Paperinuket: Kolmiodraama Urdella

Tänään, aikaisin aamusta otettiin ensiaskel siihen että minusta tulee isona jotain muuta kuin mitä nyt olen, toisin sanoen CV:ssäni tulee kenties olemaan seuraava rivi: Paimen 50v. Bittipalikan testaaja.
Tai sitten jotain muuta mutta sen näkee vasta sitten kun eletään kesää tai syksyn alkupuolta. Koska vitutuskäyräni on ollut sangen korkealla koko päivän, ajattelin ajaa muutaman skenaarion läpi ja tämähän tapahtui siten että kaivoin vanhat, aikoinani Apu – ja Seura – lehdistä leikkaamani paperinuket esille ja järkkäilin ensin perhedraaman jossa ensimmäisessä testattiin sitä että miten Armi Kuuselan näköinen ämmä suhtautuu siihen kun suhteeseen ilmiintyy toinen kottarainen. Kuuselan miestä esitti Kekkonen, jolle laitoin käteen moottorisahan koska en pidä siitä että Uki joutuu aina esiintymään presidentti-statuksella ja niinpä hänestä tuli tässä skenaariossa pahasti alkoholisoitunut metsuri. Uppe sohvalle ja paperinen kaljakori viereen, Armi kantamaan mämmiä töistään väsyneelle miehelle ja oven taakse Urtsin uusi naisystävä joka ei ollut sen enempää eikä vähempää kuin Mannolan Pirkon näköinen ramoona, tumma (ei kuitenkaan raviurheileva) viettelijätär. Skenaarion alussa sohvalla rojottava Urde kiskoo kepanderia ja vetää Armin lämmittämää tarjouslaatikkoa kitusiinsa mutta kun ulko-ovella, jonne Armin näköinen naikkonen on teputtanut kuultuaan ovikellon kilkattavan, tilanne menee siihen pisteeseen missä Armilta palaa hihat ovelle ilmestyneen Mannolan näköisen muijan käytökseen ja käy tätä lutkusta kiinni mitä ilmeisimpänä tarkoituksenaan säätää ao . ilolinnun hapenottoa, niin Urkku – mämmihetkensä häirinnästä vittuuntuneena – käynnistää Husqvarnansa ja suorittaa pikku avohakkuun eteisessä jonka jälkeen hääp könyää takas sohvalle ja imuroi kesken jääneen silakkalaatikkonsa loppuun.

stupid
Typerä. Sitä ihminen on ilman tekemistä.


Jonkin aikaa tv:tä katseltuaan ja kepsukkakorin edettyä puoleen väliin, eteisen lattiaa peittävät lihan kappaleet ja jo maksoittumaan alkanut veri häirihevät Saw – Kekkosta siinä määrin, että hän päättää tilata paikalle ruumiiden hävittämiseen erikoistuneen Hannu Karpon näköisen miehen joka saapuukin paikalle silmänräpäyksessä. Handella on mukanaan tunnusomaisen karvaräysänsä lisäksi täysin tummaihoinen J. Mietaa (mitä lie paskaa kaatunut Jussin päälle) ja yhdessä he siirtävät akkain bodyt Karpo look-liken omistaman Datsun 140 Y:n takakonttiin. Ennen tätä ruumiinhäpäisyä ja oikeuslääketieteelliselle lisää töitä teettävää operaatiota he tempaisevat ruukut keskiketterää Urkkelin kanssa koska hääp on vasta nyt alkanut ymmärtämään tekonsa kauheuden ja sen että hän on nyt yksin, olkoonkin että vain hetken aikaa koska Urge puolisoineen nyt sattuu asumaan kerrostalokaksiossa joten kärähtäminen on enemmän kuin varma asia. Myös Karpon ja Miedon (ei siis väkevän) näköiset miehet tuomittiin avunannosta henkirikokseen ja siitä paukahti pahvilaatikkoa siihen asti kunnes mua taas lapsettaa.

Toinen skenaario oli sellainen missä Riitta Väisäsen näköinen nainen meni karibialle ja koitti onnistuuko häneltä kuumilla hiilillä kävely. No ei onnistunut, akka roihahti tuleen ennen kuin oli edes tuhkiksen puolessa välissä joten RIPit vaan hänellekin ja tässä tapauksessahan ripit ei meinaa konfirmaatiotilaisuutta vaan remain in penkka eli loppusijoituspaikkaa hyisessä maan povessa. Kuitenkin, kun maan poven keskilämpötila nousee kesäkuukausina plussan puolelle, ei voida oikeastaan puhua hyisestä vaan paremminkin semi-hyisestä maan povesta ja koska maalla ei ole povea tai povaria sen paremmin kuin muitakaan taskuja, niin käytämme termiä mullan, ts. pintakarikkeen alla elikkäs alapuolella. Loppupäätelmänä voimmekin todeta että koko päivän jatkunut vitutus yhdistettynä paperinukeilla leikkimiseen ja siitä kirjoittamiseen, on elävä todiste kirjoittajan henkisestä jälkeenjääneisyydestä ja psyykkisestä epätasapainosta. Parempaakin tekemistä olis jos vaan huvittais tehdä mutta kun ei huvita. Ei ole pariin päivään huvittanut oikein mikään ja se ärsyttää aivan helvetisti.

Mikä siinä on ettei saa tätä tonnista persettä liikkeelle? Gravitaation hetkellinen kasvu vai mielen valta täysin joutilaasta läskistä? Veikkaan jälkimmäistä koska vaaka näyttää edelleen kokolailla samoja lukemia kuin viime punnituksessa A.D. 2015 (tammikuun 28. klo 14.47.) jolloin vaakana toimi erään kalatukun tukkukalojen tukuissa tapahtuvaan punnitukseen tarkoitettu vaaka. Taarat ja kollit + muut huomioon ottaen ja tuosta kalatukusta sen verran että siellä todellakin oli kaloja tukuttain, mikä on hämmentävää sillä sana joka esiintyy eräässä laulussakin, pistää miettimään että toimiko Kesko jo 1917 jolloin olen kuullut tuon laulun ensimmäisen kerran? Rakkaan isoäitini äidin tytär näet lauloi että ”tukku tuku lampaitani, kili kill kiliäni”. Kyseessä oli tai on mitä ilmeisimmin lampaiden myyntiin ja kilien tappamiseen erikoistunut tukkukauppa tai sitten laulun esittänyt henkilö ei ollut ihan ok. Asia pitänee vahvistaa Keskolta tai sitten etsiä biisin tekijä ja kysyä että mitä hääp on oikein meinannut tällä mysteerisellä sanoituksellaan. Kohta sitten kajahtaa lanttu jos mitään ei tapahdu ja tapahtuisihan sitä jos vaan saisi tapahdutettua eli tehtyä.


Hyvää perjantaita ja alkavaa viikonloppua kaikille. Muistakaa olla ihmisiksi.

16 kommenttia :

  1. Ehkä huomenna on parempi päivä?

    Mulla on edessä kämpän kiillotusta, vaihtari tulee huomenillalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan niin. Ehdinkin jo Majalla kysellä että koska hääp tulee mutta nythän asia selvisi.

      Poista
  2. Olenkohan kertonut, että eräs opettajani mainitsi joskus ammoisina aikoina sisarensa menneen naimisiin ja ottaneen yhdistelmänimen, joka siihen aikaan oli ihan uusinta uutta. No eipä siinä mitään sinällään.. Opettajan ja sisarensa tyttönimi oli Kalaja, mutta kun Sulhasmiehen sukunimi oli Rysä, niin yhdistelmä oli kuin kalakaupan mainoksesta :P (Kalaja-Rysä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska yhdistelmä ja toisinaan kyllä tulee eteen sellaisia sukunimihirviöitä ettei paremmasta väliä. Olen huomannut että parempiparkaisten puolella tämä on paljon yleisempää kuin rasvanahkojen leirissä :D
      Esim. Creutz-Salsted - Wetterström. Nimi jota minä en pysty pakkasella sanomaan - kuuluu vaan v*tullista suhinaa :P

      Poista
  3. Nyt sie silippusit ja poltit hyvät paperinuket! Nehän on antiikkia ja kallisarvoisia!

    Tai oli...

    Yhdistelmänimistä sen verran, että koiramaailmasta olen bongannut naisen, jonka sukunimi oli Raikko, ja se nai miehen, jonka nimi oli Reikko. Siinä on ollu pähkiminen; jos olis muuttanu nimestä vain yhden kirjaimen (no ensinnäkin yhelle kirjaimelle olis tullu melkoinen hinta, kun ajokortit sun muut menee vaihtoon) niin kaikki vieraammat olis luullu, että se on alkanu kirjottaan nimensä väärin, ja Raikko-Reikko taas kuulostaa absurdilta.

    Tosin voi olla, että muistan/ olen ymmärtänyt väärin... kyseinen nimiyhdistelmä kuitenkin netistäkin löytyy, tosin yhtiökumppaneina...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on tuo skenaarioiden ajaminen sellaista ettei niissä tahdo mikään kestää. Niin valitettavaa kuin se onkin.

      Se on noiden sukunimien kanssa sellainen juttu että olis parempi kun alettaisiin käyttämään kirjain/numero - yhdistelmiä niin kaikki kävisi paljon helpommin ja sutjakkaammin.
      Ajatteles nyt; "Ai kauheeta, mun pitäis olla B766:lla ihan kohta koska ennen kuin me lähdetään ostoksille, niin meidän pitää hakea AR056:nen niiden mökiltä" :D

      Poista
  4. Sitä on liikkeellä. V...tuspäiviä siis.
    Elämä voittaa, kai?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voittaa se mutta ärsyttää vaan ne päivät jolloin mitään ei saa aikaiseksi. Tänään on jo parempi fiilis.

      Poista
  5. Aina ei vaan huvita. Itse olen aina uskonut, että jos "mulla ei ole mitään tekemistä" tilanne on päällä, niin silloin ei pidä tehdä mitään - kun mikään vaihtoehto ei kuitenkaan huvita. Se menee normisti ohi, ja jos ei mene, niin sitten tietty potää miettiä uusiks. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet ja kait sitä toisinaan on turhankin ankara itselleen mutta täysin laiskat päivät vaan rassaa.
      Kohta lähden kuskin hommiin joten eiköhän tämä päivä lähde käyntiin vähän paremmin ja jotain hyödyllistä tulee tehtyä.
      Kiitos tsempeistä.

      Poista
  6. Et ole ajatellut käsikirjoittajan uraa? Mielikuvituksellasi riittäisi juonenkäänteitä monen vuoden saippuasarjaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi rakas Millin, ei meikäläisestä ole siihen hommaan!
      Olisihan se mukava tapa tienata elantonsa mutta kun palikat ei riitä niin minkäs teet :)

      Poista
  7. Lähinnä lamaannuttaa. Eilen pidin sovitusti esitelmän ja se meni aivan prslleen, kun en ole koko viikkona saanut mitään fiilistä hyvään tai pahaan. Tänä aamuna sitten heräsin uneen, jossa karjuin kuin raivohärkä jollekin ääliölle. ...ettei sitten edes lauantai alkanut paremmin. Päätin samaan hengenvetoon kun katsoin itseäni vessan peilistä, etten enää pidä niitä esitelmiä. Heh, ei siis mene hyvin.

    Mutta muuten, ajattelin, että sun olis pitänyt videoida tuo paperinukkehärdelli. Sitä olisi ollut mielenkiintoista katsella. Voisit tehdä juutuubihitin =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on muuten jännä juttu. Toisinaan ei synny mitään ja kun sitä valmista ei tule, niin lähestyvä takaraja aiheuttaa lisäpainetta ja se onkin sitten se lopullinen niitti. Sitten on taas niitä hetkiä että materiaalia syntyy aiva kuin itsestään ja jopa siinä määrin että sitä on karsittava mikäli mielii pitää sen asiallisen kokoisena (esim. just joku esitelmä tms.).
      Toivotaan kuitenkin että päiväsi - hurjista unista huolimatta - kääntyy paremmalle puolelle.

      Enpä tiedä tuosta videoimisesta...mulla on lataamoon lähtö jo muutenkin niin lähellä että jos tietyt tahot onnistuvat jäljittämään mistä video on lähtöisin, niin se oli sitten sitä myöten selvä :D

      Poista
  8. Mä olen jopa miettinyt, että voisin videoida pasianssipelejä ja laittaa niitä juutuubiin. Voisin lauleskella siinä samalla korttia paiskoessa. Ajattele sitä katsojan tuskaa, kun sen tekisi mieli tehdä jokin siirto, mutta minä tasaisesti haluan pidentää peliä ja siirtelen epämääräisen järjettömästi pinoja paikasta toiseen... Sata peliä pasianssia, villisti samalla laulaen. Kyllä kannattaisi edes yrittää, eikö ;-)

    Jos sen teen, niin kyllä lupaat tehdä kaveriksi pari paperinukkevideota =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt sinä nainen heitit niin hienon jutun että nämä hankkeet on ilman muuta toteutettava!
      Heti kun laitat videon singing alone - pasianssin pelaamisestasi, niin minä lupaan tehdä jonkin eeppisen paperinukkevideon ja koska ideasi on niin hyvä ja pelaaminen ottaa kuitenkin oman aikansa, niin sovitaan ettei sun tarvitse sataa peliä pelata vaan yksikin riittää. Luonnollisesti sen täytyy sisältää melko ryhtevä määrä niitä ärsyttäviä ja täysin turhia siirtoja mutta myös - ja ennenkaikkea - sitä laulua!

      Joten alahan nainen pelamaan koska me täällä paimentolassa riemastuttiin asiasta oikein toden teolla ja kuten aina, paimenten keskuudessa nämä juorut leviävät nopeasti joten nyt koko pohjoinen Bestovskaja odottaa että se saa kuulla sun heleää ääntäsi :D

      Poista

Käynnistäsi kiitollinen ja kommentistasi olisin suorastaan riemuissani!
(kommenttien valvonnan takia ne näkyvät vasta hyväksymisen jälkeen ja tämä saattaa kestää jonkin aikaa)

Kiitokset tekijöille:

  • Blogger archive page > Github/jhwilson
  • Google Friend Connect Button > NetOops blog
  • Add Related Post Widget To Blogger (linkwithin) > My Blogger Tricks
  • Contact Form > Tw!st Blogger
  • Simple Search > Blogger Buster
  • How to display linkwithin related posts only in post pages > My Blogger Desk
  • How to Remove Subscribe to Atom links from your Blogger Blog > Superwebtricks
  • How to remove quick edit and wrench icons on Blogger > Blogger Plugins