”Näin veistät kirkkoveneen ihan ittekseks” - leirille jossa meidän jokaisen oli veisteltävä sellainen 18 – metrinen puupaatti airoineen päivineen. Hirveetä reissaamista kun aina välillä ja itseasiassa hiton taajaan piti poiketa kotona herkistelemässä päällä olevaa tilannetta ja samalla oli tehtävä eukolle eväät että se jaksaa orottaa hyvissä voimissa seuraavaan tapaamiseen. Mites tämä vinkki sitten onnistui? Huonosti, reissaamisen ja sen bloody paatin veistelyn takia olin niin puhki että loppu viimeks rojahdin punkkaan ja nukuin about kolmisen viikkoa, pielustelusta ei ollut puhettakaan. Kaiken lisäksi eukko lihoi sellaset seitsemän kiloa kun tuli testin aikana tehtyä sen verran tykyt eväät. Katkerimpana muistona olen vieläkin velkaa VR:lle ja minut on julistettu persona non grata:ksi joka jumalan rautatieasemalla.


Tässä on se kilitorinen eli Killon torivaris


6. Keskity Killon torilla nähty varikseen

Jep. Paljon työtä kun en osaa noita ulkolaisia sanoja ja niinpä luulin nytkin että johan on paremman ogarasmin tavoittelu viety ihan uusiin sfääreihin kun sen saamiseksi on tehty tälläinen geodeettis/ornitologinen vinkki (← täti sattu poikkeen ja se ystävällisenä naisihmisenä kirjoitti noi vaikeat sanat). Tuumasta toimeen ja ensin mulla meni toista viikkoa selatessani GoogleMaps:ia jonka avulla koitin löytää Killon torin mutta löytyihän se, Killo on yks kaupunginosa Tampereella vai onko se Pirkkalaa, en minä tiedä mutta kumminkin ja sinnehän sitä oli matkustettava. Perille päästyäni kyselin paikallisilta asukkailta jotta missäpäin toria niitä variksia mahtaa olla kun tarttis saada kunnon kopsut ja niitä tähtäilemällä se kuulemma onnistuu. Turha kai sanoa että mua tuijotettiin kuin vähä – älyistä ja koska mä en saanut apua keneltäkään, mä menin yhteen eräliikkeeseen ja ostin sieltä sellaisen variksen näköisen houkutuslinnun jonka sitten istutin keskelle toria ja aloin tuijottamaan tuota perkeleen mustaa muovimöttiä. Meni päivä ja tuli ilta eikä ogarasmista tietoakaan, päinvastoin kusetti vallan mahrottomasti kun kittasin torikahvion hyvää sumppia ja söin niitä herkullisia, grillattuja kyrsiä noin kolmen kilon edestä. Sain jopa kaks viimeistä ilmatteeks kun se toritäti sano ettet sinäpoikaparka taida ajella ihan täysillä ja kun mä vastasin sille etten mä millään ajele koska mä tulin bussilla, niin se lykkäs mulle sinappipöntön ja sano että lähdes nyt hiihtelemään kotio päin. Omituista porukkaa noi Killolaiset, eihän kesällä voi hiihdellä. Palasin täysin murtuneena kotiin ja vasta siellä tajusin – vinkin otsikon paremmin luettuani ja asiaa tutkittuani – ettei mun olis tarvinnut lähteä pirtiltä minnekään vaan oikeat apuvälineet olisi olleet suurennuslasi ja mahrottoman hyvä kohdevalaisin elikkäs halogeeni. Hittolainen sentään, nyt mä sain hullun maineen ihan suotta!



7. Välineet kehiin

Typerrääkin typerämpi vinkki; mitä mieltä on ensin rakentaa kehä (tässä tapauksessa nyrkkeilykehä) punkan ympärille ja heitellä sinne välineitä joita ei nyt niin hirveesti joka taloudessa oo, minä roimin lähinnä siivousvälineitä ja osan keittiövälineistä ja niitä me sitten eukon kans tuijotettiin saamatta sen kummempaa ogarasmia kumpainenkaan, päinvastoin hirvee järkkääminen että sai kamat taas takaisin kaappiin.



8. Syö seksikkäästi

Tavattoman vaikea vinkki koska en oikein tajunnut tätä ja siksipä mä raahasin punkan viereen pienen retkipöydän jolla oli jos jonkinlaisia emmeitä, lähinnä sellaisia joita mä pystyin ”ammuskelemaan” suuhuni koska mä luulin sen näyttävän seksikkäältä. Toisin sanoen luumu napaan ja äkkinäinen vatsaliike jolloin luumu lensi laajassa kaaressa kitusiin, purkkipersikka koukistettujen polvien väliin ja luja puristus – hetelmät kylläkin lopsahtelivat milloin poskelle ja milloin minnekin mutta onnistuin saamaan jokusen ihan suuhuni asti. Kuivatut herneet, pähkinät, kokonaiset perunat ja muut vastaavat jutut kohti ääntä mitä ihmeellisimmillä konsteilla kuten ritsalla, ukkovarpaiden väliin jännitetyllä kuminauhalla etc. Kokeilu päättyi siinä vaiheessa kun vieressä makaava ja kirjan lukemista lopetteleva eukko totesi että sitten kun lopetat tuon mälväämisen, niin siivoot myös jälkes. Paska vinkki, ei pielustelua eikä ogarasmia.



9.Treenaa lantionpohjalihaksia

Tässä on taas yks jonka takia näitten vinkkien keksijä saa haistaa pitkän vehviläisen. Minä olen kyllä reenannut lantionpohjalihaksia tämän selkäni huonon kunnon takia ihan lääkärien kehotuksesta, ne kun sanovatten että hyvät ja ennen kaikkea kunnossa olevat syvät vatsalihakset – joita lantionpohjalihakset ovat – auttavat kroppaa pysymään suorana ja näin niistä on apua selälle mutta! Eukko perkele omaa vielä pareemmas kunnos olevat lihakset ja kun ehdotin tätä ogarasmivinkkiä hälle, niin eikö tuo kutale ottanut varsin viekkaan ilmeen naamalleen ja sanoi että mikäs siinä, kokeillaan vaan. No tuumasta toimeen ja kun pääsin siihen kiiruskohtaan, niin hääp ruppee kiristämään minnuu ja kysyy että tamppaako matot jahka olen saanut ogarasmin ja levännyt hetken? Minä siihen että älä nyt tommosia puhu enkä varmaan vie kun tässä on nyt kiiruumpaakin tekemistä niin eikä tuo juutas jännitä niitä kirottuja lihaksiaan ja plops! - piipeloinen pihalla ja menee ainakin pari kolme lantion liikettä ennen kuin havahdun ajattelemaan että mitä perkelettä, onko siellä lakana välissä vai mikä kahnajaa. Ei auta muuta kuin suostua ja tätä rataa mennään sitten koko ikuisuudelta tuntuva toimitus loppuun minkä johrosta sain sellaisen työlistan taakakseni että siitä on vieläkin yli puolet tekemättä ja eukko ei kun pärmättää, sanoi jopa että kioski on kiinni siihen asti kunnes saan listani suorittua ja sekös vituttaa.



10. Kuntoile

En viitti ottaa edes kantaa tähän paskavinkkiin koska noiden aikaisempien vinkkien tiimoilta on tullut kuntoiltua,lenkkeiltyä ja veisteltyä veneitä sen verran paljon että eiköhän se piisaa joten pitäkööt näidenkin vinkkien kirjoittaja tyhmät vinkkinsä – minen jaksa enää näitä paremman ogarasmin jahtaamisia, varsinkaan kun mulla ei oo esmes enää mitään asiaa sinne Killon torille.



Alkuperäiset vinkit löydät täältä.



Oikein hyvää tiistaita teille ja jos kellä on himppa helpompia konsteja ogarasmin tavoitteluun niin minä kyllä otan mieluusti vastaan. Nauttikaahan vallattomasti vallatomasta keväästä – tää on just sitä parasta aikaa!

Niin, ja kiitos +Janne Oksa 


read more

Muutama fakta naisen ihannemitoista

Te ette usko kuinka monta naisen ihannemittoja käsittelevää sivustoa olen tänä aamuna käynyt läpi ihan sen takia, että nyt laitetaan stoppi sille ainaiselle ja erityisesti joka keväiselle narinalle sen oman kropan kauhistuttavasta tilasta. Osoittaakseni olevani vilpitön ja todistaakseni omia, aiemmin lausumiani mielipiteitä siitä ettei naisen todellakaan tarvitse olla ihanteiden/ihannemittojen mukainen luupussi, paljastan tai kerron tämänkin seikan itsestäni ja että tämän linkin sisältävän tutkimuksen mukaan oma vehkeeni sijoittuu ihan keskikastiin eikä se näin ollen ole mikään patonkiin verrattavissa oleva astalo jota voidaan pakottavissa tilanteissa käyttää jopa lyömäaseena. Eksakteja mittoja en ala tässä kuitenkaan listaamaan, sillä vaimoni on hereillä ja hän suhtautuu hieman skeptisesti tähän kirjoitteluuni ja meikäläisellä oli jo toissapäivänä täysi työ arpikuvapostausta tehdessäni luetella syitä miksi kuljen alkkarit puolitangossa ja räpsin kuvia vehkeestäni. Nyt jos alkaisin toistamaan samaa med mittanauha, niin olisi todennäköistä että tämä mun uskollinen läppäri saattaisi jopa kahtaantua eli oltaisiin tilanteessa, jossa kahtaantumisessa aiheutuvan räsähdyksen jälkeen näppis lennähtäisi olkkarin nurkkaan ja näyttö laskeutuisi ilmalentonsa jälkeen jonnekin takapihan monista pensaista.




Eli; tässä ensimmäisessä linkissä kerrotaan syitä siihen, miksi naisen kroppa ei ole samanlainen kuin se vielä oli 60 vuotta sitten. Järkisyitä ja ymmärrettäviä sellaisia koska evoluutio etenee ja me ihmiset sen myötä. Ajatelkaas, meidänkin suku laskeutui puusta jo vuonna 2011 ja vaikka se oli suvun mielestä aivan helvetin hieno juttu, samaa mieltä eivät ole kuitenkaan monet viralliset tahot eikä varsinkaan terveydenhuolto mm. siitä syystä että meikäläisenkin kallo on sen verran paksu ettei parhaimmatkaan röntgen – tahi magneettikuvauslaitteet sitä läpäise . Tästä on harmia erityisesti kun tutkitaan tätä mun hermostoperäistä päänsärkyä ja sen syitä. Parempana ja valaisevampana linkkinä pidän kuitenkin tätä toista, jossa varsin konkreettisesti murskataan ”Lapsikin sen tietää” - osiossa niin miesten kuin naistenkin ihannemitat meidän kaikkien tuntemien ihannemittafiguurien – Barbin ja Kenin – avulla. Kuvitelkaa nyt jumalauta meikäläisenkin kroppaa (nyyrys/tusale – akseli) jos kaulaani lisättäisiin ihanne – Kenin vaatima 20 cm! Ei perkele, mun kaulanihan olisi leveämpi kuin hartiat ja lähesty nyt sitten esim. lavatansseissa jotain viehättävää naista sellainen lutku pään ja kropan välissä, johan tuo saatana pelästyy ja humauttaa omistamallaan, noin kahdeksan kiloa painavalla arkistopussillaan jota myös käsilaukuksi nimitetään, vasten kasvoja ja toivottaa tälläisen jätesäkkikaulan helvetin kuuseen. Kiitos ei, mieluummin minä istun salin reunalla ja syön niitä perinteisiä eväitä jotka koostuvat villasukkaan survotusta kossupullosta (maito) ja ihan sairaasti rapisevan voipaperin kätköissä majailevista, osin häältyneistä elikkäs best före – päiväyksen ohittaneista eväistä. Kerrottakoon vielä että kerran elämässäni olen saavuttanut Kenin mitat mitä rintakehän leveyteen tulee ja tämä tapahtui aiemmin elämääni riivanneen alkoholismin ja sen myötä saadun haimatulehduksen seurauksena. Rintakehäni oli jopa niin laaja, että osaston johtava lääkärikin huomasi ja kysäisi hoitajalta ” Ken on tuo mies joka tuolla viimeisessä vuoteessa makaa?” Hoitaja valistuneena ja osaston asioista hyvin perillä olevana, vastasi lääkärille tähän tapaan: ”Oh my, hän ei suinkaan ole Ken vaan hänet oli jätetty ensiavun pihaan Osuusteurastamon eläintenkuljetusautosta – mikä lie takahikiän einari kun ei henkilöllisyystodistustakaan omista”. No höh, mullikuskit lupas heittää mut ensiapuun kun tuntui siltä että hapenotossa alkoi ilmetä astetta suurempia ongelmia joten koin hyvinkin loukkaavana tuon jurnan loiheman lauseen.




Palataanpa asiaan. Roilatessani lukuisia eri foorumeja läpi, jokaisessa niissä oli miespuolisten osallistujien kommentteja siitä etteivät he katso naista sillä silmällä että täyttääkö tämä ns. ihannemitat, vaan he pitivät tärkeimpänä sitä minkälainen nainen on luonteeltaan ja minkälaisia arvoja hän kunnioittaa. Näin on myös omalla kohdallani ja vaikka en ihannoi kumpaakaan ääripäätä (paino), niin voin kertoa että parasta seksiä ja parhaat orgasmit olen saanut itseäni huomattavasti painavamman naisen kanssa rakastellessani. Kylmä totuushan on se että kummankin osapuolen vehkeet eivät normaalisti poikkea ”standarimitoista”, joten paljon tärkeämpää on se miten sitä kroppaansa käyttää ja usein kuuleekin sanottavan sellaiset lauseet kuin ”se muija makas kuin lahna” ja ”surkee jätkä, ei sen touhuista tullut mitään”. Väitänpä että kummassakin tapauksessa em. lauseen suustaan päästänyt voi kävellä suoraan peilin eteen niin vika löytyy sieltä, ei ketään sytytä jos toinen ei ole yhtään mukana enkä ymmärrä miksi tälläisisssä tilanteissa sitä aivotonta jyystämistä pitää harrastaa. Aivotonta siksi että rakastelu on mitä suurimmassa määrin pään sisäinen juttu eikä niinkään fyysinen tapahtuma (siis täydellinen vastakohta kännipanolle). Tuosta Ken ja Barbi – linkistä vielä sen verran että kannattaa lukea ajatuksella se Iso ilo elämästä – osio sillä siinä on nainen oivaltanut asian oikein ja osaa nauttia elämästään.



Syy miksi ryhdyin tekemään tätä paatoksellista postausta on yksinkertaisesti se, että mä olen väsynyt veivaamaan tästä aiheesta ja toistamaan näitä samoja juttuja koska olen huomannut että naisten omaan itseensä kohdistuva, väärä ja vainoharhainen arvostelu on enemmän kuvitteellinen asia kuin todellisuuteen perustuva juttu. Minullakin on ammatini johdosta heti helvetin hieno laser - mittari jolla voidaan mitata erilaisia pituusmittoja, kulmia, neliöitä ja kuutioita enkä minä siitä huolimatta kulje kenekään naisen perseen takana tuo aparaatti piipaten ja säteitään vilkuttaen. Näillä argumenteilla ja perusteluilla julistankin Jurtan kitinävapaaksi vyöhykkeeksi jossa ei saatana rutista yhtään ”näistä hirvittävistä ja koko elämän tuhoavista” ongelmista, vaan keskitytään nauttimaan elämästä ja ennen kaikkea kovaa vauhtia saapuvasta kesästä koska kesä on muutenkin lyhyt ja menee ohitse ennen kuin huomaammekaan. Amen.

Juu, koskaan ei tiedä mitä tuleman pitää..


Minäkin nautin vaikka istun tässä läppärin ääressä eukon yöpaita päällä (joka on täysin mytyssä lanteilla) ja onnistuin juuri hetki sitten kaatamaan lähes koko kupillisen kahvia tuonne kovia kokeneen alakerran – joka myös Herra Seve Ballesteroksena ja hänen ruttuisena nenänä tunnetaa – päälle ja seurauksenahan oli luonnollisesti äänijänteiden tarpeeton venyttäminen. Tarpeeton siksi, ettei ole soveliasta tavoitella näin aamusta ylä-C:tä varsinkin kun tietää sen olevan mahdotonta näillä kuivuneita taateleita muistuttavilla äänijänteillä. Kahvikupposta seurannut kirkuminen muistutti lähinnä Vantaan jokeen eksynyttä Hammarskjöldiläistä knuutin poikasta joka on unohtanut viedä pitkävetolappunsa ennen klo 20.00:ksi ilmoitettua ja Veikkauksen tarkoin määrittelemää määräaikaa.




Nyt toivotan kaikille oikein hyvää maanantaita ja alkavaa viikkoa, muistakaa että minä rakastan teitä (vaikka helvetin outo olenkin).
Ps. Oli muuten 95. postaus!
read more

Asenna gadget - heittele luita

”Juu saatana, tuleskin vaan käyttämään tätä heti helvetin hienoa alustaa jossa pääset esittelemään vaikkapa niitä typeriä kuviasi ja seuraamaan ystäviesi blogeja hirmu kivan ja täysin automaattisesti päivittyvän listan avulla. Saattaa olla ettei me olla muistettu kertoa kaikkia ja voi olla hyvin todennäköistä ettei se sun vitun listas päivity ja jos sä perkeleen Ensio menet poistamaan sen, niin voimme taata että helvetilliset talkoot on luvassa koska ei niitä blogeja siihen lukulistalle niin vaan lisäillä, olkoonkin että tarjoamme erilaisia mahdollisuuksia mutta eihän ne toimi sillä ne on lähinnä koristeita jotta kaikki näyttäis hienommalta”.




True

Koska vanha ja täysin toimimaton – siis erittäin huonosti päivittyä – lukulistani tuntui olevan yhtä tyhjän kanssa, päätin poistaa sen ja asentaa sitten uudelleen. Voi kuinka helppoa; klikkaat vain ”lisää gadget” - kohtaa ja valitset blogiluettelon, johon voit sitten helposti lisätä kaikki lukemasi blogit lisää blogi - nimisen valinnan avulla. Kilin kellit ja pari demonin nimeä. Hienosti ne ilmiintyi listaukseen ja väittipä tuo saatanan gadgetti että tallentaminenkin onnistui mutta kas, tyhjää täynnä koko runkkulanpaskanhelvetin typerä lista. Tätä valinta/asennusmallia tuli hierottua noin vajaan tunnin verran kunnes totesin että ensimmäinen purkillinen rauhoittavia oli loppumaisillaan joten jätin homman siihen. 
 




Hiljalleen kasvavan vitutuksen koposorminen kapellimestari

En lannistunut ja ryhdyin vaan ryhdyin lisäämään lukemiani blogeja siten, että klikkasin hallintapaneelin puolella olevaa ”omat blogit” - valintaa ja sieltä sitten klikkailemalla kopsasin joka perkeleen blogin osoitteen lisäten samalla tämän Einsteiniakin näppärämmän pikku gadgetin listaan. Kaikkien blogien tullessa listatuksi, klikkasin tallenna – painiketta ja hyrisin tyytyväisyydestä; homma oli tehty ja päätin mennä blogin puolelle ihastelemaan hienoa ”Paimenen iltalukemiset” - listaani. Vaan miten kävikään? Hysteerinen kirkuminen täytti olohuoneemme, heittelin Aljohin luita, tyhjensin loputkin ensimmäisestä mielipideraksupurkista ja kaadoin noin kolmanneksen toisestakin kunnes olin sen verran tyyntynyt että viskoin lisää Aljohin luita ja leluja pitkin seiniä. Turha kai sanoa että makuuhuoneen puolelta sateli tulikiven katkuista ohjeistusta erilaisten lelujen keräämiseen ja pois muuttamiseen liittyvien tulikomentojen myötä.



Step 3

Päätin ettei minua yksi helvetin blogger päihitä ja niinpä siirryin vaivalloiseen tapaan eli jälleen muutama välilehti auki ja tällä kertaa ”fyysinen”vierailu joka ainoassa blogissa, josta kopioin osoitteen ja lisäsin sen listaan ajatellen että nyt on ainakin oikeat osoitteet ja kun olin saanut kaikki blogit listaukseen, painoin jälleen tallena – nappia ja hyrisin kahta kauheammin. Palkitsin itseni jopa kupilisella kahvi jonka nauttimisen jälkeen istahdin taas koneen ääreen ja klikkasin rakkaan jurttani etusivulle ihastelemaan lukulistaani. Tällä kertaa ei seurannut sitä tavanomaista hysteeristä kirkumista, vaan aloin valua hikeä aivan solkenaan ja silmissäni näkyi pelkkää valkoista. Kohtauksesta selvittyäni huomasin syöneeni suurimman osa eukon viherkasveista, uunissa paistuivat aamutossuni ja tajusin hakkaavani päätäni Eino Lehwäsahon teokseen ”Meillä kaikilla on lahjoja – toiset ei vaan saa paketteja auki”. Lukulistani oli täysin tyhjä.




Raivoisa, useiden eri lääkkeiden ja niistä aiheutuneiden hallusinaatioiden vallassa tehty grande finale

Jälleen muutamia välilehtiä auki, tällä kertaa hallintapaneelin omat blogit – osiosta blogien osoitteiden kopiointi ja liittäminen paskarainerirunkefäärdmotherfucker – gadgetin listalle siten, että joka saatanan osoitteen jälkeen painoin tallenna – namikkaa ja voitte kuvitella kuinka kauan kaikki toiminta kesti näillä perkeleen hitailla  prepaid– yhteyksillä! Ainakin hetki sitten kaikki näytti olevan kunnossa ja jos joku huomaa (mikäli se perkeleen viritys toimii kun palaan täältä Libren puolelta blogsphereen) että oma ja aiemmin listalla ollut blogi puuttuu, niin ottaisin mieluusti vastaan informaatiota jotta pääsen korjaamaan asian sillä yhtään blogia ei ole tarkoituksella pudotettu pois. Mainittakoon vielä että jos tämän jälkeenkään persenaavarutaeianriautoamticfuckingsystem päivitä listaani, niin se ei ole minun vikani vaan kaikk' on niin sanotusti korkeemmas' käes' eli helvetin korkealla lentävän linnun hallinassa. Tuli meinaten kaiken tuon ohessa taas liiteltyä kaiken maailman Feedlyjä sun muita readereita mutta onhan se jumalauta niin, että jos pohjaan/alustaan kuuluu valmiit kikkeet, on niiden myös toimittava. Näköjään tai ainakin mitä blogilistaan tulee, tämä alusta ei kykene multitask -toimintoon eli se ei kykene tallentamaan kuin yhden osoitteen kerrallaan. Helvetti sentään, tästä piti tulla hyvä päivä mutta se on sellainen juttu että kun hullu suuttuu, niin se ottaa hieman pitemmän aikaa ennen kuin pölyt ylähyllyllä laskeutuvat ja kaikki on taas hyvin. Vaan eiköhän se tästä ja jahka saan kupuni ravittua, palaan lueskelemaan ja muutenkin mellastamaan blogspheren aavikoille.

Teille kaikille, niin jurtan asukkaille kuin muillekin tundraa pitkin teppaaville, haluan toivottaa mitä parhainta sunnuntaita.


read more

Brutaalis - eroottinen kuvasarja Mu'n a árvesta

Koska Jurtta on viimeisiä vapaan ajattelun linnakkeita, ajattelin tarjota teille brutaalis -eroottisen kuvasarjan Mu'n á arvesta, tuosta kirurgisesti toteutetusta halkioleikkauksesta joka koristaa erään paimenen alavatsaa. Kuvat eivät ole laadullisesti mitään kovin korkeatasoisia johtuen kameraa pitelevän käden korkeasta iästä ja pitkälle eletyn sekä kovia koetun elämän mukanaan tuomasta vapinasta. Kuvasarjaan innoitti eilinen, jurtalla käyty ja tänään jatkunut (aamun ensimmäinen postaus) keskustelu hameen lyhyydestä sekä maailmalta kantautuneet tiedot Toukoon (Tom of Finland – mies) ja hänen postimerkkeihinsä kohdistuneesta arvostelusta. Korostettakoon kuitenkin että allekirjoittanut edustaa tavanomaista heteroseksuaalista osastoa joten jättäkääs mun pieni arttuni rauhaan. Piti ottamani siitäkin muutama kuva mutta ajattelin sitten että kukapa sitä paimenen persettä haluaisi tähtäillä kun on näin kaunis ilmakin jota voi (ja tasan mieluummin) ihailla. Kuten kuvasta näkyy, haava on lähtenyt parantumaan varsin hyvin mutta jäljellä on vielä turvotusta josta olinkin jo yhteydessä sairaalaan ja jos se ei ensi viikon loppupuolelle laske, niin menen näyttämään sitä koska joudun kulkemaan pääsääntöisesti munasillani haavan kosketusarkuuden vuoksi.

Tässä leikkaushaava näkyy kaikista parhaiten.


Jep jep. Tälläistä jälkeä tulee kun suoritetaan JAB30 Hernioplastia a.m. Lichtenstein – operaatio eli kaikkeen sitä ihminenkin joutuu, varsinkin kun liikutaan alueella missä on muutenkin suht herkkää ja hmm....no ainakin kantajalleen arvokasta kalustoa.Muuten tämä lauantai on mennyt varsin mukavissa merkeissä mutta jouduin käymään Aljohin kanssa sangen pitkät neuvottelut luppakorvan omistaman jäätelön suhteen koska Polga ja Rantis kävivät chatin puolella härnäämässä mässyillään, tietäen meikäläisen olevan varsin riippuvainen (kieltäydyn käyttämästä sanaa addikti) niin suklaan kuin kaiken muunkin makean suhteen. Niinpä maanittelin useita tunteja (no muutamia minuutteja) Aljohia luopumaan osasta hänen saunailtoihinsa varatusta vanilijajäätelöstä ja maanittelu tuotti tulosta, tuo mainio luppakorva heltyi ja sanoi luopuvansa omistamansa litran kolmanneksesta muutamin reunaehdoin joista esimerkkinä kerrotakoon velalle kohdistuva järjetön korko (kaksi litraa takaisin!) sekä välitön palkitseminen melko vahvan siivun muodossa. Nyt olen kuitenkin saanut vanilijajäätelöä mansikkahillon kera eikä enää ole jäljellä kuin kiitoskirjeen lähettäminen Suomen Beagleyhdistykselle vallan verrattomasta rodunjalostustyöstä – harvoin pääsee tapaamaan noin älykkäitä ja humaaneja neuvottelukumppaneita.

Tässä tuo turvotus näkyy paremmin


Loppu ilta onkin sitten yhtä kärvistelyä koska pielustella ei voi eikä saunaan pääse vielä viikkoon, Ylen verolaatikko ei tarjoa mitään ja kaikki taivaskanavien tarjonta on koluttu lähes loppuun joten pitkä ilta tulossa...mutta eiköhän tässä jotain keksitä. Mitä se sitten on, jää nähtäväksi. Ties vaikka intoutuisin tekemään itsestäni inch by inch – kuvakollaasin jossa olisi myös kehon sisäistä kuvaa sillä satun omistamaan melko pitkällä piuhalla (oikeastaan letkumaisella kaapelilla) olevan kameran, sellaisen jonka avulla tarkistetaan mm. viemäriputkien kunto ja koska minä en ole mikään koripallon pelaaja, riittää tuota johtoa jonka päässä kamera on, koko ruuansulatuskanavan mitalle. Siitäpä tuli loistava idea mieleeni: koska kameralla voi ottaa videokuvaa, voidaan tehdä niin että minä nielaisen vaikkapa lihapullan ja heti perään alan syöttämään kameran kaapelia perään, niin voimme seurata pikku lihapullan seikkailuita ruuansulatuskanavani läpi! Tehdään sellainen nopeutettu versio missä ei odotella ruuan sulamista, vaan minä tökin kameralla lillipullaa eteenpäin niin saamme nähdä kuinka se lopulta saavuttaa peristaltiikan loppupään ja sukeltaa pikku persikanpuolikkaiteni välistä vapauteen. Taustalle voidaan laittaa soimaan vaikkapa joku Free Willy – tunnari tms. tunteisiin vetoava ja turhanpäiväinen jollotus. Itse kyllä suosisin kotimaisen Sibeliuksen teoksia tai toinen hyvä olisi ehkäpä Antonio Vivaldin Neljä Vuodenaikaa toteutettuna siten, että se talven jylinä osuu lihapullan vapauteen hyppäämisen kohdalle.


Tämä on ihan vaan Viivi & Wagner - promoa


Helvetti sentään, tuossahan olisi ideaa ja samalla näkisi missä kunnossa röörit ovat, eritoten kun tässä on viime aikoina tullut imuroitua noita kipuun ja ihan sairaasti heiluvaan psykkeeseen tarkoitettuja raksuja astetta enemmän. Win – win – tilanne sekä teille että minulle; te saatte nähdä huiman pakoelokuvan nimeltä ”Meatball – little runaway” ja minä pääsen tästä suoliston kuntoon kohdistuvasta epätietoisuudestani. Tosin en ole varma että onko meillä a) lihapullia ja b) suostuuko eukko avustamaan elokuvan teossa koska yksin on hankala toteuttaa muutama leffan onnistumisen kannalta tärkeä juttu. Taitaakin olla parasta että lopetan tähän ja ryhdyn maanittelemaan eukkoa niin ties vaikka jonain kauniina päivänä törmäätte otsikkoon josta muistatte että nyt se saatanan hulluon tehnyt sen köttbullar – leffansa.





Hyvää lauantai – illan jatkoo vaan kaikille.
read more

Liian lyhyt hame?



Sieltä löytyy bikinit, paristokäyttöiset ja usein yöpöydän laatikossa säilytettävät lelut, keinosiementäjien osoitteet, meikit, moottorit, jurtan asukkaat, kondomit, kauneuden hoitoon tarkoitetut tuotteet, venttiilienvälyksien säätöön tarkoitetut mittalaitteet ja paljon muuta mutta mikä se on? No tietysti Paimen search, jurtan uusi hakukone johon on yhdistetty Googlen voima joten nyt on kaikki oleellinen ja ihmiselämän kannalta välttämätön tieto yhdessä paikassa! Oi kyllä, myöhään eilen illalla tuunasin – tai paremminkin tein paremman version perinteisestä ”Hae tästä blogista”- gadgetistä verkkovastaavan sivustolla, jossa on mahdollista tehdä haluamansa näköinen, blogiin kohdistuva hakukone ja em. osoitteessa voi teeman (ulkoasun) lisäksi määrittää haun asetuksia, sitä miten hakutulokset näkyvät ja montaa muuta juttua. Hyvä keksintö jota koeajoin eilen ehtoolla, samalla kun jurtan chatissä juteltiin Marjaanan kanssa parisuhteesta, ihasteltiin Marran uusia bootseja, painostin Ninjaa perustamaan blogin, huikkasin Puolikurittomalle aka Puolinaiselle (joka ehdotti Marralle varsin räväkkää asukokonaisuutta) ja illan myöhäisinä vielä punaisen paatin komentajan Ninkan kanssa pohtiessa hameen sopivaa pituutta - hän kun on vaatetusalan ammattilainen. 
 

Liian lyhyt? Njäähh...hyvä mitta.


Syötin Paimen search:iin erilaisia sanoja ja jos kävi niin ettei ko. sanaa jurtalta (blogistani) löytynyt,niin tuo jumalainen hakukone ei antanut minun masentua vaan tarjosi ison läjän linkkejä joiden kautta voisin saada hakemani asian. Usein jopa sivutolkulla. Joidenkin hakujen kohdalla kävi myös niin, että vaikka haettu sana esiintyi blogiteksteissä, niin Paimen serach päätteli ettei mokomat riitä ja roiskaisi muutaman linkin ikään kuin täydentämään kysyntää. Muutenhan tuo himmeli tarjoaa vain ja ainoastaan jurtalla kerrottuihin ja kirjoitettuihin sanoihin osoittavia hakutuloksia. Voi että mä olen onnellinen ja Paimen search:in väsääminen oli ehdottomasti paras teko sen jälkeen kun lopetin Datura Stramoniumin syömisen sillä tuo maittava vihannes sai meikäläisen roikkumaan verhoissa usein tuntikaupalla ja tästä aiheutui tarpeetonta kalabaliikkia varsinkin vieraiden läsnäollessa. Esimerkkinä mainittakoon viime tammikuu, jolloin meillä poikkesi hieman harvemmin käyviä vieraita (täti ja hänen miehensä, ensimmäinen vierailu 47 vuoteen) ja kuinka ollakaan, leipäni päällä oleva Datura sai minut loikkaamaan verhoihin ja ärisemään ihan sairaasti tiellä liikkuville ihmisille. Ovi kolahti ja täti miehineen oli poissa, toki hän soitti vaimolleni ja pahoitteli pikaista poislähtöä – oli kuulemma jäänyt hellan levy päälle ja heidän täytyi kiirehtää sitä sammuttamaan. Vaimohan tästä suuttui tapansa mukaan ja meille kehkeytyi niin kova riita ettei minun auttanut kuin perääntyä ja luvata etten koskaan enää syö mitään ruohoja, polttamisesta puhumattakaan.


"Sovinnainen" versio eli voihan sitä kietaista vaikka verhot alapäätä peittämään jos siltä tuntuu.


Palatakseni vielä Ninkaan ja hänen kanssaan käytyyn keskusteluun siitä, että kuinka lyhyt hame saa olla olematta liian lyhyt hame, väitän ettei liian lyhyttä hametta olekaan vaan kaikki se hameen paljastavuuteen liittyvä härskiys ja epäsiveellisyys on katsojan silmässä. Nämä saatanan tekopyhät normit, säädökset ja yleisesti hyväksytyt pukeutumismallit ovat tehty ainoastaan sen jokaisessa meissä asuvan pedon kurissa pitämiseksi. Joka toista väittää, leimattakoon hänet kerettiläiseksi paskan puhujaksi ja tulkoon hän kivitetyksi omilla kengillään ja tukehdutettakoon hänet hänen omilla ihokkaillaan sillä niin kuin me kiellämme lapsiamme katsomasta ihmistä joka on sairauden tai onnettomuuden takia poikkeava ulkomuodoltaan, niin me syyllistymme tietoisesti samaan tuijottaessamme paljasta pintaa tai paljastavaa vaatetta yllään pitävää henkilöä. Nimenomaan sillä erotuksella että me teemme sen viettiemme ja halujemme ohjaamana, kun taas lapsi katsoo tavallisuudesta poikkeavaa uteliaisuuttaan ja uteliaisuushan on kuten me kaikki tiedämme, yksi oppimisen perusteista. Toisin sanoen ihmiset ovat sukupuolesta riippumatta – tekopyhiä paskoja jotka tuomitsevat ne, jotka esim. pukeutumisellaan uskaltavat poiketa näistä flohien ja muiden runkefäärdien asettamista normeista. Varsinkin, kun geneettiseen koodiimme istutettu, lajin säilymisen kannalta välttämätön suvunjatkamisvietti tulee ihmisen toimintoja ohjaavan prioriteettilistan hyvänä kakkosena heti itsesuojeluvaiston jälkeen, joka on refleksi eikä niinkään tarpeeseen pohjautava halu. Tätä ikiaikaista ja koko evoluution seurannutta järjestystä on ihmisen näennäisen, muutama sata vuotta kestäneen ”sivistyksen” aivan turha koittaa muuttaa tai tukahduttaa. 


Hyvänä esimerkkinä taannoinen aloite/keskustelu eduskunnassa joka käsitteli sitä että pitääkö ministereiltä ja kansanedustajilta kieltää seksipalveluiden osto. Eihän sitä tietenkään kielletty, vaan se julistettiin harkinnan varaiseksi ja jokaisen kansallevalehtelijan itsensä päätettäväksi. Ihmetellä siis täytyy miksi poliisi ratsaa samaan strippiklubeja (älkää viittikö tulla messuamaan orjatyövoimasta ja naisen alistamisesta, touhua on jatkunut niin kauan että jokainen tänne tuleva tietää ettei täällä mitään siivouspalveluita tahi sihteerin tehtäviä ole) kun kansanvalehtelijat ostavat selkätyöntekijöiltä heidän tarjoamiaan palveluita? Samaa kaksinaismoralismia näkee myös täällä blogspheressä ja se on perseestä, toisaalla kritisoidaan ja tuomitaan mutta mitä tapahtuukaan blogspheren laajan aavikon toisella reunalla? En sano kun me kaikki tiedämme sen. Eli jos joku vielä kehtaa väittää itseään siveyden sipuliksi ja tuomita näkemänsä hameen liian lyhyeksi, väitän että kyseessä on munattomaan tai pimpaimettomaan pääsiäiseen (elämäänsä) katkeroitunut kerettiläinen jonka olisi parempi painua villakäsineistämään isompien paineiden päästämiseksi. 
 

Verho nro 2.


Kylläpäs teki hyvää pärmättää koska en ole sitä aikoihin – sen turhuuden takia – tehnyt mutta nyt tuntui siltä oli absoluuttisen totuuden (muutahan jurtalla ei tarjotakaan) julkistamisen aika. Ja mikä parasta, nyt myös tämä aihe löytyy Paimen search:ista joten jos joku joutuu tappeluun/puolustamaan oikeuksiaan kerettiläisiä vastaan, ei hänen tarvitse muuta kuin sanoa että mennäänpäs tarkistamaan Paimen searchista kuinka asia on. Muutenkin, mitäpä sitä kukaan en googlettelemaan tai bingittelemään kun täältä löytyy kaikki mitä teidän tarvitsee tietää. Kyllä minä teitä niin pal rakastan että päätin rakentaa tuon jumalaisen, kaiken tietävän hakukoneen vaikka heittelihdin tuskissani ja Paimensearchin tekemiseen meni ihan sairaasti aikaa (het kaikki n. 6 klikkausta vaadittiin) mutta mitäpä minä en teidän eteenne tekisi. Joko tuli tapeeksi promottua? Jaa että liiankin kanssa? No hyvä on mutta kukapa sitä ei lastansa kehuisi...

Oikein hyvää lauantaita teille ja olkoon polkunne kevyitä. Kyllä mä kerettiläisistäkin tykkään muttei kannata niin kauheesti keuhkota kun kummiskin silmät jää kiinni niihin jumalaisiin kurveihin ja muuhun anatomian tarjoamaan kauneuteen.

Oikein hyvää lauantaita teille ja olkoon polkunne kevyitä. Kyllä mä banaanistakin tykkään ja varsinkin silloin kun sitä voi dippailla sulatettuun suklaaseen mansikoiden tapaan muttei kannata syödä niitä karoja, ne voi jäädä kurkkuun.

Oikein hyvää lauantaita teille ja olkoon polkunne kevyitä. Kyllä mä nyt haluaisin lähteä vessaan mutta tää kone ei päästä mua, ei vaikka mitä tekisin.

(15 min. Myöhemmin)

Oikein hyvää lauantaita teille ja olkoon polkunne kevyitä. Nyt ollaan tilanteessa missä mulla on aika märät housut, samoin kun tää nojatuoli mutta nyt tuntuu siltä kuin pääsisin irti tästä ja voisin käydä vaihtamassa kuivaa kampetta ylleni joten oikein hyvää lauantaita teille ja olkoon polkunne kevyitä.

Jiiieiiieiii!



read more

Seitsemän arkista perisyntiä

Netin syövereissä roilatessani löysin seitsemän arkista perisyntiä ja täytyy tunnustaa että olen langennut näihin kaikkiin. Samoin kuin niihin seitsemään kuolemansyntiin mutta niinhän me kaikki joten nilllä ei ole sen kummempaa merkitystä. Onneksi löysin sivuston missä nuo kaikki ovat listattuna, sillä se selittää monta asiaa joita olen ihmetellyt jo varsin pitkään ja nyt tuntuu siltä että pääsen niistä vihdoinkin eroon. Aloitetaanpa:



1. Piilolinssien käyttäminen suositeltua pidempään.

Hommasin piilolinssit 1996 joita markkinoitiin sellaisina joita voi pitää pidempään kuin yhden päivän ja vasta nyt saan lukea että ne pitää joskus vaihtaa. Höh, saattavat olla aika tiukassa koska silmäluomeni pitivät aina vuodesta 1998 vuoteen 2009 samanlaista ääntä mikä syntyy kun käsi vedetään hyytelövadista suurella nopeudella – tiedättehän, sellainen limaisen slurpsahtava ääni. Vuonna 2009 ne jäivät aukiasentoon ja olihan tuo odotettavissa sillä vuodesta 2007 silmäluomeni pitivät ns. katakombiarkunsulkeutumisääntä, jonka te pystytte helposti demonstroimaan vetämällä hiljaa betonista pihalaattaa (30 cm x 30 cm) kyseisestä materiaalista tehdyn pihalaatoituksen päällä (vrt. vampyyrien kirstut ja niiden aukeaminen/sulkeutuminen).Enkö sitten ole tajunnut tätä piilolinssien vaihtamispakkoa aikaisemmin? No en jumalauta, jos minulle myydään piilolinssit ja sanotaan että voi pitää niitä kauemmin kuin yhden päivän, niin minähän poika pidän koska olen järjetömän nuuka ja minulla on nuo nyrkit lähes jatkuvasti niin saviset ettei niillä tee mieli ronkkia mitään, kaikkein vähiten silmiä. Nyt ei sitten muu auta, on otettava vasara med kapea taltta kätöseen ja mentävä kilkuttelemaan nämä ”voit hei pitää niin kauan kuin haluut” - linssit irti näistä apaattisena tuijottavista näköelimistä. Olen kyllä ihmetellyt maailman haalistumista, kaikki värit ovat muuttuneet kovin vaaleiksi ja ihmiset ovat näyttäneet perin kalpeilta nämä viime vuodet mutta se on sitten ollut näköjään näiden paskalinssien vika. Näkökentässäni on näkynyt myös neljä viivaa vuodesta 2008 lähtien mutta se taasen johtui tuon talven kovista pakkasista kun jouduin skrapaamaan silmäni auki linssien jäädyttyä pahemman kerran.


Kyllähän nämä mun piilarit aika sumeat alkaa olla, sitä ei käy kietäminen.


2. Puolison unilääkkeen ottaminen

Voi sentään, jäisikin siihen mutta minä juoksen yökaudet pitkin naapureiden navettoja, kettutarhat ja niiden loislääkkeet ovat tulleet hyvinkin tutuiksi, olen kolme kertaa murtautunut tutun keinosiementäjän autoon ja olenpa 22 kertaa tekeytynyt lähistöllä sijaitsevan mielisairaalan potilaaksi mutta mikään ei auta – kivut eivät hellitä ja kunnon unet jäävät saamatta.


Mulla kokeiltiin näitä ensin mutta homma kaatu siihen kun en löytänyt itteltäni tuota V:llä alkavaa paikkaa. Mikä se on?


3. Paljain jaloin kävely yleisissä suihkutiloissa

Tunnustan että hieman nauratti lukiessani tätä kohtaa sillä olen tähän asti luullut että vaimoni – tuo rakas rämäpää – on piruuttaan liimaillut noita ihme sieniä jalkoihini aina niin hetkinä kun olen äly mäellä. Hän nimittäin osti oikein sienikirjankin meikäläiselle koska en tunnistanut kaikkia lajikkeita mutta nyt tunnen niistä ainakin suurimman osan. Jos lähdetään varpaista ylöspäin niin ensimmäisenä on rehevät kasvustot herkkusieniä, noita mainioita joka ruuan kylkiäisiä joista laulu – ja solistiyhtye Queen:kin aikoinaan teki kappaleen ”We are the champions”. Jalkapohjan puolella, kitkasta johtuen, on kasvusto hillitympää mutta tuolla ruttuisella tasanteella viihtyvät erilaiset siitakkeet ja jäkälät, taaemapana ja lähempänä kantapohjaa kasvaa myös reheviä kangaskeltavalmuskoita, kuusilahokkaita ja mustamörskyjä – kaikki hyviä ruokasieniä (joskaan en ole niitä kastikkeisiin tahi muihin sydeemeihin käyttänyt). Jalkapöydän päällä, jossa ei ole niin rankkaa kuin alapuolella, voi nähdä sikurirouskua, vihertuoksumalikkaa ja haisuhaperoa. Säärtä ylös noustessa erilaiset sammaleet ovat vallalla ja rahka – sekä selkäsammalien upeat kasvustot ulottuvat aina polveen asti jonne mun sienifarmini loppuukin jostain kumman syystä, lieneekö sitten perävaltimosta laskeutuvilla suokaasuilla osuutta asiaan vai mistä moinen johtuu?

Lähikuva nilkasta


4. Antibiottikuurin lopettaminen kesken

Tunnustan vaikka tässä kohtaa käännän syyttävän sormen kohti lääketeollisuutta ja heidän ohjeistustaan. Aivan liian pieniä kappalemääriä jotka eivätmillään riitä ohjeissa annetulle aikavälille, sillä jo miltei ensimmäisellä kourallisella raksupurkki on tyhjä. Niinpä antibioottikuurini kestävät ohjeissa annetun viikon tai kahden sijaan yhden päivän, joskus ja erittäin harvinaisissa tilanteissa kuuri saattaa kestää kaksi päivää.



5. Korvakorujen sovittaminen kaupassa

Tähän syntiin en ole langennut kuin kerran ostaessani pienen ristin oikeaa korvaa koristamaan jossa on se ainoa reikä, vasemmalla puolella ei ole eikä tule. No, korviksen piti olla kultaa ja myyjän tullessa auttamaan korun kiinnityksessä, korvani alkoi turvota järjettömällä vauhdilla ja niinpä sitten kävi niin että korvaani koristi ”kultaisen” korvakorun lisäksi myyjä jonka sormet (oikestaan kädet rannetta myöden) olivat syvällä korvani sisällä – ja lujasti. Erittäin nolo tilanne josta selvittiin ensiapupolilla tehdyn ja kolmatta tuntia kestäneen leikkauksen jälkeen eikä minulla ole kuulemma enää mitään asiaa tuohon liikkeeseen, sen paremmin kuin siihen psykiatriseen hoitolaitokseen jossa myyjää tällä hetkellä hoidetaan.



6. Pesemättömien kasvisten syöminen

Mielestäni tätä ei voi edes laskea synniksi sillä liialla kasviksien kuuraamisella tapetaan kaikki pinnalla olevat, erittäin terveelliset ja moninaiset elämänmuodot. Mikään ei ole niin hienoa kuin katsella auringon kiloa vasten pintakäsittelymönjässä taapertavia meininkimatoja jotka koittavat tuupata tieltään pois pienehköjä multakökkäreitä ja muuta töhnää mitä alipalkattujen satamatyöläisten rukkasista on rapissut kasvin pinnalle. Erilaiset lentävät ökkömönkiäiset opettavat pienokaisilleen lentoon lähtemistä, kirvat ja muut ärsyttävät guatemalalaiset sittisontiaiset sirkuttavat ja mikä parasta, nämä kaikki eliöt elävät sulassa sovussa pelaten suosittua ”Kuka pelkää mahahappoja?” - peliään. On siis väärin pestä kasviksia ja sortua viattomien elämänmuotojen tappamiseen, johan sen kieltää Galaksien välinen asetuskin (Sirius/Oort 4557-9A)!



7. Yhden ehkäisypillerin unohtaminen

O – Ou, nyt tuli paha paikka. Katsokaas kun olen unohtanut kertoa teille että minulla on harvinainen, erään taudin perintönä saatu ominaisuus nimeltään copypaimen- syndrooma. Tämän omituisen syndrooman takia minä pystyn kopiomaan itseni tai paremminkin nukleiinihapponi eli ribonukleiinihapot (RNA) ja deoksiribonukleiinihapot (DNA) jotka ovat kuten me kaikki tiedämme, elämän alku ja lähde. Vittumaisesta luonteestani johtuen olen kuitenkin päättänyt etten kopioi itseäni koska ihmisillä on aivan tarpeeksi kestämissä yhdessäkin paimenessa ja katastrofaalisten vahinkojen ehkäisemiksi minulla on todella vahvoja ehkäisypillereitä nimeltään DeleteAcid. Ainoastaan kerran olen unohtanut ottaa pillerin ja tämä tapahtui armon vuonna 1971, jolloin olin huostaan otettuna eräässä mongolialaisessa perheessä melko lähellä tätä nykyistä asuinpaikkaani eli hieman pohjoisempana kuin mi Tsirtzt'vannojen tundra sijaitsee. Ottoisäni mukaan hän jahtasi perseestäni lennähtänyttä copyveljeäni (näissä kopiojutuissa ei voida käyttää termiä lapsi) useita kuukausia ja tämän jahdin aikana hän joutui maksamaan copyveljeni tekemiä pikavippejä, vekseleitä ja vahingonkorvauksia useita tuhansia tugrug:ja (1000 tugrug ~ 400 euroa) kunnes sai ahdistettua mun rakkaan copyveljeni erään luolan perälle ja onnistui vangitsemaan hänet. Myöhemmin sain myös kuulla ettei ottoisäni lupauksistaan huolimatta ollutkaan tappanut copyveljeäni, vaan tämä ahne rutaperse oli myynyt hänet Malmoläiselle turistipariskunnalle sisäsiistinä makaki -apinana joka osaa soittaa Esko Hyytiäisen säveltämän kappaleen ”Copyright on my mind”. Mene ja tiedä pitääkö tuo sitten paikkaansa.
 
Tämä mun rakas copyveljeni viilettää jossain päin norjaa.
Seitsemän perinteistä arkisyntiä löydät täältä.





Tälläistä tälle päivälle ja onneksi tämä on hieman helpompi kuin eilinen josta muodostui todellinen kärsimysten päivä. Leikkaushaava ja sisuskalut ovat rettelöineet jo tiistaista lähtien mutta eilen kipu saavutti sellaiset mittsuhteet etten kyennyt muuhun kuin kieriskelemään sängyssä. Eukolla oli illalla menoja ja minä päätin olla kunnon aviomies ja niinpä tuumasin että teen mokkapaloja, paistelen pihvejä ja lämmitän torpan minkä jälkeen voi hyvillä mielin sukeltaa Blogspheren syvyyksiin mutta homma toppasi siihen kun sain viimeisenä työnä mokkapalojen teossa sotkeentuneet astiat tiskattua. Vedin troppeja mutta mikään ei auttanut ja niinpä jäi sitten eilinen netin roilailu sikseen mutta josko tänään paremmilla fiiliksillä. Vatsa ilmoittelee koko ajan itsestään mutta keskviikkona sairalaasta – jolloin sinne soitin – ohjeistettiin odottelemaan muutama päivä ennen kuin lähden näyttämään joten kait se vaan oli tai on jotain loppurutistusta, turvotuskin on laskenut aika hyvin eikä pintapuoli ole enää niin kovin arka ja toivonkin että myös sisuskalut lakkaisivat mellastamasta.



Teille kaikille oikein hyvää perjantaita ja alkavaa viikonloppua!







read more

Kiitokset tekijöille:

  • Blogger archive page > Life is so full of tae!
  • Google Friend Connect Button > NetOops blog
  • Add Related Post Widget To Blogger (linkwithin) > My Blogger Tricks
  • Contact Form > Tw!st Blogger
  • Simple Search > Blogger Buster
  • How to display linkwithin related posts only in post pages > My Blogger Desk
  • How to Remove Subscribe to Atom links from your Blogger Blog > Superwebtricks
  • How to remove quick edit and wrench icons on Blogger > Blogger Plugins