Say it!

Tähän alkuun on pakko laittaa varoitus sillä postauksen lopussa on lista jossa meikäläinen vertaa rakkaan lukijakuntani (eräiden) naisten ajatusmaailmaa omaani, toisin sanoen sitä ajatusmaailmaa ja pään sisäisiä juttuja joista olen muodostanut kuvan näiden vuosien aikana lukemieni postausten perusteella ja joiden perusteella pohdin millaista elämä olisi listassa mainittujen naisten kanssa. Tulisiko siitä mitään, toimisiko se millään tasolla ja pohdin myös minkäläisen kuvan te olette antaneet itsestänne. Pyydän kuitenkin armoa, sillä listahan on täysin fiktiivinen koska se perustuu omiin tulkintoihini ja päättelyihini mutta totuus on että kirjoitettu rehellisellä mielellä ja toivon ettei kukaan vedä hernettä nenäänsä koska listaa ei ole kirjoitettu negatiivisella asenteella vaan sydän täynnä rakkautta. Voidaankin sanoa että ei tämä ole ensimmäinen kerta kun hakkaan päätäni petäjään mutta kun kerran puhutaan siitä mitä ihmisten pitäisi sanoa ennen kuin on liian myöhäistä, niin olen valmis ottamaan sen riskin että saan turpaani näin julkisesti.


Ensi alkuun pientä pohjustusta:
Oletteko koskaan ajatelleet kuinka paljon elämäänne määrittää se mitä olette jättäneet sanomatta? Yleensähän homma menee niin että jokaisen elämää ja saavutuksia mitataan sen perusteella mitä hän on sanonut, kirjoittanut tai tehnyt koska kaikki nämä muodostavat sen ”pyhän kolminaisuuden” jotka toimivat perustana määritteille elämä ja menestys. Elämää kuvattaessa kaikki ihmisen aiemmat teot, sanat ja ajatukset – jotka ohjaavat päätöksiä – ovat niitä jotka muodostavat tämän hetkisen tilanteen jossa ihminen elää ja oman lisämausteensa tähän tuo Karman lisäämät sairaudet tai muut vastoinkäymiset, jotka eivät välttämättä johdu ihmisen tekemistä päätöksistä mutta joiden vaikutus on hyvin suuri. Sen sijaan ihmisen menestystä tarkastellessa nuo kolme ovat tavallaan irti elämästä koska teot tarkoittavat lähinnä uraa ja työpaikkoja, sanomiset taasen mahdollisia julkaisuja, tutkimuksia tms. ja ajatukset sitä minkä periaatteen pohjalta ihminen toimii. Onko se puhtaasti omaa etua tavoitteleva vai onko ihmisellä yleishyödylliset ja jalot periaatteet vai kenties toisen ääripään tarkoitusperiä tavoitteita palveleva aate/ajatusmalli?

Vaikka meistä jokainen toisinaan huomaa olevansa tilanteessa jossa miettii että olisi pitänyt sanoa/tehdä se mitä mielessä oli tai toisinpäin, olisi parempi kun olisi pitänyt turpansa kiinni, niin harva pohtii tosissaan sitä mitä millaista elämä olisi jos todella olisi sanonut/tehnyt tai jättänyt sanomatta/tekemättä asioita silloin kun niiden aika oli. Silloinhan tilanne voisi olla se että nyt aviossa oleva eläisi sinkkuna tai sinkulle olisi siunaantunut liuta lapsia, oma koti olisikin toisella puolella maapalloa tai sitä voisi kenties virua vankilassa lopun ikäänsä. Olen näet näiden viime viikkojen aikana tapahtuneiden itsetutkiskelujen ja pohdintojen aikana huomannut sen että ihan aikuisten oikeasti meitä määrittää enemmän se mitä me olemme jättäneet tekemättä tai sanomatta kuin se mitä olemme sanoneet tai tehneet ja se on kuulkaa helvetin ärsyttävää. Miettikää nyt monta tilaisuutta (jotka ovat jälkeenpäin osoittautuneet juuri sellaisiksi kuin te olette ne kuvitelleet) jättäneet käyttämättä vain ja ainoastaan sen takia ettei teillä ole ollut uskallusta sanoa sitä mitä te olette todellisuudessa tunteneet tai ette ole yksinkertaisesti saaneet suutanne auki? Yksi pieni myöntävä vastaus tai yhden anomuksen lähettäminen ja olisitte toisella puolella maapalloa unelmatyössä sen sijaan että olette jumissa jossain jumalan selän takana juoppuhullun aviomiehen tai - vaimon ja eeppisen kakaralauman kanssa? Tämä siis noin yleismaailmallisesti, en suinkaan tarkoita tällä omaa lukijakuntaani vaan kaikkia ihmisiä kaikkialla maailmassa.Sama pätee myös toisin päin eli entäpä jos ette olisikaan tehneet sitä vastentahtoista päätöstä tai ette olisi tehneet sitä tiettyä tekoa jota te ette halunneet tehdä mutta jonka te teitte koska ympäristönne painosti teitä tekemään niin? Missä te olisitte nyt ja mitä te tekisitte? Lukisitteko te tätä jaa vähän kajahtaneen paimenen pohdintaa vai katselisitteko te auringonlaskua jollain etelän kauniilla saarella?

forget
Muistakaa tämä.


Antakaapa kun kerron koska se on samalla syy miksi mä ylipäätään aloin kirjoittamaan tätä postausta, mun piti nimittäin alunperin vastailla kommentteihin ja hyökätä lukulistan kimppuun koska eilen meni niin myöhään mutta tänään Karma löi niin lujaa päin näköä, että tunsin pakottavaa tarvetta tuoda julki sen asian että tehkää nyt hyvät ihmiset se mitä teidän on pitänyt tehdä/sanoa tai mitä olette suunnitelleet jo vuosia – koskaan ei ole liian myöhäistä.
Eli: tänään heti aamusta mulla oli tapaaminen lekurin kanssa jossa meni tiettyjen asioiden takia paljon aikaa mutta sieltä tullessani törmäsin naiseen jonka olen tuntenut reilut kaksikymmentä vuotta ja kyllä, ihastuin häneen heti ensi kerrasta lähtien ja se tunne on säilynyt näihin päiviin saakka siitä huolimatta että olen ollut aviossa etc. mutta tämä ihastuminen (no joo joo, rakastuminen) on ollut jollain tapaa taka-alalla edellä mainituista syistä johtuen. Vaan mitäpä tapahtui tänään? No, koska olen tätä nykyä vapaa tekemään mitä mua huvittaa, niin siinä keskustellessamme otin naista niskasta kiinni, vedin hänen kasvojaan lähemmäksi omiani ja sanoin että ”Tiedätkö mitä? Mä olen rakastanut sua siitä lähtien kun nähtiin ensimmäisen kerran”.
Hetken hiljaisuus jonka jälkeen naisen poskille alkoi valua kyyneleitä ja se mitä hän vastasi, oli jotain sellaista mitä minä en tule koskaan antamaan itselleni anteeksi. Hän näet sanoi että ”Saatanan kusipää - miksi et sä sanonut tota silloin kun viimeksi nähtiin koska mä olen nyt naimisissa”. Viime tapaamisemme ajoittuu kolmen vuoden taakse ja tuolloinhan minä olin vielä naimisissa Valkyrian kanssa mutta se ei muuta sitä tosiasiaa ettenkö olisi tuntenut hyvinkin lämpimiä ajatuksia tätä naista kohtaan. Asiassa vaan oli se yksi mutta nimeltä avioliitto johon meikäläinen suhtautuu hyvinkin vakavasti joten toimin sen mukaan ja tietysti minä rakastin Valkyriaakin, tämä on vähän pirun vaikea selittää mutta toivottavasti te ymmärrätte mitä mä ajan takaa. Pointti on kuitenkin se että tunne on molemminpuolinen mutta hän on nyt aviossa ja rakastaa omaa aviomiestään omalla tavallaan joten se siitä. Kun keskustelimme lisää, niin kävi varsin selväksi että tämä ”Minä rakastan sinua” olisi pitänyt sanoa jo parikymmentä vuotta sitten koska tunne oli jo silloin molemminpuolinen mutta jostain syystä – eli uskalluksen puutteesta – se jäi sanomatta ja se elämä jäi sitten elämättä. Toki en voi väittää että olisin onnellinen ja aviossa hänen kanssaan edelleen koska ihminen on mitä on mutta nämä ovat kuitenkin niitä sielua aivan saatanasti rassaavia entäpä jos – asioita. Teillä ei liene vaikeuksia ymmärtää että meikäläistä noin niinkus kauniisti sanottuna vituttaa. Siispä: tehkää nyt jumalauta ihmiset se mitö teillä on mielessä ettei teidän tarvitse katua jälkeenpäin. Se kannattaa, uskokaa minua sillä muuten te ette saa sielullenne rauhaa eikä omatuntonne lakkaa kiroamasta teitä.

Sitten siihen listaan….

Polga:
Nainen jolla on eittämättä suuri ja oikeamielinen sydän. Jämäkkä, mielipiteitään puolustava nainen joka on perillä asioista, ts. perustaa toimintansa ja sanomisensa tiedolle eikä arvailulle ja Polgan kanssa homma voisi hyvinkin toimia. Velliperseisyyttä ei hyväksytä joten jos ukko hoitaa oman tonttinsa niin se tulee huomioiduksi. Hellemmästä puolesta en heitä arvailuja mutta muutamat seikat kyllä osoittaa sen että Polga on paljon tunteikkaampi ihminen kuin mitä hän antaa ymmärtää.

Rantis:
Suoraselkäinen nainen joka ei pelkää sanoa mitä mieltä on ja se on pointti jota arvostan. Jossain asioissa ehkäpä turhankin kriittinen mutta toisaalta myös arvostaa toisten mielipiteitä ja kun arvostus sekä huomioon ottaminen on molemminpuolista, niin suhde toimii ja kuuluu sarjaan hautaan asti. Uskoisin että suht vakaa persoona mutta ei paljasta kaikkea.

Marjaana:
Sangen fiksu naaras jolla on paljon enemmän sanottavaa mitä hän tuo julki – myönnettäköön että Blogsphere tuo omat rajoitteensa – ja edustaa sitä vakautta mistä pidän. Mielenkiintoinen jo senkin takia että postausten läpi paistaa pimeä puoli johon haluaisin tutustua ja nähdä kuinka paljon se vaikuttaa siihen mitä postausten perusteella voi päätellä.

Puskis:
Suuri sydän ja esimerkki naisesta jonka päässä liikkuu mielettömän paljon enemmän asiaa kuin mitä hän tuo julki. Naarasleijona vaikkei sitä heti ensi alkuun uskoisi ja hyvin usein toimii sen mukaan mitä sydän sanoo. Puskiksen kanssa kävisi todennäköisesti niin että hän kyllästyisi meikäläiseen ennen pitkää koska virtamäärissä on liikaa eroa. Käyttää harvoin sanaa rakkaus mutta kun käyttää, niin tarkoittaa sitä ja se on merkki vahvasta sitoutumisesta mikä on hyvä juttu. Pimeä puoli saattaa olla todella yllättävä.

Helmi:
Rakkaus. Muuten vaikea kuvailla koska omistaa Blogspheren suurimman sydämen mutta sillä hintansa sillä suuri ja rakastava sydän tuo myös suuren tuskan. Tästä syystä uskon että Helmen luottamuksen saaminen olisi todella kovan työn takana ja asia joka meikäläistä todella paljon, on se että mitä tapahtuu kun mennään tietyn rajan yli ja se rakastava sydän pyyhkäistään sivuun? Hengelle hupaa touhua? Mene ja tiedä mutta pidän hyvin paljon koska Helmellä on tietyissä asioissa hyvin samanlainen katsantokanta kuin meikäläisellä.

Puolis:
Nainen joka ansaitsee vilpittömän kunnioitukseni siitä syystä ettei pelkää sanoa mitä ajattelee, ts. sanoen on nainen jolla on luonteessaan munaa mutta sitä luonetta on todennäköisesti niin paljon että mikäli me päätyisimme yhteen, tuloksena olisi tuore ruumis ensimmäisen kuukauden aikana. Rakastaa ehdoitta ja asia mikä kiinnostaa on juuri tämä ehdoitta eli onko se kontroilloivaa vai vapaata? Enivei, nainen jonka kanssa ei tarvitsisi turhista asioista tapella mikä laskettakoon pros – puolelle.

Veela:
Sielukas nainen jonka asenne elämään ja kaikkeen tekemiseen on sellainen josta pidän. Daydreamer jolla on kuitenkin jalat maassa ja Veelan goottihenkinen sielunmaailma vetää jollain kummalla tavalla puoleensa, olkoonkin että sitä en tiedä miten kaksi pakkomielteistä ihmistä tulisi toimeen mutta ehkäpä…
Toisaalta Veela on tyyppi joka pitää liian paljon sisällään ja toivon että tämä johtuu aiemmin mainitsemistani Blogsphere – rajoitteista eikä pidä paikkaansa todellisessa elämässä.

Birgitta:
Nainen joka saa mut raivon partaalle. Miksikö? Siksi että mikäli hänen tajuttoman monisyiset ja tavallisuudesta poikkeavalla tavalla tehdyt postauksensa edustavat lähellekään sitä ajatusmaailmaa mitä minä luulen, niin siinä on nainen jonka kanssa haluaisin viettää loppuelämäni. Oikeesti. Ja mikään ei ole niin veemäistä kun se ettei tiedä miten asia on.

Hirnakka:
Jos Taivaan Isä olisi ollut reilu, niin se olisi risteyttänyt meidän polut jo aikoja sitten koska Hirnakka kuuluu tähän samaan kategoriaan eli naisiin joista ei ota pirukaan selvää muutoin kuin tapaamalla henk.koht.
Kyllähän postauksissa paljon asiaa on mutta vain pintapuolelta sillä mä uskon että tuossa kropassa asuu sielu joka haluaisi tehdä paljon enemmän kuin mitä antaa ymmärtää. Temperamenttinen tavalla josta mä pidän mutta myös herkkä ja sen mitä olen tulen merkeissä syntyneitä naisia oppinut tuntemaan, niin sitä syvyyttä löytyy sen verran ettei se lopu ensimmäisen kymmenen vuoden aikana.

RH:
Nainen josta mä vilpittömästi pidän ja totisesti toivon että RH uskaltaisi päästää sielunsa vapaaksi koska silloin Kosmisessa maailmankaikkeudessa tapahtuisi jotain hyvin kaunista. RH on tyyppi jonka kanssa syntyneistä välirikoista ei voisi syyttää kuin itseään ja se on paljon sanottu kun puhutaan niinkin ailahtelevasta olennosta kuin nainen. Pimeä puoli on mulle täysin tuntematon ja sitä ei joko ole tai sitten se on hyvinkin julma. Mene ja tiedä.

Ninka:
Niitä harvoja joiden kanssa mä uskon ajatusmaailmani synkkaavan hyvinkin monessa asiassa ja Ninkan sielu on yks puhtaimmista mitä mä tiedän. Haluaisin ehdottomasti tutustua koska ajatuksenjuoksu on sellaista mistä mä tykkään ja toisekseen Ninkalla on aivan helvetin hyvä huumorintaju jota mä toivoisin hänen viljelevän vähän useamminkin.
Niin ja Kapu, sä saisit avautua vähän enemmän ja tarkoitan tällä että saisit kertoa mitä sä ihan oikeasti tunnet ja haluat. Kyllä sä tiedät.

Marra:
Nainen minun makuuni. Sanoo mitä ajattelee eikä jää vikisemään isommankaan ongelman edessä vaan tekee mitä pitää. Marralla on myös piirteitä jotka ovat yhteneviä niiden asioiden kanssa joita mä arvostan ja mikä tekee Marrasta poikkeuksellisen (Marran), ovat nämä:
- punapää (vaikkei myönnä)
- sadetakki
- suhtautuminen ruokaan
ja vielä kun päälle tulee helvetin hyvä huumorintaju ja harvinaisen sopusuhtainen kroppa, niin Marran kanssa elämä voisi olla jotain sellaista minkä toivoisi jatkuvan hautaan saakka. 


No niin, kello on jo yli puolen yön ja tästä tuli hieman pidempi kuin alunperin oli tarkoitus. Eniten harmittaa se kun päivällä turhaantui niin paljon aikaa, olin ajatellut että pääsen Blogsphereen jo puolen päivän jälkeen mutta toisin kävi ja se tietää sitä että pääsen lukulistan pariin vasta aamusta. Mitä listaukseen tulee, niin siitä olisi voinut tulla pitempikin mutta kun kello on mitä on ja ettei postauksesta tule tolkuttoman pitkä (nyt 1781 sanaa), niin on parempi että lopetan tähän.

Kaikille kiitoksia kommenteista, postista ja muista jutuista.
Haluan toivottaa teille oikein hyvää pääsiäistä ja hei, muistakaa olla ihmisiksi.








43 kommenttia :

  1. Olen miettinyt, etenkin just viime aikoina, mitä jos olisin sanonut tai jättänyt sanomatta ja etenkin seissyt sanojeni (tai sanomattomuuteni?) takana. Ja itku tuli, kun luin sun määritelmän. Osui liian lähelle.

    Mulla on aina ollu tapana vältellä riskinottoa, mutta esimerkiksi erään työpaikan kohdalla ajattelin, että kadun koko loppuelämäni, jos en mene sinne, vaikka se ei sitten ollutkaan mitä kuvittelin. Tai työ ehkä olikin, muu elämä vain hankaloitui sen myötä. Mutta sitähän en olisi tiennyt, jos en olisi mennyt... surkutellut vain että voi voi kun en mennyt kun oli tilaisuus. Menin, näin ja jatkoin taas matkaa.

    Sitku-elämää mie vietän, mutta olen alkanut pelätä, että aika loppuu kesken...

    VastaaPoista
  2. Tarkoituksenani ei ollut itkettää ja olen pahoillani jos aiheutin kurjaa mieltä :(
    Totuus kuitenkin on että moni - myös minä - elää elämäänsä itseään kiroten ja jos yhtään lohduttaa, niin mä asuisin nyt Australiassa ja tänä vuonna tulis yhdestoista vuosi täyteen mutta kun ei, ei ollut munaa lähteä silloin kun siihen oli tilaisuus. Arvaa vituttaako?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korjaus edelliseen: tänä vuonna tulisi Australiassa 21 vuotta täyteen.

      Poista
  3. Nyt on pakko sanoa, että sitku/mutku/jospa jne eivät ole minun elämässäni olleet lainkaan määrääviä tekijöitä. Kun mietin työuraani ja muita elämänalaueitani, niin en todellakaaan tunne, että mitä jos tai kunpa jne. Sitä paitsi se on aivan turha tunne. Elämä on mennyt näin ja piste. Tulevaisuutta voi suunnitella, mutta sitten kun on tarpeeksi suunnitellut, on toteutuksen aika, eikä sitku-elämän. UGH, olen puhunut.

    Tuo lista. Miten niin kriittinen? Jaa, no kaippa sitten. *kaivaa herneitä neänästään*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edustat just sitä ihmistyyppiä joka tekee asiat niinkuin ne pitäis tehdä. Joko tehdään tai ei mikä varmistaa sen ettei tarvitse jälkeenpäin katua tai porata sitä missä mallissa elämä on (asia johon sorrun aina silloin tällöin).

      Kriittisyydelläsi tarkoitin näitä sun ja mun mielipide-eroja mutta niinhän se kait on että jos toinen ei ole samaa mieltä kuin itse, niin hääp on automaattisesti kriittinen :D

      *Auttaa herneiden kaivamisessa*

      Poista
  4. Oot sä kyllä.. Kyyneleet valuu täälläkin, osuit taas ihan suoraa sinne kyyneltenvalumiskohtaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höh. Ei ollut tarkoitus itkettää.

      Poista
    2. Tiedäthän sä, että naiset itkee myös sitä hyvää itkua. Tää oli sellaista. Ei siis mitään höhhejä <3

      Poista
  5. Ekaks mä rullasin alas ja luin että oonko mä sun listalla ja kun luin määritelmäni niin itkuhan siinä tuli. Sitten rullasin takas ylös ja luin sun varsinaisen tekstin ja itku tuli siinäkin. Nyt kun mä kirjoitan tätä niin itku tuli taas. Vittu tätä ulvomista heti aamusta!

    Tohon mun määritelmään. Parisuhteessa mä taidan kyllä olla vähämunaisempi kuin mitä luulet, mutta tuo että rakastanko mä kontrolloivasti vai vapaasti pisti kyllä itkettämään ja pohdiskelemaan. Tätä tarvii miettiä jos joskus vielä pääsee rakastamaan. Tai ehkä jo aiemmin. Nyt mä en halua miettiä kun niihin pohdintoihin tarvii ottaa mukaan aiemmat suhteet enkä varsinkaan tuota viimisintä halua miettiä yhtään. Vaikka me herkkiksimmät täällä ulvotaankin niin ei se tarkoita sitä että sun tekstis olis ollut ikävä ja että se olis pitänyt jättää kirjoittamatta vaan sitä, että osui hyvinkin naulan kantaan näköjään monelle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ärh. Tässä se nähdään että mun pitäisi pitää turpani kiinni koska itkemistä riittää muutenkin ja eniten mua harmittaa se jos tämä teksti toi ikäviä muistoja pintaan. En taas ajatellut sitä puolta asiasta mutta rakkaita ootte kaikki ja mä uskon että kyllä sä vielä löydät sen oikean. Siis sen ihan oikean, ei mitään vuoden tai kaksi oikeaa vaan sen loppuelämän oikean koska sulla on kaikki mitä sen löytämiseen/kohtaamiseen tarvitaan.

      Poista
    2. Eiei, ihan hyvä analyysi, pitäähän näitä asioita miettiä, muuten ei voi kehittyä täydelliseksi :). Ei missään nimessä pidä pitää turpaa kiinni! :)

      Poista
    3. Vai niin. Koitan kuitenkin harrastaa parempaa itsesensuuria ettei tule möläyteltyä mitä sattuu :)

      Poista
  6. Wau, kiitos, ihan kuin olis saanut Oscar nominaationin mitä hienoimmassa kategoriassa :-D Jännää nähdä, mitkä asiat minusta välittyvät teksteissä... ja kyllä minä olen oikeastikin aika samanlainen. Myös vähän etäinen ja pidän asioita sisälläni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tämä on kyllä kaukana Oscareista mutta joskus on hyvä sanoa mitä oikeasti tuntee. Tiedän että viljelen paljon sanaa "rakas", siis täällä Blogspheressä, mutta mä myös tarkoitan sitä koska välittämistä ja rakastamista on mun mielestä montaa erilaista tasoa, jos näin nyt voidaan sanoa ja siksipä mä toivoisinkin että ihmiset kirjoittaisivat (juu, olen tietoinen rajoitteista) edes vähän avoimemmin koska silloin pääsisi lähemmäksi sitä tuskaa/iloa ja silloin näihin tunnetiloihin voisi ottaa paremmin kantaa/ ojentaa auttavan kätensä.
      Sä olet kuitenkin mun rakas gootti ja sillä hyvä <3

      Poista
  7. Listaltasi Polga ja Rantis ovat tuttuja, joten oli herkullista lukea ajatuksiasi heistä.
    Muutkin luonnehdinnat tuntuivat tosilta. Birgitan taide on tullut tutuksi Luovan lauantain yhteydessä, pitääkin tutustua hänen kirjoitusblogiinsa, kiitti vinkistä.

    Aikamoinen haaremi :D



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Susu!
      Onpas hieno nähdä teikäläistä, me kun törmäämme vain muutamassa blogissa joten tämä on suuri kunnia ja onnittelut muuten uusimman teoksen johdosta vaikka sen julkaisemisesta on jokunen hetki mutta silti. Olet aika hemmetin monipuolinen nainen ja julkimokin sillä sun nimes putkahtelee esiin muuallakin kuin täällä Blogspheressä!

      Se on kuule Susu semmoinen juttu että jos näistä naisista (hypoteettisesti ajateltuna) kasaisi haaremin, niin mun laskennallinen elinaikani ois...about 15 - 30 sec. :D

      Oikein mukavaa pääsiäisen jatkoa <3

      Poista
  8. Viisaita sanoja tekemättä ja sanomatta jättämisistä, jäin pohtimaan asiaa. Ja kyllä, vaikka kuinka jossittelua turhana pidänkin, voisivat asiat olla aivan erilaiset mikäli olisin joissakin risteyksissä valinnut toisin tai sanonut jotain muuta kuin mitä sanoin.

    Analyysistäsi kiitos. Sehän on selvää, että blogissani en voi täysin avoimesti tilittää ja avautua asioista ja siten saatan antaa itsestäni paljon pidättyväisemmän kuvan kuin mitä oikeasti olen. Jotkut ovat joskus sanoneet, että olen aivan liian korrekti. Sillekin on syynsä. Blogin lukijoina on sekä oman perheen että suvun jäseniä. Jos haluaisin aivan avoimesti ajatuksia tuulettaa, pitäisi blogin olla jossain muualla, jollain muulla nimellä.

    Niinpä jään etäiseksi ja hieman pidättyväisemmäksi kuin mitä IRL olenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakas Hirnakkani! <3

      Mielettömän hienoa nähdä sua ja vaikka läitonkin tämän päiväiseen (la) tekstiini terveisiä sulle, niin otanpa korvista kiinni ja pussaan koska et usko että oon vilpittömästi onnellinen kun oot kunnossa.

      Kaikilla meillähän ois varmasti elämä erilaista - ainakin jossain määrin - jos uskallusta olisi ollut joissain tilanteissa mutta toisaalta, ehkäpä Karma on suunnitellutkin just näin, mistä sitä tietää?

      Ymmärrän rajoitukset ja enhän minä itsekään kaikkea kerro mutta en tiedä että johtuuko se nykyisestä kunnostani, niin tunnen tarvetta olla avoimempi kuin mitä ennen.

      Poista
  9. Oikeassa olet tuossa, että pitäisi sanoa asioita enemmän. Mä olen siinäkin jo aikaa sitten parantanut tapani ja aika usein sanon, mitä oikeasti ajattelen. Mies on ollut hyvänä apuna mulla tässä.

    Sä olet kyllä mainio :) Mun pimeä puoli onkin tosi pimeä ;) Ei vaan, jos joutuu mun huonolle puolelle, niin kannattaa varoa. Mä en anna anteeksi enkä unohda vuosikymmenienkään jälkeen. Onneksi niitä ihmisiä ei ole minta, jotka on joutuneet kokemaan mun vihani, mutta he (luultavasti) muistavat sen aika pitkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No just tuossa Hirnakalle sanoin että koitan itse olla avoimempi kuin mitä tahan asti olen ollut, en tiedä kannattaako se mutta nyt tuntuu että on tarve avautua.

      Poista
    2. Kannattaa se. Mun mielestä tää maailma olis ehkä jollain tavoin parempi paikka, jos ihmiset uskaltaisivat olla enemmän itsejään myös irl.

      Poista
    3. Ehkäpä näin. Monelle enempi avautuminen (täällä) on kuitenkin mahdotonta osin lukijoiden, osin muista syistä ja vaikka on olemassa näitä rajoitettujen lukijoiden blogeja, niin aavistelen ettei niissäkään kerrota sitä koko totuutta tai kaikkia niitä tunteita. Tietysti tässä pitää ottaa vielä huomioon kaikki ne sairaat trollit jotka saavat kicksejä toisten dissaamisesta joten enemmällä avautumisella on varjopuolensa mutta ken sen uskaltaa tehdä, saa varmasti enemmän helpotusta tai huojennusta itselleen. Jotkut asiat kun ovat sellaisia että ne ovat liian vaikeita pään sisällä pidettäviksi.

      Poista
    4. No sanopa muuta.

      Poista
  10. Mitä mä arvostan tosi paljon sussa on se, että sä tunnut aidosti arvostavan meitä kaikkia ja osaat nähdä ihmisissä ne hyvät puolet. Kun on niitäkin ihmisiä, jotka tuijottaa lähinnä vain vikoja, mutta sä ainakin meihin täällä pyöriviin naisiin suhtaudut tosi nätisti ja kunnioittaen ja katsot aina optimistiselta kantilta kunkin luonteenpiirteitä jne. Toki saatat ajatella jotain muutakin pääsi sisällä, kuin mitä tuot julki, mutta niinhän jokainen aika ajoin tekee. Tärkeintä on se, mitä tuo julki, koska se ei palvele ketään eikä paranna maailmaa rahtuakaan, jos tuo julki jotain kritiikkiä, mikä ei ole tarpeen. Sen sijaan sun kauniit kommentit itse kustakin on varmasti omiaan pelastamaan monen päivän moneen kertaan. UGH

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marra.
      Koitin vain välittää sitä mitä teidän teksteistä olen saanut, ts. kirjoittamani on vilpitön enkä koitalla kalastella pisteitä sillä niin minussa kuin kaikissa muissakin on negatiivinen/vihainen puoli mutta mun mielestä sen pääsee kokemaan vasta kun elää toisen kanssa. Toki jotain voi päätellä periaatteista etc. mutta se on sen verran hankalaa hakuammuntaa että siihen en lähde.

      Muksat pääsiäisen jatkot <3

      Poista
  11. Uhhuh! Varmaan olet oikeassa monessa asiassa. ;) Ehkä olen vähän sitku-mutku -tyyppi, olen kyllä yrittänyt vierottautua siitä viime vuosien aikana ja takia. Pari juttua. joista en luovu: pidän lupaukseni (tää on aika ehdoton - toisaalta silkkaa unohtamista voi tapahtua) ja minuun voi luottaa (vasikointi ei käy, se ei vaan käy). Jos minulla on jotakin ja toisella ei, yritän jakaa eteenpäin sitäkin vähää...
    Mulla on paljon ideoita, jotka ovat vailla toteuttamista joko osaamattomuuden tai fyysisen kyvytömyyden takia. Joissakin asioissa olen ääritiukkis, melkein neuroottinen. ;)
    Ja näin salamyhkäisesti täällä kommalootassa voin kertoa, että mun hiukset muuttuu punertavaksi mäntysuovalla pestessä :D Suvussa on niin outoa verta, että myös manneja ja muita kiertolaisia löytyy.
    Loput sitten kirjeessä... ei kun vissiin privassa, eikö meidän pitänyt muutenkin viestitelläl tässä päästäisen tienoolla (vrt. ed. post.).
    Nimim. Mahdoton Malmilta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki me ollaan strku-mutku - tyyppejä, toiset enemmän ja toiset vähemmän mutta ehkäpä se on hyväksikin?

      Tiesin noi sun luonteenominaisuudet ja ne on niitä joita arvostan todella korkealle, sä olet aina ollut jostain syystä sellainen hengenheimolainen enkä mä osaa selittää tätä mutta olen hemmetin onnellinen siitä että ollaan törmätty ja vaikka tätä on puhuttu jo pitkään, niin ehkäpä jonain päivänä oikein livenäkin?

      Sydämeni riemuitsee tuosta mäntysuopa-asiasta :D ja ollaan yhteyksissä pääsiäisen lopulla.
      Mukavaa jatkoa ja jaksamista rakas <3

      Poista
  12. Piti vastata tuonne oikealle paikalle, järjestyksen ihminen kun olen, mutta eihän siellä ole tilaa.

    Kiitos kirja-onnitteluista.

    Jäin miettimään, että missä ihmeessä nimeni putkahtelee esiin, siis muullakin kuin näissä blogeissa. Varmaan taas kipattu kaatopaikalle potilastiedostoja.

    Kohtuudella haaremia ja pidempää elinikäennustetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tota kyllä siellä ois ollut tilaa...eli jos olisit klikannut kommenttisi oikeassa alakulmassa olevaa "Vastaa - namikkaa, niin sun jatkokommenttisi olisi tullut het mun vastauksen perään mutta käyhän se näinkin.

      Kirjaonnitteluista ei mitään kiittämistä ja mitä sun nimeesi tulee, niin kyllä se putkahtelee toisinaan tuolla kuukkelin hakutuloksissa. Aika usein bloggeria koskevissa mutta myös kirjallisuuteen liitttyvissä ja se on mielestäni paljon se koska kirjallisuutta on maailmassa aika hälveten paljon kuten tiedät.

      Poista
    2. Laitoin muuten "Lyhyitä Tarinoita" tuonne Talagh Malar'in puolelle jotta ihmiset pääsevät tutustumaan teikäläisen maailmaan ja ajatuksiin.

      Poista
    3. Kiitos Talagh Malarista, hmm, mietin vaan, onko terveellistä tutustua meikäläisen maailmaan ja ajatuksiin...

      Hgissä tihuttaa, onneksi vettä, ei lunta.

      Poista
    4. Ei mitään kiittämistä ja kun viimeksi kävin sun tykönä, niin pidin lukemastani erittäin paljon.

      Täällä oli vielä toissapäivänä suht kalsa keli mutta eilen paistoi aurinko ja oli muutenkin tosi hieno päivä. Toivottavasti näitä aurinkoisia päiviä riittää jatkossakin.

      Poista
  13. No olipas hauskaa ja herttaista analyysia monessa kohtaa :)

    Luulen, että kaksi vaativahkoa persoonallisuutta kimpassa tietäisi ongelmia ja lentäviä lautasia (ok, mä jätän välillä hiukan boheemisti tavaroitani ympäriinsä ja kaapin ovet auki, joita sä saisit sitten läiskiä perässä kiinni) ja mä taas en voi sietää sellaista pidempiaikaista epäesteettisyyttä (väärä sisustus tai joku joka laittaa aina mun järjestämät kaapit sekaisin tai ei ymmärrä, miksi astiakaappi on aina oltava samassa järjestyksessä).

    En tiedä onko huumorintaju tosielämässä aina ihan yhtä terässä, usein tuntuu että mölisen mitä sattuu ja ketään ei huvita. Ja jos puhdassieluisuus meinaa sitä, että pahimman paniikkikohtauksenikin aikana ajattelen sitä miten muut pärjää, niin kyllä, olen syyllinen :D Meikän ahdistus taitaa siis olla jotenkin yleismaailmallista ja yhteistä, ihan kuin kaikkien ihmisten huolet yhtäkkiä ohjautuisi mun konekeskukseen ja siitä tuleekin sellainen vekkuli "nyt katkes hihna" -olo.

    Toivottasti jaksais tulevaisuudessa kirjoittaa taas plogiakin tunnollisemmin, tarvitsisin varmaan vaan jonkun uuden tavan lähestyä sitä kirjoittamista kun ei enää tee mieli niin kovasti analysoida näitä pään ongelmiakaan ja mun arkielämässä nyt ei hirveästi tapahdu mitään niin mielenkiintoista, mistä kirjoittaa. Mutta ehkä se punainen lanka vielä löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen elänyt elämän jossa toisena osapuolena (hullu kokki) oli leijona ja voin sanoa että se avioliitto oli Sarajevo 6. elokuuta -96 potenssiin sata koska leijona - leijona suhde ei ole niitä kaikkein helpoimpia. Toisaalta silloin kun tilanne räjähti, niin karjahtelua ja tavaroiden paiskomista kesti muutamia minuutteja jonka jälkeen kaikki oli unohdettu ja rakkauden palo oli samaa luokkaa kuin hetki sitten ollut vihatilanne. Omituinen suhde jossa kirjaimellisesti hengen lähtö oli neljä kertaa (harkittu, kokki oli tosissaan hullu kun sille päälle sattui) hyvin lähellä mutta vastaavia rakkauden täyteisiä hetkiä en ole tuon liiton jälkeen kokenut enkä varmasti tule kokemaan. Toisin sanoen, kaikella on hintansa jos tätä typerää määritelmää voidaan käyttää tässä yhteydessä.

      Kävin lukemassa sun viimeisimmän jutun ja en ole tätä kirjoitettaessa käynyt katsomassa oletko vastannut mutta Ninka, mä tosissani pyydän että sä jatkaisit kirjoittamista sillä vaikka mun tilanteeni - myös pääni sisällä - on hyvin paljon erilainen kuin sulla niin usko tai älä mutta sä annat mulle paljon. En sano että mä ymmärtäisin sua täydellisesti mutta jollain omituisella tasolla mä tajuan mitä sun päässä tapahtuu ja toisinaan tuntuu siltä kuin sä puhuisit mun puolesta. Oikeesti, älä ainakaan lopeta ja mä jaksan venata vaikka postausten välillä olisi miten pitkä väli tahansa mutta sulla on Kapu paitsi kirjoittamisen, niin myös ajattelun suuri lahja joten käytä sitä.

      Poista
    2. Kiitos taas kannustuksesta, mukavaa jos teitsistä tuntuu siltä! Sillä on ollut iso merkitys, kun on joskus löytänyt jonkun joka kirjoittaa ikään kuin omia ajatuksia julki. Se on kummallinen, mutta hyvä fiilis. Ja niin joo, kyllä se oli se outo huumorintaju jonka perusteella aikanaan on teikän kelkkaan tarttunut, että ehkä meillä tosiaan on joku yhteinen signaali sillä suunnalla! :)

      Ja juu, en mää taida koskaan raaskia lopettaa kokonaan, vaikka hiljaista välillä onkin. :)

      Poista
    3. Teit meikäläisestä hyvin onnellisen miehen ja iso kiitos siitä. Se mitä sanoin sun ajatuksenjuoksun yhteneväisyydestä omien ajatusteni kanssa, pitää paikkansa mutta samaan aikaan mä pidän sun helvetin hyvästä huumorintajusta joka on siitä erikoista että se ikäänkuin väijyy taustalla ja sitä pitää osata tulkita. Itse asiassa mä olen varma että sä toisinaan hihittelet kirjoittaessasi koska niinä kertoina kun tulee sun blogiin eikä sun tekstisi kulje tummissa vesissä, niin aivan selvästi kuulee pientä hihitystä ja se on juttu joka saa tämän mun taikinaläjää muistuttavan tomumajani hytkymään. Erityisesti mä tykkään sun adjektiivien laajsta kirjosta joita esiintyy silloin kun sä kehut joko sun tai Dimkan puolen sukua :D

      Poista
    4. No jos en nyt ihan hihittele, niin häijy hymy saattaa naamalla ainakin häivähtää ajoittain. >:) Sitä ei tosin aina voi erottaa siitä tavanomaisesta naamanmyrtistyksestäni, mulla kun on niin huono näkö (joo joo pitäis mennä silmälääkärille), että joudun rutistamaan noita lihaksia ja muita roippeita silmien ympärillä oikein huolella, jotta zoomi toimii edes jotenkin. Hyvinkin usein siis saatan kirjoitellessani muistuttaa virnuilevaa rusinaa, ota siitä sitten selvä, milloin siellä on joku oikeasti hauska ajatus taustalla.

      Mulla on ollut pitkään asialistalla eräänlaisen anoppianalyysin kirjoittaminen, kaikella rakkaudella toki, koska anoppi on yksi sydämellisimpiä ihmisiä maailmassa, sillä vaan on helkutin ärsyttäviä tapoja, jotka kolahtelevat yhteen mun vaativahkon persoonani kanssa. Toki en koskaan niistä sille mainitse, vaan poksun hiljaa pääni sisällä itsekseen. Ehkäpä tämä anoppianalyysi tulee olemaan mieleistäsi ilotulittelua, jahka ilmestyy!

      Poista
    5. Okei ja tämä liittyy siihen mitä kirjoitin näistä teidän postauksistanne ja postaustyylistänne eli minkälaisen kuvan olen teistä saanut. Sun kohdalla tämä virnistely tulee siitä että sulla välillä putkahtelee perin hupaisia sanamuotoja ja teksti on muutenkin, vaikka aihe ei välttämättä ole, rennon oloista ja äh. Pirun vaikea selittää koska jos sanoisin että sä kirjoitat kieli poskella niin se olisi aivan väärin koska mä koitan sanoa että sä kirjoitat asiaa mutta sä et pingoita. Ota nyt tästä selvää mutta toivon että sä ymmärrät.


      Koita vaan päkertää se anoppi-teksti pihalle ja luettavaksi koska mä olen varma että kun sä aloitat, niin sitä tekstiä tulee itsestään ja sinut tuntien enemmän kuin mielenkiintoisella tavalla! :)

      Poista
  14. Olet niin oikeassa. Silloin kun maailma tuo asian eteesi ja haluaisit sanoa tai tehdä jotain, niin kannattaisi sanoa tai tehdä. Kohta hetki on ohi ja tilanne saattaa olla mennyt sen siliän tien.

    Viime kesänä kuulin mieheltä: oli nuori nainen ja mies, he ihastuivat toisiinsa, mutta tiet veivät heidät erilleen. Menivät naimisiin ja näkivät taas toisensa -sama rakkaus sykki, mutta siihen aikaan ero ei ollut sopiva tapa toimia. Meni vuosia ja kymmeniä kunnes lähes 60-vuotiaina he vapaina ihmisinä tapasivat. Menivät samantien naimisiin ja elivät onnellisina. Meni lähes vuosi kun nainen sairastui syöpään ja menehtyi... Tarina kuulosti surulliselta, mutta Adam sanoi, että hän sai elää elämänsä parhaimman vuoden vuonna 2014.

    No jos mennään iloisempiin asioihin, niin eihän sitä koskaan tiedä miten teille kahdelle käy. Maailmasta ei koskaan tiedä, jo huomenna kaikki voi olla toisin <3 Luotetaan mieluummin siihen!

    Minä listallasi ;-). Olen vaikea, helppo, kiltti, viiltäjä jack, maailmaa rakkaudella katsova ja kohta heti sitä pelkäävä, haluaisin menestyä elämässäni, mutta menestys pelottaa, olen kaunis, mutten usko sitä, olen ruma, mutten usko sitäkään, pidän miehistä yhtä paljon kuin naisista, rakastan eläimiä ja luontoa, olen epäselvä ja selkeä, olen yksiavioinen vaikka olen vaikutan toisenlaiselta. Olen sitkeä, olen samalla kertaa aina jostain kohtaa sairas, haluaisin olla terve, mutta pelkään kuolevani ennen sitä päivää. Haluan tehdä hyvää, mutten halua minua riistettävän tällä asialla. Minusta maailma on ihana paikka elää ja olla, vaikka täällä olo on aivan liian monimutkaista. Ehkä ainoa todella varma asia minusta on, että rakkaus ja kauneus on tärkeintä ja menneellä viikolla vanhan asunnottoman kanssa keskusteleminenkin oli kaunista. Hehee, mä en yhtään ihmettele ettet saa musta selvää, en saa usein itsekään =)

    VastaaPoista
  15. Rakkaus on mystinen voima jota ei voi hallita eikä sen voimaa pidä väheksyä koska sillä on myös kääntöpuolensa ja joka kerta kun rakkaus antaa jotain, se myös ottaa jotain aivan kuten tässä Adamin ja hänen rakkautensa tapauksessa. Siksipä meidän tulisi miettiä keneen me sen todellisen rakkautemme kohdistamme koska sen välinpitämitön, vailla merkitystä oleva kohdistaminen hajottaa tämän valheellisen rakkauden kohteen ja useimmiten hyvinkin pitkäksi aikaa.

    Mitä taas sinuun tulee, niin mä toivoin että sä uskot mitä mä tuolla määritelmässäni sanoin koska sä kuulut niihin ihmisiin joiden ajatusmaailma ja se tapa millä tämä maailma esitetään, pistää haluamaan enemmän koska lukija/kuuntelija haluaa tietää sen perimmäisen "totuuden ja tunteen". Aivan helvetin typerästi sanottu sillä mä en osaa tätä tunnetilaa muutoin kuvata mutta sen sanon että sun ukkos on universumin onnellisin mies ja minusta tuntuu että hän myös tietää tämän.
    Sä kun olet singulus et unicus.Toista kaltaistasi ei ole ollut, ei ole eikä tule.

    VastaaPoista
  16. Mä katson tuon ensimmäisen kappaleesi rakkauden kääntöpuolesta vähän eri lailla.
    Olen ajatellut, että rakkaus on on aina hyvää, se vain on, eikä rakkaus odota mitään. Ajattelen jopa (joku pitää kyllä nyt hulluna) että rakkaus on koko aika tässä läsnä, se vain pitää nähdä ja tajuta =). Sen sijaan ihmisen ego odottaa ja olettaa. Jos se ei saa haluamaansa, niin ajatus kääntyy pettymykseksi tai joksikin muuksi ikäväksi tunteeksi.

    No sitten: kaikki tunteet ovat ok. Minusta tunteiden tärkein tarkoitus on kertoa meille mihin suuntaan menemme. Jos tuntuu hyvältä, niin on menossa oikeaan suuntaan. Jos tuntuu pahalle, niin kannattaisi hyväksyä ja tunnistaa tunne, joka sisällä myllää: olen loukkaantunut, koska joku teki/sanoi tms. minulle jotain. Tai olen pettynyt, koska en tehnyt/sanonut tms. jollekin jotain.

    Kun oman tunteen on tunnistanut, sen jälkeen voi miettiä: Voinko itse tehdä asialle jotain? Jos voin teenkö/haluanko tehdä? Jos en voi vaikuttaa asiaan itse, niin mitä sitten? Jäänkö murehtimaan tapahtunutta ja jään kiinni menneeseen vai hyväksynkö tilanteen ja jatkan eteenpäin.

    Ja sitten se käytännön eläminen. Yritän elää näin, mutta onnistunko siinä? Välillä kyllä, mutta välillä lyön päätä seinään, tai itseasiassa aika usein ;-)

    Ja tuo toinen kappaleesi. Luulen, että näet jotain mitä minä en näe. Sekin taitaa olla meille ihmisille aika tavallista. Omaa itseään on vaikea nähdä samoin kuin toiset näkevät. Itselle luontaiset tavat ovat kai jossain "sokeassa kulmassa". Eli pahoittelut tuosta aiemman kommenttini virneellä kirjoitetusta loppukaneetista. Kiitän ja kumarran kehuista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Rakkaus itsessään on hyvää mutta mun mielestä sillä on vastavoimansa kuten hyvyydellä on pahuus, ajalla on iätttömyys etc. mutta siinä olen sun kanssa samaa mieltä että moni ei näe eikä ymmärrä rakkautta vaikka se olisi kuinka läsnä.

      Tunteiden ja monen muun suhteen ihminen on itselleen se kaikista pahin vihollinen sillä me luomme niin kovat ennakko-odotukset ja niin ruuusuiset mielikuvat kaikesta tulevasta (siis tunteiden suhteen) että sitten kun ne ovat jotain muuta kuin mitä odotimme tai jäävät tykkänään toteutumatta, niin me olemme valmiit viiltelemään ranteemme auki tai tekemään jotain muuta yhtä typerää.

      Älä pyytele mitään anteeksi, päinvstoin mun pitäisi pyytää sulta koska kuten sanoin, mä en osaa aina tulkita sun tekstejäsi ja kuitenkin mulla on pakonomainen tarve muodostaa joku käsitys siitä mitä sä kulloinkin tarkoitat ja tämä oma tulkinta ei välttämättä ole se oikea.
      Sen sanon kuitenkin että sulla on mielettömän kaunis tapa tuoda niitä ajatuksiasi esiin, sun tekstisi ovat kuin puron solinaa - sellaista mikä samalla koskettaa mutta josta tulee myös hyvälle tuulelle joten iso kiitos näistä tuntemuksista <3

      Poista

Käynnistäsi kiitollinen ja kommentistasi olisin suorastaan riemuissani!
(kommenttien valvonnan takia ne näkyvät vasta hyväksymisen jälkeen ja tämä saattaa kestää jonkin aikaa)

Kiitokset tekijöille:

  • Blogger archive page > Github/jhwilson
  • Google Friend Connect Button > NetOops blog
  • Add Related Post Widget To Blogger (linkwithin) > My Blogger Tricks
  • Contact Form > Tw!st Blogger
  • Simple Search > Blogger Buster
  • How to display linkwithin related posts only in post pages > My Blogger Desk
  • How to Remove Subscribe to Atom links from your Blogger Blog > Superwebtricks
  • How to remove quick edit and wrench icons on Blogger > Blogger Plugins