Makeita Viettelyksiä vai Culazo's Explotarea?


Amerikkalaiset naiset ovat aina ymmärtäneet hyvän päälle ja siitä on todisteena tämä video missä nuori ja nätti nainen tekee tuttavuutta suomalaiselta ystävältään saamansa paketin sisältöön. Minulle videon katselu tuotti pienoista tuskaa pelkästään siksi että olen selibaatissa kaiken makean suhteen ja varsinkin näin selibaatin alkutaipaleella tuntuu siltä kuin maailmasta olisi kadonnut se vähäinenkin ilo. Normaaleista ihmisistä en tiedä mutta meikäläisen kohdalla Makeiden Viettelysten nauttiminen johtaa jatkuvan väsymyksen ja saamattomuuden tilaan mikä on todella huono ja ärsyttävä olotila. Suurin syy lienee kuitenkin se että suhtautumiseni niin suklaaseen kuin kaikkiin muihinkin makeisiin tuotteisiin on sama kuin ruokaan eli homma lähtee lapasesta heti alkumetreillä. Siinä missä normaalit ihmiset syövät jäätelöannoksen, minä syön koko paketin ja normaalien ihmisten nauttiessa muutaman rivin suklaalevystä, minä syön ensimmäisen levyn sillä aikaa kun sulattelen mikrossa toista suklaalevyä koska suklaaseen voi dipata lähes kaikkea – jopa suolakurkkuja jotka muuten maistuvat yhtä hyviltä kuin juoksevaan hunajaan kastetut suolakurkut.

Selibaattini on ajanut minut toiseen ääripäähän ja siksipä eilinen ilta meni syödessä tacoja. Tein täytettä kaksi isoa kulhollista joista toinen meni heti kättelyssä ja toinenkin vati hupeni puoleen väliin minkä seurauksena yöllä ei tarvinnut nukkua sitäkään vähää mitä yleensä. Tuliseksi maustetulla ruualla on kuitenkin hyvät puolensa ja olenkin ajatellut ryhtyä markkinoimaan taco-täytettäni ns. prepare-ruokana jota nautitaan silloin kun seuraavana päivänä on esim. jokin virallinen tilaisuus missä pitää pystyä istumaan penkissä monta tuntia tai muuten vaan jäpittämään ilman että on mahdollisuus käydä wc:ssä. Taco-täytteeni – jonka olen ristinyt Culazo's Explotare'ksi – on täydellinen ratkaisu näihin tilanteisiin. Riittää kun edellisenä iltana syö n. 200 – 300gr mausteista täytettäni niin takaan että aamuyöstä keho on täysin tyhjä, jopa niin tyhjä että voidaan puhua dehydraatiosta joka johtaa melko nopeasti hypernatremiaan ja tästä ei olekaan kuin sitten muutama hetki siihen kun perikunta pääsee taistelemaan lusikoista.

Sign
Taco -sign

Vaan se siitä selibaatista ja arsen räjäyttämisestä koska mun pitää lähteä maailman epäkiitollisimpaan työhön. Kyseessä on erään kiinteistön tyhjennys (joka ei ole kuitenkaan se josta taannoin kerroin) ja hieman kaduttaa että menin heikkona hetkenäni lupautumaan sillä luvassa on lapsellista riitelyä, huutamista ja muuta aktiviteettia joka paljastaa sen kuinka ahneita ja typeriä ihmiset ovat. Kiinteistön omistaja kuoli muutama kuukausi sitten ja saamani tiedon mukaan pelipaikalle saapuu koko sisarusparvi (7 henkilöä) joten odotettavissa on hupia koko rahan edestä. Luojan kiitos toimenkuvaani ei kuulu kuin tavaroiden poiskuljetus sillä sisarusparveen kuuluu neljä miestä jotka ovat luvanneet hoitaa varsinaisen kantamisen eli minun ei tarvitse kuin istua kabiinissa ja kuunnella sitä karjahtelua lapsellisine syytöksineen. Kokemusta on parin tälläisen reissun verran ja tiedän jo nyt että vähintään kaksi ihmistä pääsee helpommalla ensi jouluna korttien lähettämisen suhteen. Sukuriidat kun eivät unohdu varsinkaan silloin kun ne tehdään ahneuden nimissä.


Teille kaikille haluan kuitenkin toivottaa oikein hyvää tiistaita. Muistakaa olla ihmisiksi.

12 kommenttia :

  1. Gosh... perintöriidat... johtuiko heikko hetkesi siitä, kun sokeritasapaino oli miinuksella, kenties? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmeisesti koska tiesin mitä kurjuutta on luvassa mutta suostuin silti.

      Poista
  2. Auts. Toivottavasti et joudu inhottaviin välitilanteisiin "perinnönjaossa". Tossa kohtaa ihmiset osaa olla ilkeitä!
    Sä selkeesti suhtaudut ruokaan tunteella, fyysistä puolta unohtamatta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmiset ovat hulluja ja niin kuin tälläkin kerralla, huutoa riitti enemmän kuin tarpeeksi ja se mikä ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä on ihmisten julmuus. Ahneudesta johtuviin riitoihin vedetään mukaan jopa lapsetkin joilla ei ole koko touhussa osaa eikä arpaa.

      Mun ei olisi pitänyt retostella taco-täytteelläni koska eilinen päivä meni kirjaimellisesti vessassa ja jotenkin tuntuu ettei tauti ole vieläkään hellittänyt. Kurja juttu sikäli että mun pitäisi olla lekurin pakeilla het aamupäivästä.

      Poista
  3. Joo, sama vika rahikaisella. Minä en tunne kohtuutta jäätelön tai Chocomix -karkkipussin äärellä. Se on kaikki tai ei mitään. Parempi ilman.

    Ja sitten ne Lidlin hollantilaiset siirappivohvelit. Voi jösses.
    Tänäänkin raahasin itseni hiuksista kiskoen Lidlin voffelihyllyn ohi. Vielä kassallakin kuulin, kuinka ne siirappiset vohvelit minua viekoittelivat.
    Sokeri väsyttää, turvottaa ja laiskottaa. Ja mitä pidempään noista turhista herkuista pidättäytyy, sitä katalamman tukon ne kehoon tekevät sinne päästyään.

    Johan olet virkaan joutunut, ei niin pientä perintöä etteikö siitä riitaa aikaansaisi. Olen itse hyvinkin läheltä saanut/joutunut seuraamaan kuinka n. 60+ ikäiset rouvat taistelevat mummovainaan villatakista ja samalla heidän puolisonsa käyvät huutokauppaa kenen peräkärryyn liiterin saunapuut lastataan.

    Hohhhoijaa, sitä ei koskaan lakkaa hämmästelemästä sitä typeryyden ja ahneuden määrää. Hautajaissa kyynelissä silmin vainajaa kiitellään ja kohta tapellaan räkä roiskuen siitä villanutusta. Jösses.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se, esim. lakritsijäätelöä olisi ihan mukava syödä jos homma pysyisi kohtuudessa mutta kun ei niin ei. Sama juttu suklaan kanssa ja se ylensyönnistä johtuva jälkitila on pahempaa kuin takavuosien krapulat.

      Samaa mieltä perintöriidoista. Mulla on ollut elämäni aikana kyseenalainen kunnia todistaa näitä typeryyden huipentumia useampaan kertaan ja se, miten ihmiset kohtelevat toisiaan on jotain mikä menee yli ymmärryksen.

      Poista
  4. Mää niin tunnen sun tuskasi. Tilasin netistä sokerittomia vaahtokarkkeja ja koska mun käsi ei osannut lukea tekstiä laksatiivisista vaikutuksista vaan se meni ja otti ensin yhden ja otti toisen ja otti kunnes pussi loppui. Kun siivoilin ohi maalin lentänyttä rappausta niin ainaniinjärkeväpuoliso ehdotti, että jospa ei sitten toista kertaa tilattaisi :D Tai ainakin vaan silloin kun mun selkäni taipuu siivoukseen :D

    Olen ihan kauhea ihminen ja olen ennakoinut vaikeudet. Pyysin lapsuuden kodistani ennakkoperintönä sen ainoan asian, josta suuttuisin. Ei tarvitse siskojen kanssa tapella kun omistuksessani on punakukkainen muovinen purkki, jossa äiti säilytti sokeria siihen asti kun kiikutin sen kotiini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeesti, kaikissa makeissa tuotteissa pitäisi olla jonkinlainen annostelija joka antaisi vain muutaman karkin/suklaapalan per päivä tai joku muu vastaava turvatoimenpide. Toisaalta, sen turvalaitteen pitäisi olla umpirautaa tai se olisi entinen alta aikayksikön :D

      Mä olen elämäni aikana kieltäytynyt kahdesta perinnöstä ja vaikka toisessa näistä olisin saanut oikein rahan arvoista tavaraa, niin olen ollut tyytyväinen päätöksiini.

      Poista
  5. Perintöriidat.. sitä odotellessa. Huomenna on appiukon hautajaiset ja loppuukuu aikaa kämpän tyhjennykseen. Perillisiä ei ole kuin mies ja sen velipuolet, jotka jo yrittivät heittää kapuloita rattaisiin surkeasti itsensä ryvettäen, mutta appiukon sisarukset on hamstereita ja niin vain oli veljensä jo vienyt tavaraa kämpiltä. Nyt ne pitää sitten pyytää takaisin, että saadaan perunkirjaan asiat oikein.. huokaus.

    Suku on pahin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hautajaiset ovat aina raskaita joten jaksamista ja tuo mitä kerroit kamojen viemisestä on tuttua meidänkin suvussa ja luulenpa että näin on vähän jokaisen kohdalla.

      Poista
  6. Olen samanlainen ahmatti... juuri tänään vetäisin överit herkuilla (makeilla -olenhan nainen) ja sitten lähes vihreänä oli pakko lähteä kävelylle sulattelemaan olotilaa. Nyt en uskalla katsoakaan keittiöön, sillä tiedän sinne mentyäni häviävän joko kokonaisen ruisleivän tai jonkin muun suolaisen. Voi elämä, miten voikaan ihminen olla kohtuuton joskus syömisessään...

    Mies muistelee naureskellen vieläkin, kuinka nuorena tyttönä vastasin puhelimeen ähkien, kun olin juuri syönyt joko litran jäätelöä yhdeltä istumalta taikka sitten kokonaisen ruislimpun.

    Perinnönjaot on joskus aivan kamalia, joskus ihmisyys katoaa sillä hetkellä kun läheisestä aika jättää... Ikävä kyllä. En ymmärrä miksi toisen tavarasta tai materiasta täytyy tapella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh, sä olet sitten samanlainen kuin mä <3
      Sille ei vaan voi mitään jos joku maistuu hyvälle - sen syömistä ei voi lopettaa kesken ja tämä pitää paikkansa aivan eritysesti jäätelöiden kohadalla.

      Perinnönjaot ovat toisaalta hyviä tilaisuuksia nähdä ihmisten sieluun koska ne ovat niitä tilaisuuksia missä se todellinen luonne paljastuu.

      Poista

Käynnistäsi kiitollinen ja kommentistasi olisin suorastaan riemuissani!
(kommenttien valvonnan takia ne näkyvät vasta hyväksymisen jälkeen ja tämä saattaa kestää jonkin aikaa)

Kiitokset tekijöille:

  • Blogger archive page > Github/jhwilson
  • Google Friend Connect Button > NetOops blog
  • Add Related Post Widget To Blogger (linkwithin) > My Blogger Tricks
  • Contact Form > Tw!st Blogger
  • Simple Search > Blogger Buster
  • How to display linkwithin related posts only in post pages > My Blogger Desk
  • How to Remove Subscribe to Atom links from your Blogger Blog > Superwebtricks
  • How to remove quick edit and wrench icons on Blogger > Blogger Plugins