Avere fica brutto pastore! - selfie

Nyt ei pidä kenenkään Instagram – palvelua käyttävän ihmisen ottaa nokkiinsa mutta sen sanon että tämä maailma on sairas. Tai sitten mun on vaan helvetin kylmä koska viime yö oli aikas viileä enkä mä viitsinyt pitää Syyrialaista koko yötä käynnissä. Enivei, sähköpostiini oli yön aikana tullut viesti joka sisälsi paljon asiaa ja maininnan että tämän viestin lähettäjän löytää sieltä helvetin ”Instasta”. Kerettiläisille kerrottakoon ettei tässä ollut – vallitsevasta tilanteesta huolimatta – kyse mistään sellaisesta viestistä koska vetovoimani hiipui jo 30-luvun alkupuolella ja jos nyt kävisi niin että joku puutteellisesta lääkityksestä kärsivä naisihminen lähestyisi minua, niin en aio sählätä mitään ennen kuin kaikki on virallista joten tässä vietetään vielä jokunen kuukausi tumput selibaatissa.

Myönnettäköön että mä olen dinosaurus mutta se että mun pitäisi kytätä minkälaiset sukat jollakin tyypillä on jalassaan maanantai-iltana tai minkälaisia muroja se tänä aamuna vetää, niin se on mielestäni het perkeleen sairasta touhua. Niin, ja kiitos niiden vitun selfie – keppien vai mitä helvetin karahkoita ne nyt ovatkaan jotka mahdollistavat näiden belfieiden eli persekuvien ottamisen, touhu on mennyt vielä sairaammaksi koska ei niistä kuvista enää tiedä (puhun nyt yleismaailmallisesti enkä pelkästään Instagramista) että onko siinä Hytösen sisarusparven keskimmäinen likka vai joku pulleaposkinen tyttölapsi jostain Savonlinnan seudulta. Ärh. Kaiken lisäksi minä olen huolissani evoluutiosta koska tämän kuvavillityksen vaikutukset näkyvät about kahdenkymmenen vuoden päästä mitä karmeimmalla tavalla. Esimerkkinä mainittakoon se ettei tyttölapsilla ole mahdollisuutta harrastaa sukellusta koska ne saatanan töröhuulet eivät mahdu maskin sisään eikä kukaan laitevalmistaja tee niin pitkiä regulaattorin letkuja ja tämä jos mikä on perin ikävää. Tyttösiltä jää näkemättä monta kaunista kalaa, puhumattakaan pohjan tuntumassa ja melko pahassa hajoamistilassa ajelehtivista ruumiista jotka avoimena olevan sepaluksen takia kylläkin tunnistaa suomalaisiksi ja vieläpä helposti. Ne kun ovat saimaan norppien lisäksi verkkokalastajien suurin riesa.

Toisaalta, omia kuviani lähtee maailmalle tuhansia kappaleita joka päivä mutta ne eivät suinkaan päädy Internetin Suuriin Syövereihin, vaan ne jaetaan eri seurakunnille ympäri maailmaa. Jeps, tässä taannoin kävi niin että tapasin erään kirkon huippumiehiä ja se tais olla se pannumyssypäinen tyyppi jonka nimeä en nyt millään muista, joka sanoi minut nähtyään että ”Avere fica brutto pastore! Proprio come il diavolo!” (Onpas vitun ruma paimen! Aivan kuin saatana!) ja siitä se lähti. Nyt mun face-selfieitä ja body-selfieitä jaetaan nuorille pappiskokelaille joita he sitten käyttävät kun harjoittelevat saatanan ja muiden Belse Buubbisten karkottamista. Kuvani eivät suinkaan esitä uhria vaan esim. face-selfie (okei, suurennettu passikuva) teipataan riivattua esittävän nuken tahi toisen pappiskokelaan kasvoille ja se esittää juurikin sitä mitä sen pitääkin eli Samael'iä, Luciferiä tahi Old Nick'iä itseään – mitä nimeä nyt kukin haluaa käyttää ja muut pappiskokelaat koittavat sitten karkottaa minua Belseä tämän onnettoman kehosta. Body-selfiet (photoshopatut röntgenkuvat) taasen ovat maalitauluja joihin pappiskokelaat heittelevät joka sakarastaan teroitettuja krusifikseja tahi roimivat vihkivettä, riippuu siitä mikä harjoitusmode on menossa. Nykyisin nämä face-selfiet kiinnitetään ihmiskehoa esittävän nuken naamalle koska havaittiin että pappeja vitutti mun rujo ulkonäköni sen verran että manaaminen lähti lapasesta,toisin sanoen riivattua esittävän pappiskokelaan hillittömään pieksemiseen ja tämähän ei ollut hyvä asia. Ei nimittäin ole harvinaista että joku pappiskokelaista ärsyyntyy mun jaa vähän ryppysestä naamastani niin paljon ettei raivokohtauksella ole mitään rajoja eikä määrää. Nuori pappi saa sellaiset siepit ettei uhria esittävästä nukesta jää mitään jäljelle ja usein pappiskokelaan leukoja joudutaan repimään auki koska tämä puree passikuvaani hullun lailla. Merkille pantavaa on ettei nukeista tosiaankaan jää jäljelle yhtään mitään vaikka ne ovat vanhoja, Volvon tehtailla käytettyjä crush test dummyja ja todella lujaa tekoa. Kyllä minä vaan niin pal' vitutan ettei siinä yks hurrinukke ole mitään.

Demon
True.


Kaikille oikein hyvää sunnuntaita ja muistakaa olla ihmisiksi. Huomenna alkaa kesäkuu eikä pakkasta ole kuin viisi astetta. Jumalauta mutta tämä suomen suvi on jotain ainutlaatuista.



read more

Martina, Huli ja spartalaista asennetta

Vallitsevasta tilanteen takia elämäni ei ole spartalaista, vaan se on ylispartalaista ja pitääkseni mielen balanssissa/hermot kurissa koitan suunnata energiani johonkin hyödylliseen. Niinpä mä koitin että osaanko valmistaa jäätelöä ja kyllä, testi onnistui sen verran hyvin että tulen todennäköisesti tekemään tuota taivaallista tatinaa vielä tänään. Koska spartalaiseen (lue: het hemmetin köyhään) elämäntyyliin kuuluu se että kunnia niille joille se kuuluu ja edelleen saman spartalaisen periaatteen mukaan (lue: massiiviset, usein vaikeasti hallittavat tai täysin hallitsemattomat pakkomielteet) asiat on tehtävä mahdollisimman perusteellisesti, niin on sanottava että kunnia tämän kokeiluni onnistumisesta kuitenkin kuuluu sellaisille henkilöille kuin Robert Kahn 'ille ja Vint Cerf 'ille joiden ansiosta syntyi (D)Arpanet josta taasen kehittyi tämä nykyinen malli. Unohtaa ei pidä myöskään järjetöntä määrää ihmisiä jotka ovat olleet osaltaan kehittämässä Netin Suuria Syövereitä joista mainittakoon tiedon haun kannalta hyvin tärkeässä asemassa olevat herrat jotka tunnetaan Googlen luojina. Ilman heitä olisi moni asia aika helvetin paljon vaikeampaa.

Kuitenkin, itse jäätelöstä kunnia kuuluu Keltaisessa Keittiössä blogin Martinalle ja Henkalle sekä Meanwhile in Longfield 'in Hulille jonka blogiin päädyin Martinan antaman vihjeen kautta. Tein nimittäin jäätelöni Hulin ohjeen mukaan sillä poikkeuksella että korvasin ohjeessa olevan vanilijatangon lisäämällä vaniliinisokeria valkuaisten joukkoon kahdesta syystä. Ensimmäinen näistä on se ettei täältä hikisestä korpikylästämme, joka muistuttaa lähinnä kuusenhavujen ympäröimää persereikää, ole saatavilla vanilijatankoja eikä mitään muutakaan koska täällä ei ole edes kauppaa. Toinen syy on se että olemme – kiitos lähetysaarnaajien karavaanien – kyllä tietoisia siitä että sivistyneessä maailmassa näitä kyseisiä tankoja olisi saatavana mutta ne välimatkat! Kauppareissu sivistyneeseen maailmaan tarkoittaisi viikkoja kestävät valmistelut ja siltikin kamelit olisi vaihdettava matkan varrella vähintään kolme kertaa, myytävä muutama neitsyt jotta kuolleiden elukoiden tilalle saataisi uudet eikä Valittujen joukko (kolme tyyppiä jotka juuri ja juuri osaavat lukea sekä kirjoittaa) välttämättä kestäisi matkan rasituksia. He näet ovat fyysisesti perin huonossa kunnossa ja kun kuvittelette että karavaanissa on kolme kamelia joiden kuormana on pelkästään kipu – ja antipsykkottisia lääkkeitä, on enemmän kuin todennäköistä että vaniljatangon hakureissu päättyisi astetta riehakkaampiin bileisiin jossain päin tundraa.

Dyyni
Kuva viime kesän kauppareissulta. Joku kusipää sai idean että nyt pitää saada vihta ja sitähän sitten haettiin, Kahdeksan kuukautta, kaksi viikkoa ja neljä päivää. Arvaatkapa oli vihdassa lehtiä kun päästiin takaisin omalle tundralle?

Niinpä vanilijatanko vaihtui kahteen teelusikkalliseen vanilliinisokeria koska mä pelkäsin että jäätelöstä tulisi liian mautonta ja jos joku nyt erehtyy kysymään että miksi sä et laittanut jotain hilloa/valmiita kastikkeita(lakritsi, kinuski etc.) joukkoon, niin ehkä kannattaisi lukea muutama edellinen postaus eikä kertaus kauppojen sijainnista (tämä postaus) tällä tundralla ole pahitteeksi. Köyhyys pistää kujeilemaan ja tällä kertaa se kannatti koska jäätelöstä tuli aivan helvetin hyvää! Pakastimeen laiton jälkeen sekoitin sitä että ensimmäisen kerran avout tunnin kuluttua jolloin se oli jo mukavasti kohmeessa astian reunoilta ja toisen kerran n. parin tunnin kuluttua jolloin se oli melko jäykähköä. Hetki sitten söin koko kipollisen ja se mistä olen kiitollinen on se että vaikka jäätelö oli yön pakastimessa, se ei ollut useimpien valmisjäätelöiden tapaan kovaa kuin Jyrin genitaalielin, vaan paremminkin semipehmeää, kermajäätelön kaltaista jollaista jäätelön pitääkin olla. Ajattelin että seuraavalla kerralla tuplaan ainesosat koska ohjeen mukaan tehtynä jäätelöä tulee hieman yli puolet sellaisen muovisen keksi/karamellirasian verran. Kyllä te tiedätte, niitä neliskanttisia muovilaatikoita joiden korkeus on vajaa kymmenen senttiä.

Summa summarum:
Syvimmät kiitokseni kaikille niille tahoille jotka ovat mahdollistaneet Internetin Ihmeellisen maailman, kiitokset Martinalle ja Hulille ja erityinen kiitos ulosottomiehelle joka ehti kuin ehtikin viedä sen helvetin pienen, maailmalta saamani maksusuorituksen ennen kuin ehdin pankkiautomaatille. Se tietää sitä että no milk today joten ehkäpä voudin kutale olisit jättänyt tekemättä (not) jos sinä tietäisit kuinka vittumaista on istua katiskassa tähän aikaan vuodesta ja kytätä koska sinne lipuu hauki tahi muu syötäväksi kelpaava kala. Katiskassa siksi että fisut ovat vallan perkeleen liukkaita ja aivan liian nopeita pyydystettäväksi avovesi – modessa.

Teille kaikille oikein hyvää sunnuntaita ja muistakaa olla ihmisiksi. Minä tästä otan ja ompelen pääni mattoon.

Ps. Oli muuten 440. postaus!




read more

Google - avio: Minä ja Hirnakka(laiset). Remoulade - edition.

Onko tylsää eikä Internetin Suurissa Syövereissä tunnu olevan mitään kiinnostavaa? Siinä tapauksessa voit viihdyttää itseäsi ja klikata Google Maps'in auki, laittaa hakukenttään oman nimesi ja katsoa mihin Internetin Kaikkitietävä Oraakkeli sinut sijoittaa. Itse tein tämän haun hetki sitten, laitoin hakukenttään Outo Paimen ja sain tulokseksi paikan joka ei pitäisi yllättää koska tunnen suurta kunnioitusta und ihailua ja muutamaa muutakin tunnetta Itäisten Kansojen Johtajaa kohtaan mutta joka yllätti kuitenkin koska en ole tiennyt että maailmassa on paikka nimeltä Hirnakka. Terveisiä sekä TKE:lle että Hirnakkalaisille – me olemme nyt virallisesti Googlen yhdistämiä joten älkää Hirnakassa ihmetelkö jos teilläpäin alkaa tapahtumaan outoja asioita ja Hirnakan ei pidä ihmetellä mitään koska sinähän tunnet minut eikä mun tilani ole yhtään parantunut joten samoilla mennään kuin tähänkin asti. Outoa? Ei mun mielestä. Hirnakka ja Hirnakkalaiset ovat kaksi eri asiaa ja meikäläinen joka on sijoitettu Hirnakkaan, on todellisuudessa Hirnakan ulkopuolella koska mä en yksinkertaisesti mahdu Hirnakkaan. Jos mä sen sijaan olisin tullut Hirnakasta, mä olisin Hirnakan lapsi ja saattaisihan olla että mä jossain vaiheessa muuttaisiin Hirnakkaan. Maailma on omituinen paikka, ainakin kun Google on päättämässä asioista.


Muuten ei mitään erikoisempaa paitsi uusin banaanin ja rahkan avioliitto jossa kaksi 500 gramman maustamatonta rahkapakettia menee naimisiin kahden banaanin ja vajaan maito desilitran combon kanssa siten että n. ½ desilitraa maitoa ja kaksi banaania vedetään blenderillä vaahdoksi ja sekoitetaan edellä mainittuun rahkaan, joukkoon Sydän – ja verisuoniliiton kieltämä määrä (useita ruokalusikallisia) tavallista sokeria ja Suomen munuaisliiton kieltämä määrä (pari, kolme ruokalusikallista) vanilliinisokeria. Ihan sairaan hyvä sekoitus jota voi piristää vaikkapa yksittäispakatuilla rusinoilla tai seitsemääntoista osaan pilkotuilla mandariinin palasilla.

Toinen kulinaristisiin nautintoihin liittyvä asia ja taidoilleni aivan liian vaativa oli yritykseni valmistaa Remoulade – kastiketta jonka ainesosat olivat:

2 kananmunan keltuaista
loraus oliviiöljyä (jota mulla ei tietenkään ollut vaan mä käytin rypsiöljyä)
hieman sitruunan mehua
2 kpl omenaa suikaleina (toinen vaalea ja toinen punainen)
ripaus mustapippuria
hyppysellinen suolaa
loraus juoksevaa hunajaa (joka ei tietenkään juossut mihinkään mutta oli juoksevaa eli ei paikoillaan olevaa eli nestemäistä)

ja joka tehdään näin:
- ota kulho johon laitat erottelemasi kananmunan keltuaiset, vatkaa koko ajan ja lisää oliiviöljyä hiljalleen kunnes seoksesta tulee sakeaa (viskositeetti suunnilleen sama kuin jogurtissa, ehkä hieman jäykempää) ja purista joukkoon hieman sitruunan mehua
- lisää omenan suikaleet ja mausta mustapippurilla, suolalla ja lisää hieman sitruunan mehua sekä oliiviöljyä (vain hieman)
- lisää joukkoon muutama teelusikallinen jyväsinappia (ei mitään hajua mitä helvettiä on jyväsinappi joten laitoin ihan tavallista) ja sekoita kunnolla lisäten pieni loraus juoksevaa hunajaa (sekoita hetki)

Kyseinen Remoulade joka omissa käsissäni muuttui omituiseksi tatinaksi, on erittäin hyvää vaikkapa paahdetun leivän päällä tahi ruuan lisukkeena ja tämän reseptin opin tv:stä jossa James Martin valmisti välimerellisiä herkkuja. Jamesilla remouladesta tuli hyvää mutta omastani tuli sellaista että mulla on nyt mennyt tunti kun olen yrittänyt saada kiinni päivystävää hammaslääkäriä. Ihan sen takia että leegot sulivat niille sijoilleen ja ikenet muuttuivat aivan tuhkan harmaiksi eli jossain meni jotain vituiksi ja pahemman kerran. No, ensi kerralla parempi tuuri ja toivottavasti mulla on siinä vaiheessa purukalusto jonka voin irroittaa koemaistamisen ajaksi.

Flaming mouth
Saattaa olla että menin liiallisuuksiin sinapin annostelussa

Hyvää torstai-illan jatkoa kaikille. Muistakaa olla ihmisiksi.





read more

Levähdyspaikat: Nuo viikatemiehen asfaltoidut sivutoimistot

Jos nukut autossa, älä missään nimessä tee sitä tienvarren levähdyspaikoilla tai parkkipaikalla koska serurauksena on että sinä saat joko sairaskohtauksen tai sitten sinä yksinkertaisesti kuolet. Bussipysäkit, normaalia leveämmät pientareen kohdat ja näillä syrjäseuduille ominaiset, tukkikuskeille tien varteen tehdyt lastauspaikat sen sijaan ovat paikkoja jossa säilytät terveytesi eikä viikatemies koputa sivuikkunaan. Tämä on tullut todistetuksi viime päivien aikana kun väsymys on ollut sitä luokkaa ettei autolla ajamisesta ole tullut mitään. Viisi yritystä nukkua joista ensimmäinen ja viides onnistuivat. Ensimmäinen torkku bussipysäkillä unien keston ollessa 50 minuuttia ja viides tukkikuskien lastausmestalla jossa ruhtinaalliset 90 minuuttia. Sen sijaan lepohetket numero 2,3, ja 4 (yksi parkkipaikka, kaksi eri levähdyspaikkaa) menivät aivan vituiksi koska lepohetkillä 2 ja 3 sain sairaskohtauksen (torkkujen kestot 12 min., 19 min. ja 27 min.) ja lepohetki 4 olikin sitten se fataali ja meikäläinen heitti veivinsä.

On se jumalauta merkillistä nykyään; mikäli koitat nukkua levähdyspaikalla tai parkkipaikalla ilman että olet liikkeellä asuntoautolla, ajoneuvolla jonka perässä asuntovaunu tai mikäli et nukut rekan hytissä, olet automaattisesti saanut sydänkohtauksen tai kuten meikäläisen tapauksessa, olet päästänyt kylmän pierun ja tuijotat mittaristoa kalman kylmentämin silmin. Sen sijaan jos nukut bussipysäkillä tai vastaavassa paikassa, on aivan sama oletko sinä sammunut, kuollut tai saanut sairaskohtauksen – kukaan ei kiinnitä huomiota. Eikä varsinkaan silloin jos olet unissasi kaatunut repsikan penkille etkä könötä siinä perkeleen kuskin pukilla. Daa, tämäkin asia on nyt testattu näiden viime päivien aikana ja loppupäätelmänä voidaan todeta kolme pääkohtaa:

1. Kiitos poliisille joka hoitaa työnsä (näissä tapauksissa ilmoituksien perusteella tapahtuva työ eli he tulevat koputtamaan auton sivuikkunaan/avaa oven ja toteavat: ”Saatiin ilmoitus että sulla ei ole kaikki kunnossa joten tultiin katsomaan tilanne” tai kuten lepohetki 4:n tapauksessa: ”No terve, et sä sitten olekaan kuollut! Tuli ilmoitus autoon lyyhistyneestä miehestä ja soittaja epäili että sä olet vainaja”).

2. Haistakaa vittu karavaanarit ja muut pikku idylliperheet jotka levähdyspaikoilla syötte niitä hikisiä tarjouseväitänne ettekä pidä uteliaita kyrvänsyyliänne (jälkikasvu) kurissa, samoin kuin ette te aikuisetkaan saatanat voi olla kurkkimatta muiden levähdyspaikoilla olevien autojen sisään, te helvetin kerettiläiset tien tukkeet ja ”Ihgu kesälomamatka suvisessa suomessa” - moloaivoydinperhemulkut

3. Eläkeläiset, jos teillä ei jumalauta ole muuta tekemistä kuin kytätä kuka nukkuu ratin päällä kello 06.00 aikaan aamulla kun te alatte parveilla kaupan parkkipaikalla sen ”päivän alennuksen” aka saatanan tarjousmakkaran perässä, niin tilatkaa ryhmärullatuoli ja ajakaa joltain rinteeltä alas. Menkää Norjaan, siellä on tähän tarkoitukseen ihan sairaan hyviä rotkoja ja jyrkänteitä.



Tässähän ne viime päivien tärkeimmät sitten olivatkin, asunnon metsästys jatkuu ja univelkaa riittää. Huoltoasemat, uimahallit ja muut julkista palvelua edustavat paikat ovat olleet ahkerassa käytössä sillä seurauksella että kolmioleipää tunkee korvista ja iho on uimahallien astetta klooripitoisemman veden takia …...nooo sanotaanko kuiva. Silleen ihan oikeesti koska harvoin sitä 300ml käsirasvaa katoaa ihon sisään hieromatta. Ei nimittäin ehtinyt hieroa.

Old man
Kolmioleipää ja kloorivettä....dippa dappa duu...eikä juur ihoakaan kuivaa halitulijuu..

Teille kaikille haluan kuitenkin toivottaa oikein hyvää keskiviikkoa. Muistakaa olle ihmisiksi.






read more

Kaikkien tomaatinkasvatusalustojen Äiti

Jos oikein hyvä tuuri käy, niin tänään allekirjoitan vuokrasopimuksen ja pääsen siirtämään vähäiset leluni uuteen osoitteeseen. Riippuu tietysti siitä missä kunnossa kämppä on koska se vaikuttaa siivouksessa/pesemisessä käytettyyn aikaan joka meillä pakkomielteisillä ihmisillä tahtoo olla muutenkin suht pitkä. Meille kun ei riitä että sitä moppia pyöräytetään muutaman kerran lattialla tai että pesuhuone on ok sen jälkeen kun suihkulla on levitelty vettä pitkin seiniä ja lattiaa. Ei, kämpän siivous on meillä pakkomielteisillä monivaiheinen prosessi ja monien mielestä jopa vainoharhaisuuten asti menevä mutta miksi siivota ylipäätään mitään jos sitä ei tee kunnolla. Sama pätee myös kaikkeen muuhun ja usein se aiheuttaa närää koska kaksi ärsyttävintä lausetta mitä meille voi sanoa ovat ”Ei se niin tarkkaa ole, kyllä se tuollaisenakin kelpaa” ja ”Heitä se siihen niin mä vien sen sitten myöhemmin (roskiin/omalle paikalleen etc.)”.

Minen ymmärrä tälläistä käytöstä koska ihmiset jotka näin sanovat, toimivat kuitenkin joissain asioissa tätä välinpitämättömyyden periaatetta vastaan ja otetaanpa nyt esimerkiksi jauhelihan paistaminen. Ei jumalauta kukaan sano että ”no kunhan käytät sitä pannulla, kyllä se on ihan hyvää vaikka puolet jää punaiseksi”. Tietenkään he eivät sano koska se helvetin jauheliha on raakaa eikä se näin ollen ole valmista tai oikein tehtyä. Eivätkä nämä samaiset ihmiset jätä sitä ruokaa mikä sisältää tätä jauhelihaa päiväkausiksi/viikoiksi pöydälle teemalla mä vien sen sitten myöhemmin. Kenties turhaa natinaa taas mutta mä kävin viikonloppuna eräässä taloudessa joka näyttää samalta kuin Sarajevo – 92 ja kun kämpän päästää siihen kuntoon, on mun mielestäni siinä tilassa ettei enää kykene huolehtimaan itsestään eikä jälkeläisistään. En väitä (vaikka jokaisella pitäisi olla) että asunnon täytyy olla yhtä steriili kuin leikkaussalin mutta joku raja sentään pitää olla.

Viikonloppu meni maailmalla lähinnä orjatöiden merkeissä mutta myös siksi kun tämä tilanne on mikä on ja tein jotain mikä osoittaa että päässä jyrisee tavallista enemmän. Nimittäin, vuokrasin eräästä kasvihuoneesta (en siitä minkä raivasin) pinta-alaltaan 60 x 1200mm:n kokoisen läntin kokeellista kasvatusta varten sillä tuo ala vastaa yhden kivivillalevyn kokoa (Paroc Pro Slab 40 jos tarkkoja ollaan) koska eristemateriaalina käytettävä villa on suosittu kasvatusalusta puutarhoilla/isoissakin kasvihuoneissa ja kivivillaa nimenomaan sen takia ettei se kastuttuaan painu niin helposti kasaan kuin niin ikään lämmöneristeenä käytetty lasivilla. Päätin käyttää kahta levyä päällekkäin joten kaivoin 200mm:n syvän kuopan joka on siis sama kuin levyjen yhteisvahvuus ja näin levyn yläpinta tuli samaan tasoon mullan kanssa. Ennen reunojen reunojen ”siistimistä” eli kaivuuaukon viimeistelyä mullalla, asensin levyn pintaan suodatinkankaan (valkoinen, myydään useimissa rautakaupoissa 10m² pakkauksissa) joka oli joka suuntaan 300mm:iä suurempi kuin levy ja taitoin kankaan helmat levyn alle. Levyn yläpintaan leikkasin veistä apuna käyttäen halkaisijaltaan n. 150mm:n pyöreät kolot siten, että niiden syvyys oli suunnilleen saman verran eli kolon pohjalle jäi about 50mm:iä villaa. Koloja tuli kuusi kappaletta kahteen riviin ja koloihin päätyivät tomaatin taimet yhdessä mullan kanssa. Samaiset tomaatin taimet sain tältä naisihmiseltä jonka kasvihuoneeseen virittelin tämän hienon kasvatusyksikköni.

Edit 26.05 klo 07.30: Unohtui eilen mainita että tämä kasvatusalusta on siitä mainio (täydellinen) että se on täysin vapaa kaikista rikkaruohoista. Asia joka on mielestäni enemmän kuin merkittävä.

Kivivillalevyn pinta on huomattavasti tiiviimpi kuin vastaavan lasivillan ja kun levyn pinnalla on vielä valkoinen suodatinkangas joka heijastaa auringonvaloa radikaalisti enemmän kuin musta multa ja koska kivivilla – samoin kuin lasivilla – imee itseensä uskomattoman määrän vettä, uskon että päiväsaikaan tapahtuva haihdunta ei ole niin voimakasta kuin perinteisessä, pelkässä multamaassa tapahtuvassa kasvattamisessa. Tosin kasvihuoneen omistava nainen epäili vitivalkoisena hohtavan kasvatusalustani toimivuutta mutta lopetti arvostelun kun sanoin että jos tomaateistani ei tule vähintään jalkapallon kokoisia, niin minä otan ja ajan Syyrialaisella koko perkeleen kasvihuoneen yli. Ajattelin myös kokeilla ryhtevämpää lannoittamista koska täällä tundrallahan ei juuri muita asu kuin turpeenpuskijoita joten saan näiltä tutuilta heinäkengiltä vähän tukevampia aineita kuin mitä kaupoissa myydään. Jo on saatana jos ei tomaatit kasva ja ihan rehellisiä ollaan, niin tähtäimessäni on tomaatit joiden esikuvana on halkaisijaltaan 80cm:n pilatespallo enkä laittaisi pahakseni vaikka niiden pintaa koristaisi samanlaiset, pienet jurmut kuin näissä ihme kierimispalloissakin on. Pysyisivät nimittäin paremmin kädessä tai paremminkin käsissä jos kasvuennuste toteutuu.

Tomato
Asiallisen kokoinen tomaatti

Asiaan mitenkään liittymättä, olen päättänyt aloittaa tulevan sinkkuelämäni intiaani – modella ja niinpä mä lahjoitin tälle naiselle yhden läppäreistäni koska hänen pöytäkoneensa oli sanonut sopimuksen irti. Lahjan luovuttamistilanteessa emme kuitenkaan vetäneet rauhanpiippua emmekä mitään muutakaan, sen paremmin ylä – kuin alasisäisesti if you know what i mean.

Nonni, josko sitä lähtisi tapaamaan (mahdollisesti) tulevaa vuokraisäntää joka muuten on vuokraemäntä ja tämän meetingin jälkeen on ohjelmassa pari virastokäyntiä ja jostain täytyisi katsella huonekalujakin koska entisestä asunnosta en aio ottaa mukaani kuin tv:n, tietokoneeni, iki-ihanan retkivuoteeni joka on 5cm:n vahvuinen superlon-patja ja tietysti sen perinteisen kolme jätesäkillistä ihokkaitani + kengät. Niin, ja tietysti jotain pientä kuten kaikki helvetin paperit und hygieniatarvikkeet ja sen sellaiset mutta vähiin joka tapauksessa maallinen mammona jää. Ärh.

Kaikille teille haluan toivottaa oikein hyvää maanantaita ja alkavaa viikkoa. Muistakaa olla ihmisiksi.











read more

Talking Hole, Bloody-Mary ja muutama kumihanska

Nyt on pakko nostaa hattua amerikkalaisille jotka ovat kehitelleet hienon, kommentteja heittävän Peppu-simulaattorin jolla koulutetaan lääketieteen opiskelijoita miesten eturauhassyövän toteamiseen. Himmelin nimi on Patrick ja se on yksinkertaisesti sanottuna pöydällä jököttävä petrokemiallinen perse jonka jatkeena on tietokone näyttöineen ja tämä loistava innovaatio antaa mm. palautetta opiskelijan rukkasen liikkeistä potilaan hanurin sisällä. Se, että puhun tästä innovaatiosta hieman kevyemmällä äänensävyllä, ei suinkaan tarkoita sitä että rienaisin tai väheksyisin simulaattorin arvoa vaan päinvastoin, koitan lähestyä asiaa niin potilaan kuin lääketieteen opiskelijankin kannalta.

Tiedossani ei ole kuinka paljon ja minkälaista palautetta kyseinen kumihanuri antaa joten en tiedä onko sen tietokantaan tallennettu hieman nolompia tilanteita joita jokainen opiskelija/lääkäri pohtii silloin kun tilanne on realistinen ja tutkimuspöydällä makaa lihaa ja verta oleva potilas tai hän on arttu pitkällä pöytää vasten. Minen tiedä missä asennossa tuo tutkimus tehdään koska mulla ei ole etu – eikä takarauhasia. Nämä tilanteet eivät suinkaan ole lapsellista ajattelutapaa edustavia ja selvittääkseni tätä voin sanoa omalta alaltani näitä nolompia tilanteita joissa esim. tukkoon menneen vessan syy on sinne vahingossa tipahtanut hieromasauva tai tilanne kun makuuhuonetta aletaan tyhjentämään kalusteista maalausta/tapetointia varten ja sängyn alta löytyy noin kahdeksan osittain syötyä pizzaa ja about 320 kondomia joista 319 on käytettyjä. Uskokaa pois, näitä tilanteita on tullut vastaan useammin kuin kerran.

Kuten tiedämme, lääkäreiden työ ei ole niin puhdasta ja hienoa kuten niissä monissa tv:n esittämissä, sairaaloihin liittyvissä sarjoissa/elokuvissa, vaan se on hyvin usein täynnä verta, hikeä ja sitä itteään elikkäs kaakaburraa koska me asiakkaat olemme mitä olemme ja tulemme mitä moninaisimmista oloista. Näitä tilanteita varten arserännärissä tulisi olla valmentavia kysymyksiä ja toteamuksia jotka totuttaisivat lääketieteen opiskelijan siihen ettei pidä hätkähtää mitään, mitä sieltä potilaan suusta pääsee ja niinpä listasin muutaman ei niin jokapäiväisen kysymyksen/toteamuksen jotka saattavat olla niitä asioita jotka ovat sekä potilaan että lääkärin mielessä mutta niitä ei koskaan tuoda julki:

- Nyt on ollut niin kiirettä etten ole ehtinyt käymään suihkussa muutamaan päivään, haittaako se?

- Onko teillä mahdollisesti jonkinlainen häiriö ajanvarauksen tietokannassa sillä minun piti tulla mammografiaan? Niin ja koska minä nyt olen tässä peppu pystyssä niin olisin tiedustellut että mitä te mahdatte etsiä kannaksen siltä puolelta?

- Muuten ihan ok fiilikset mutta nyt tuntuu siltä että teiltä on unohtunut rannekello käteen.

- Jaa…...otetaanpas kerta vielä. Teiltä taisi jäädä vihkisormus sisään ja mikäli en ihan väärin tunne, niin se on siinä rauhasen päällä,ehkäpä vähän vasemmalla mutta kummiskin.

- Mulla on jonkun verran ilmaa mahassa mutta toivotaan parasta.


Tämä loistava keksintö pisti ajattelemaan että miksi ei tälläisiä (tietääkseni) hienoja simulaattoreita ole enempää? Kuvitellaanpa nyt niinkin yksinkertaista (asiakkaan kannalta katsottuna) toimenpidettä kuin verinäytteen ottaminen tai kanyylin laittaminen. Juuri valmistuneelle sen on usein haasteellinen ja ehkäpä stressaavakin kokemus mutta tähänkin voitaisiin valmentaa Patricikin kaltaisen Bloody-Mary – simulaattorin avulla joka käytännön tasolla olisi jakkaralla istuva, täysimittaisen potilaan kokoinen ja – näköinen nukke jonka sisään olisi tuupatttu digitaalista teknologiaa ja jonka käsivartta koristaisi geelistä valmistettu ja vaihdettavissa oleva iho verisuonineen. Suonten näkyvyyttää voitaisiin säätää siten että helpoimmillaan ne olisivat täysin näkyvissä ja taas kaikkein vaikeimmassa simulaatiossa suonet olisivat lähes näkymättömissä. Verinäytteen ottajan pistettyä neulansa Bloody-Maryn käsivarteen, tämä antaisi välitöntä palautetta joka olisi joko pass tai miss ja mikäli pass'eja elikkäs huteja tulisi kolme peräkkäin, simulaattorin suusta kuuluisi ensin miss - focus ja tämän jälkeen simulaattorin toinen käsi (vapaana oleva) antaisi näytteenottajalle joko keyvehkön bitch slap:in tai isällisen, näytteenottajan jakkaralta lennättävän laakin ja olisi näin ollen ensiarvoista palautetta joka auttaisi lääketieteen opiskelijoita keskittymään näytteen ottoon.

Summa summarum: Patrick on erittäin hyvä innovaatio ja toivotaan että Patrickin kaltaisia apuvälineitä/simulaattoreita tulee lisää koska uskon että ne tuovat sitä arkipäivän realismia lähemmäs opiskelijaa ja ovat tämän takia sata kertaa hyödyllisempiä kuin tuhat sivua kirjoitettua teoriaa.

Hyvää sunnuntaita kaikille. Muistakaa olla ihmisiksi.
Minä lähden suunnittelemaan Bloody – Marya, tuota kaikkien verinäytteenottajien painajaista.

Bloody-Mary
.....and 1...2...3...








read more

Herkästi tervehtivä huora


”Ehar azim bei tarer karum” eli onnellisia ovat ne joilla on tuli perseen alla, pitää siinä mielessä paikkansa ettei tässä jää aikaa murehtia menneitä kun pitää järjestellä asumista ja muita tulevaisuuden asioita. Eilen lähdin aamusta lääkäriin ja siitä selvittiin rimaa hipoen koska ajokortin kannalta olennaisia asioita ovat näkökyky ja se kuinka paljon sulla viiraa päässä. Lääkärintarkastuksesta saa oman kappaleen ja kun sitä eilen illalla katselin, niin huomasin että olin saanut yleisarvosanaksi Aivan hei hei jätkä ja mopolla sekä kelkalla liikkujat beware. En ole aiemmin mokomaan määritelmään törmännyt joten tämä taitaa olla sitä tavanomaista EU – vittuilua johon nykyään törmää joka paikassa. Ja koska washingtonin taitoni on aivan perseestä, mun oli pakko turvautua Internetin Syövereissä oleviin (no ihan yhdellä pärjäsin) käännösohjelmiin ja järkytyin miten lopussa oleva washingtonin kielinen sana tekee jo ennestäänkin typerästä määritelmästä vieläkin typerämmän. Beware ei suinkaa tarkoita mitään varuillaan olemista tahi muuta vaarasta ilmoittavaa, vaan on yksinkertaisesti tiedote joka on laadittu mopoilijoita sekä kelkkailijoita varten ja jossa ilmoitetaan minun olevan kauppatavaraa koska be = olla ja ware = kauppatavara joten selkokielellä sanottuna olen herkästi ja useaan kertaan tervehtivä kuljettaja joka myy itseään mopoilijoille ja kelkkailijoille. Enpä olisi vielä muutama vuosikymmen sitten uskonut miten tämä maailma muuttuu mutta niin se kait on, ensin kirmaat iloisesti lampaiden perässä ja seuraavassa hetkessä olet kelkkakansan keskellä huoraamassa. Oh my.

No, huoratuomion jälkeen saapastelin laitokseen jossa tehdään uusia ihmisiä noin ammatillisessa mielessä ja siellä vierähti karvan vajaa pari tuntia. Paljastettakoon tässä nyt sekin että olen noin vuoden ajan tehnyt töitä ammatinvaihdoksen suhteen, olkoonkin että uusi ammatti sivuaa nykyistä ammattiani mutta on huomattavasti kevyempää. Se mitä se on, jääköön vielä salaisuudeksi koska tätä helvetin hienoa päivitystä ei ole vielä tehty loppuun enkä siis ole Paimen 2.0 vaan ihan tehdasasetuksilla teputteleva paimen. Statuksestani vielä sen verran että olen kerran antanut ulkomuotoani koskevan määritelmän ja se oli muistaakseni Hirnakan blogissa mutta asiayhteyttä en muista. Enivei, jos joku haluaa tietää miltä minä noin niinkus ulkoisesti näytän, niin te saatte siitä helposti kuvan kun leivotte about 70 litran taikinan, levitätte sen pihalle ja ajelette potkukelkalla taikinan yli muutaman sata kertaa. Pankaa vielä vitusti jauhoja niin tajuatte että olen kenties maapallon ainoa sun proof – ihminen johon ei rusketus tartu, ei vaikka ruiskulla vedettäis. Kyllä on perkele jämpti näin. Mutta se siitä.

Uusien ihmisten tehtaalta kävin katsastamassa paria asuntoa ja vastailin samalla puhelimeen, sairaalasta tuli kaksikin eri soittoa ja nämä molemmat liittyivät menossa oleviin loppututkimuksiin. Daa, kierros jatkui levitaatioräähkän luo jonka tykönä todellinen haaste; järjettömän kokoisen kukkapenkin keskellä kasvoi elämänkaarensa loppupuolella oleva iso pihlaja joka piti kaataa siten ettei a) kukkapenkissä käveltäisi ja luonnollisesti b) etteivät kukat vahingoittuisi. Kaiken lisäksi pihlaja oli jonniin verran kallellaan taloon päin eikä asiaa auttanut yhtään helvetillinen tuuli joka niin ikään puhalsi mamman mökkiä kohti. Homma kuitenkin hoitui siten että astelin puun juurelle, kaadoin housun kauluksesta kolme litraa tärpättiä ja tämän genitaalielimet kärventävän liuoksen avulla siirryin kuin taikaiskusta pihlajan latvaan jonne sitten kiinnitin köyden. Kuten vanhemmat lukijani tietävät, olen sangen laiska paimen joten mulle ei tullut mieleenkään kavuta alas vaan annoin tulla vaparilla alas mutta kuitenkin niin, että juuri ennen maahan iskeytymistäni näytin tulitikkua tärpätin kastelemille housuilleni jolloin aivan vitullisen liekin aiheuttama propulsiovoima lennätti minut lähelle Syyrialaisen perää jonka vetokoukkuun kiinnitin käyden toisen pään. Tämän jälkeen autoa hieman eteenpäin ja jo vain pihlaja taipui pois päin talosta ja oli valmis kaadettavaksi. Vielä pikainen soitto ufokavereilleni ja request että josko he tulisivat kannattelemaan pihlajan tyveä ettei se runno niitä bloody perennoja vai mitä lie rehuja ne nyt sitten olivatkaan. No ei ihan, sain räähkälle että kyllä juttu on nyt niin että sun pelakuus ottaa osumaa ja kaadoin puun ilman sen suurempia vahinkoja. Karsin, pätkin ja pinosin puuvanhuksen minkä jälkeen me yhdessä tämän rouvan kanssa sitten vielä haravoimme koko mestan. Hän kiitti ja paineli sisälle sen pitemittä puheitta. Mykistyneenä rahallisesta korvauksesta minä taasen siirryin Syyrialaisen kabiiniin nauttimaan tuskan hien virtaamisesta ja lääkecombojen ikenet kuivattavasta mausta ajatuksella ettei metsurin hommat oikein lyö leiville.
Kenia
Savinen paimen ja savannin ainoa puu.

Tässä vaiheessa elettiin jo alkuiltaa mutta edessä oli vielä yksi koitos sillä mun piti asentaa eräälle naiselle internet-yhteys ko hääp sitä niin kovin toivo ja kun nainen pyytää apua, niin minähän sanon että odota hetki vaikka mulla ei olisi mitään tietoa siitä miten kyseinen pyyntö toteutetaan. Tässä tapauksessa oli tai ja olikin niin mutta se muisti, se sai aikaan neljän tunnin häpeähelvetin (koska olin sanonut että kyseinen juttu on helppoa kauraa) koska asennus päättyi siihen ettei mitään asennusta tapahtunut. Ei jumalauta tullut vaikka hain suutuspäissäni ethernet-kaapelinkin neljänkymmenen kilometrin päästä. Kone herjaa herjaamistaan ettei kaapeli ole oikein asennettu ja minä mietin että mikä vittu tässä taas mättää, kaikki on ok mutta kun ei niin ei ja lopulta mun oli luovutettava. Omalla luurillani, jonka näyttö on persereikääkin pienenmpi, en lähtenyt googlettelemaan mahdollisen vikailmoituksen merkitystä (tuttu modeemin virhekoodi 651) vaan sanoin naaraalle että palajan huomenna asiaan kun olen tarkistanut asian via oma koneeni. Ajoin nilkka suorana vanhaan kotiin jossa siis vielä majailen ja avasin koneen. Muutamaa sekuntia myöhemmin tiesin mikä oli vika ja se oli se vanha, perkeleen ”älä koskaan yritä muodostaa yhteyttä puheliverkon kautta” joten ei mulla ollut muuta vaihtoehtoa kuin hypätä taas Syyrialaiseen ja ajaa naapuritundralle. Nainen ihmetteli ovea avatessaan että mikäs nyt on, kenties suurimpana syynä se että puhisin kuin saatana mutta valaisin häntä että sulla on kuule tuota pikaa internet-yhteys ja kun se helvetin pikku hakanen oli klikattu kuten se pitää tehdä, niin Internetin ihmeellinen maailma avautui sen kummempia ongelmia. Voi jumalauta että ihminen voi olla tyhmä ja vielä tyhmä dementikko koska tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta kun törmään tähän kyseiseen virheilmoitukseen.

Okei, oli kotona vähän yli yksitoista ja tässä vaiheessa takki oli niin tyhjä etten tehnyt muuta kuin kävin suihkussa ja painelin petiin eli se aamulla lupaamani lukulistan päivitys jäi tekemättä. En ehtinyt lukemaan kuin muutaman blogin ennen lääkärireissua mutta nyt sitten jatketaan. Puoli kymmeneltä mun on oltava taas menossa mutta toivotaan että tästä päivästä tulee vähän helpompi.
Teille kaikille oikein mukavaa lauantaita ja muistakaa olla ihmisiksi. Erityisesti te nuoret isänmaan toivot joilla on koulun päättäjäiset tänään. Nimittäin, ei se kalja juomalla lopu vaikka sitä koittaisi juoda miten nopeasti tahansa. Sama pätee alkossa myytäviin tuotteisiin sekä ryhtevämpiin temppuvesiin kuten pirtuun ja pontikkaan. Mulla on tästä aiheesta aivan liian monta huonoa kokemusta ja syvällisempää tietoa alkoholismin verran joten se on parempi kun uskotte.








read more

Omana tietona


Aika hemmetin vaikeata kirjoittaa mitään järjellistä kun ajatus ei oikein tahdo pysyä kasassa mutta eilinen ja tämä päivä on mennyt lähinnä paperisodan ja uuden asunnon etsimisessä. Virastoissa ja eri instansseissa (kuten isännöintitoimistot) ravaamisen huono puoli on se ettei tunnit tahdo riittää ja tällä tarkoitan aukioloaikoja koska nämä jutut ovat sellaisia että tiettyjen asioiden perusteellinen selvittäminen vie aikaa/paikka joten ei sitä päivään paljon kahta mestaa enempää mahdu. Eihän noita virallisia virastokäyntejä ole kuin muutama mutta tämä kämpän hakuun ja siihen liittyvien asioiden hoitamiseen pyhitettyjen paikkojen määrä onkin sitten ihan toinen. Huomenna on taas mentävä lääkäriin, hoidettava orjavelvollisuuksia ja käytävä kahdessa eri vakuutusyhtiössä joten ajokilometrejä tulee enemmän kuin omiksi tarpeiksi.

Muuten mennään hyvässä yhteisymmärryksessä ja se miksi näin tapahtui, jääköön minun ja Valkyrian väliseksi asiaksi mutta sen sanon (vielä kerran) että mitään dramatiikkaa ei tähän eroon liity tai paremminkin sanottuna ei ole sen syynä. Olemme pitäneet asian ihan omana tietonamme koska tässä tilanteessa ei kaivata niitä utelevia ja jeesustelevia sukulaisia/tuttavia joille ero ei tosiassa ole muuta kuin hetkellinen viihdyke heidän muuten niin tasaiseen elämään. Uskokaa pois, minä tunne sukuni ja näiden selkosten ihmiset. Tehtävälistaan täytyy lisätä yhteydenotto Serlapack:iin tai johonkin muuhun kertakäyttöastioita valmistavaan firmaan ja kertoa heille että laittavat jengin kolmeen vuoroon eikä taida olla huono idea kilauttaa Kiinaan. Ihan sen takia että tämän loppuvuoden muotitrendeihin kuuluvat euron sukkaparit, vitosen kalsarit ja muut, pikku kätösin valmistetut jaa vähän ohuesta kankaasta valmistetut rätit joiden hinnoittelussa on otettu huomioon ne joiden peristaltiikan loppupää on niin sanotusti auki.

Tämä vuosi taitaa olla ennätysvuosi vihamiesten hankkimisessa koska joudun jo kolmannen kerran muuttamaan ja osin peruuttamaankin tämän vuoden projekteja. Ensimmäinen kun oli se mikä tehdään joka syksy ja alkutalven mittaan seuraavalle vuodelle, sitten piti muuttaa sen keikan takia johon tein sen mittavan tarvikeluettelon hintoineen mutta jota ei sitten tullutkaan ja kolmas on nyt sitten tämä. Osa on pakko perua sen takia että jos mä koittaisin tehdä ne nyt, niin mun täytyisi ajoittaa esim. vaatehuolto ja kaupassa käynti öiseen aikaan tapahtuvaksi joista ensimmäistä jaksaisi ehkä muutaman viikon mutta toinen on sula mahdottomuus koska niitä hyvin varusteltuja huoltoasemia joissa on suht hyvä erlintarvikevalikoima, ei ole ihan joka selkosilla ja näin ollen eväät loppuisivat kesken eikä siitä tule mitään että mä lähden ajamaan 50 – 100 kilometriä pelkkien elintarvikkeiden takia. Paska juttu koska näillä peruuttamisilla on suora rahallinen vaikutus ja se taas vaikuttaa moneen muuhun asiaan mutta minkäs teet, näillä mennään ja sillä hyvä.

Tehtävälista
Päämäärä.

Lopetan tämän jaarittelun nyt koska tässä ne tärkeimmät taisi tulla.
Vaikka torstai-iltaa mennään, niin toivotan jo nyt hyvät perjantait ja viikonloput sillä huomisesta tulee pitkä päivä mikä tietää sitä että se on taas myöhäinen ilta ennen kuin mä pääsen koneen ääreen.
Niin, ja muistakaa olla ihmisiksi.


read more

Outo yllätys

Tiesin jo tammikuussa että tästä vuodesta tulee erilainen vuosi, sellainen jonka aikana tapahtuu jotain poikkeuksellista mutta enpä tiennyt että vuodesta tulee näin yllätyksellinen tai suoraan sanottuna outo. Sellaisia asioita joita en koskaan uskonut tapahtuvaksi, on jo tapahtunutkin tuttavapiirissä ja toissapäivänä koin oman ison yllätyksen joka todennäköisesti johtaa siihen että saan jatkaa tätä elämääni omin nokkineni. Mitään mullistavaa ei ole tapahtunut eikä tähän liity mitään kolmansia osapuolia joten en tiedä mistä tuulee, josko Valkyria on vaan kyllästynyt meikäläisen olemukseen tai jotain. En tiedä. Tänään pitäisi asiasta keskustella vakavasti ja oikein pitkän kaavan kautta joten iltaan mennessä olen sitten viisaampi tämänkin asian suhteen.

Divorce
Todennäköinen (avioeron?) syy

Toinen outo asia liittyy terveyteeni mutta siitä lisää myöhemmin koska tuumasin että on parempi kirjoittaa siitä sitten kun nykyinen tilanne joka on varsin aktiivinen sairaalan osalta, saadaan vietyä loppuun ja nähdään mikä on tämän kapisen ruotoni kohtaloni. Kävin nimittäin eilen sairaalassa jossa aikaa vierähti vajaa kolme tuntia ja lääkäri kirjoitti B-lausuntoa taannehtivasti vuoden alusta vuoden loppuun, siitäkin huolimatta että minulla on voimassa oleva B-lausunto joka kattaa kesäkuun loppuun mutta tämä ”päällekirjoitus” johtuu eräästä asiasta josta lisää myöhemmin.

Kolmas outo asia on se että testailen silloin tällöin blogini toimivuutta ja toissailtana huomasin että Ota yhteyttä – lomakkeen kautta lähetetyt viestit eivät saavu perille. Tutkin asiaa pitkälle yöhön ja koska se ei ratkennut, jatkoin vian selvittämistä kotiuduttani reissusta myöhään eilen illalla. Kokeilin about kahtakymmentä erilaista lomaketta ja kaikissa sama juttu – viestit lähtevät mutta katoavat matkalla sähköpostiini. Tänä aamuna eli tarkemmin sanottuna noin tunti sitten, otin yhteyttä tukeen josta vastattiinkin melko pian ja he kertoivat että hyviä uutisia, he ovat ryhtyneet palauttamaan kadonneita viestejä ja niiden pitäisi näkyä 24 tunnin kuluessa. Eipä sillä, se taisi olla joulukuu 1830 kun viimeksi joku on ottanut yhteyttä joten uskoisin että mitään suurempaa vahinkoa ei ole päässyt syntymään mutta ajattelin nyt ilmoittaa tämänkin asian. Koska yhteydenottolomake on toiminut aiemmin (se 1830 – luvun viesti ja lukuisat testaukset) moitteettomasti, epäilen ettei vika ole siinä vaan palveluntarjoajan puolella. Hyvä juttu kummiskin jos ja kun asia saadaan korjattua.

En ole kiireiltäni ehtinyt paljon Blogspheren juttuihin perehtymään ja sanotaan että nyt on ajatukset sen verran paljon tulevan päivän päätöksissä että taidan tutustua postauksiin vasta illemmalla. Valkyrialla ja mulla meni yö valvomisten takia aivan perseelleen, Valkyria nukkuu vielä ja itse sain nyt aamusta nukuttua ruhtinaalliset puolitoista tuntia joten tätä parisuhdeasiaa puidaan myöhemmin.

Teille kaikille kuitenkin oikein hyvää….hetkinen..keskiviikkoa. Muistakaa olla ihmisiksi.
read more

Haunting Greenhouse

Olen koko aamun etsinyt viranomaisten numeroita, hakenut googlesta ruumissäkkien toimittajia ja etsinyt kauppoja mistä saisi kaikista edullisimmin niitä nauhoja millä eristetään alue ja tarvelistalla on myös jokunen kappale soihtuja jotka asetetaan maahan jotta helikopterilentäjät näkevät laskeutumispaikan. Puhumattakaan yhteydenotoista tartuntatautivirastoon (haalarit + happilaitteet) ja räjähdysainetoimittajille (kantopommit ja kovemman luokan räjähteet).

Kaikki tämä vain siksi että joudun tämän päivän orjatöiden jälkeen menemään siskoni luo jossa minua odottaa n. 4m² kasvihuone. Tämä kyseinen ja joskus niin kirkailla laseilla varustetun kopin pohja kun pitäisi raivata ja saattaa käyttökelpoiseksi. Tein eilen tiedustelureissun kohteeseen ja täytyy tunnustaa että näky oli äärimmäisen herkälle psyykkeelleni liikaa: Lyyhistyin maahan, aloin vapista ja hikoilin kuin saatana. Laajat, kauhusta aiheutuvat kouristukset ravistelivat kehoani ja suustani pursuavan vaahdon takia (anafylaktinen reaktio jonka laukaisevat eeppiset, mittavia kärsimyksiä sisältävät retket) en kyennyt pyytämään siskoltani vettä joten mä vedin kolme laattaa rauhoittavia ihan kuiviltaan ja se taas poiki järjettömän hikan. Toivuttuani jäkytyksen aiheuttamasta kohtauksesta, nousin maasta ylös vain saadakseni saman kohtauksen uudestaan. Sisareni näet erehtyi sanomaan ettei se kasvihuone nyt noin pahassa kunnossa ole. Ei toki, se on paljon pahemmassa.

Haunting greenhouse
Haunting greenhouse

Päivästä tulee haastava koska mulla on mennyt koko yö erilaisiin valmisteluihin joista eniten vei aikaa visiitti ensiavussa. Mistään muualta en näet saanut rokotuksia keltakuumetta, legionaalaistautia, merengenkuumetta, malariaa,vesikauhua ja monia muita tauteja vastaan mutta jotka ovat välttämättömiä koska kasvihuone on sademetsä – modessa ja ties minkälaiset hyönteiset odottavat sitä hetkeä kun saavat pistää tauteja levittävän piikkinsä jaa vähän kuivan ihoni läpi. Toinen asia mikä vei huomattavasti aikaa oli ruumissäkit ja niiden toimittajien etsiminen sekä se, että pers'aukisena ihmisenä järjestin käänteisen online – huutokaupan eli tavallisuudesta poikkeavan tarjouskilpailun mikä oli hyvä idea sillä kolmetuntisen huutokaupan aikana ruumissäkkien hinta putosi roimasti. Tarjouskilpailu itsessään ei olisi niinkään vienyt aikaa mutta tietäkää se että jos joskus järjestätte interetin ihmeellisessä maailmassa vastaavat kinkerit jonka pää – ja ainoa artikkeli on ruumissäkit, niin siinä tulee kiire kun näytölle poksahtelee SUPO:n FSB:n, CIA:n, FBI:n ja vastaavien virastojen pop-up – ikkunoita joissa kysellään hyvin omituisia kysymyksiä kuten lahkon nimeä, joukkomurhan tapahtumapaikkaa koordinaatteineen ja muuta älytöntä kuten kulttiin kuuluvien jäsenten nimiä sosiaaliturvatunnuksineen. Ja jos teille tulee vastaava tilanne kuin minulle ja järjestätte vastaavan tarjouskilpailun jonka aikana näytölle tunkee nämä edellä mainitut instanssit, niin älkää jumalauta menkö vastaamaan niille että eihän tässä mitään hätiä, mie oon huomenna menossa systerille kasvihuonetta raivaamaan. Syy: nykyteknologialla ei viranomaistaholle tuota minkäänlaisia vaikeuksia selvittää systerinne osoitetta joten noin kolmen minuutin kuluttua tästä typerästä vastauksestanne te saatte puhelun aivan helvetin vihaiselta siskoltanne joka esittää tiukkoja kysymyksiä siitä, miksi hänen residenssiinsä tunkeutui parisenkymmentä SWAT – tyyppiä jotka nyt kääntävät kämpän irtaimistoa ympäri ja repivät seiniä auki. Hyvänä puolena mottipäisen vastauksen vaikutuksista mainittakoon sähkön säästäminen sillä te voitte sammuttaa valot. Niitä ei tarvita – valaistuksesta huolehtii asuntonne yläpuolella (3 kpl) pörräävien helikopterien valokeilat.

Suojapukuiset miehet
Tutkijat

Noin tunti sitten sain macheteni teroitettua ja testamenttini valmiiksi mikä tietää sitä alan olemaan aika lailla valmis tulevaa ristiretkeä varten. Enää ei tarvitse kuin selvitellä korkean paikan töissäni käyttämien turvaköysien vyyhdet sillä niitä tarvitaan koska esim. pystyyn kuivaneiden tomaatinvarsien latvat heiluvat parissakymmenessä metrissä. Kasvihuone ei tietenkään ole noin korkea mutta em. kasvit ovat tunkeutuneet lasikaton läpi jo aikoja sitten ja sisareni muisteli että tämä saattoi tapahtua jo 1800 – luvun loppupuolella kun hän iltamyöhällä oli kuulevinaan lasin helinää johon hän ei niin aktiviisena ihmisenä viitsinyt reagoida. Olen tilannut kasvihuonetyömaalle myös kuusi kappaletta 15m³ siirtoalvoja joihin on tarkoitus heitellä pohjan lukuisiin sedimenttikerroksiin hautautuneet pikku kuokat, istutuspurkit, repeytyneiden multasäkkien jäännökset, kelottuneet tikut joiden piti tukea taimia, petrokemiallisesti valmistetut juomapullot ja tietenkin ne luurangot jotka ovat siinä tilassa ettei niistä revitä dna:ta vitullakaan sillä olen varma että tätäkin kategoriaa löytyy. Juuri tämän johdosta on hälytetty lähialueiden undertaker'it jotka ovat valmiit painamaan töitä kolmessa vuorossa, samoin kuin noin parisenkymmnentä pet semetarya joista kaksi on tiettävästi samaa sarjaa kuin se mistä on tehty se elokuvakin (jatko-osineen).

Sisareni koitti ehdottaa että josko pesisin samalla kertaa kasvihuoneen aikoinaan niin kirkkaat mutta nyttemin myrkynvihreät lasiseinät ja katon mutta jouduin kieltäytymään koska EU:n alueella ei myydä niin vahvaa happoa jolla nuo lehtivihreän raiskaamat lasit saisi puhtaiksi. Todennäköisesti tässäkin projektissa tulee käymään niin kuin lähes jokaisessa typerän sukumme projektissa eli mittavat, ellei peräti eeppiset valmistelut ja toimet sellaisen asian eteen joka sitten jää siihen. Katsokaas kun se ei ole sillä hyvä että kasvihuoneen pohja raivataan ja sinne asetellaan uudet mullat. Lasit ovat oikeasti niin paskaiset ettei niistä pääse auringonvalo läpi ja sisareni sekä minut synnyttäneen naisen (jonka pitäisi tulla kasvatusosakkaaksi tähän perkeleen tuonelan koppiin) tuntien, tiedän että ne fucking lasit ovat pesemättä vielä marraskuussakin joten se siitä pohjan kunnostuksesta. Tosin en voi olla täysin varma mutta mikäli näin käy että he eivät tee mitään kasvihuoneen eteen, takaan että se häviää maailmankartalta ja paikalle ilmestyy 150m³ multakasa jonka päälle tulee kolme metriä korkea risti. Uskokaa pois, ristin tein eilen illalla kun poikkesin varastollamme ja koska kavereihini kuuluu henkilö joka tuottaa multaa eli omistaa suuren kompostointimestan, niin n'm' asiat ovat järjestyksessä ja sitä paitsi multavuori risteineen on minun kunnian osoitukseni niille vainajille jotka paljastuvat tämän päivän kaivauksissa.


Teille kuitenkin mitä parhainta viikon alkua. Muistakaa olla ihmisiksi.
read more

Cocktail on ruma sana

Edit 17.05.2015 klo 21.43: Blogin yläosassa olevasta palkista löytyvään "Lukijat"- sivuun on lisätty kustomoitu G+ Followers josta näkyy tämän hetkinen jengi ja followers - widget toimii virallisen tapaan eli sen kautta voi liittyä piireihin jos kiinnostaa.

Eilen jäätyi sielu ja nakit eli suhteellisen normaali päivä täällä helvetin ryteikössä jossa on nyt niin kylmää että kahvin juominen terassilla ei onnistu. Muuten kyllä mutta tarjouskahvi vetää jäähän, aivan samoin kuin ajatuskuplat jotka jäävät roikkumaan ilmaan kuin banderollit ja minen tykkää siitä että talomme ohitse kulkevalla tiellä laahustavat ihmiset näkevät mun järkyttävän hienot ideani. Ne kun ovat tällä hetkellä sen verran kerettiläisiä ettei niitä pidä mennä esittelemään julkisesti. Ainoa positiivinen asia oli kokeilu maidon ja rahkan kanssa. Tähän asti olen näet tehnyt hedelmärahkan perinteiseen tyyliin sekoittamalla rahkan kermavaahtoon mutta nyt kun sitä bloody kermaa ei ollut, niin laitoin kulhon pohjalle vajaan desin maitoa ja rahkaa kaksi sellaista suorkaiteen muotoista purkkia joita saa lähes joka kaupasta. Ainakin Svastika- Siwasta ja K-Chainin myymälöistä. Helvetti että piti tämäkin asia esittää vaikeasti mutta sitä se teettää kun ei muista montako grammaa purnukassa on. Ärh.

Rahkan ja maidon muodostaman combon joukkoon lisäsin sokeria reilusti yli terveysnormien ja koska tiesin ettei tavan sokeri maistu rahkan joukossa niin kuin sen pitäisi, niin tuuttasin sekaan vielä vanilliinisokeria jokusia teelusikallisia jotta seos maistuisi tarpeeksi makealta. Ja koska hedelmärahka ilman hedelmiä ei ole hedelmärahkaa, niin pilkoin rahkan sekaan banaania ja mansikoita joista jälkimmäiset olivat jotain ulkolaista tuontitavaraa mutta ihan hyviä kuitenkin. En ole enää pitkään aikaan käyttänyt purkitettuja hedelmiä tai niiden ”cocktaileja”. Cocktail on muuten ruma sana koska cock = kulli ja tail = saparo joten cocktail = kullisaparo eli kyseessä on sana jota ei kannata käyttää ihan joka paikassa. Kuvitelkaa nyt; olette mukana järjestämässä seurakunnan varainkeruutilaisuutta ja menette pamauttamaan pastorille että ”Kuulkaahan pastori, minä voisin ottaa vastuulleni coctailit ja jotta voisimme varmistua että ne ovat täydellisiä, niin minä tuon sekä teille että suntiolle koemaistiaiset. Miltäs kuulostaa?”
No jumalauta, se kuulostaa siltä että pappi ryntää seurakuntasalin vessaan, kaivaa povitaskustaan vihkivesipullon ja kaataa sen koko sisällön päällensä. Tämän jälkeen hän tulee teidän tykönne, taputtelee teitä Isällisesti eli paimen-stylellä turpaan ja karkottaa teidät ja teidän sukunne kirkosta - aina sikoja ja sitä Uotilan vanhaa isäntää myöten joten se on parempi että pidättäydytte ihan näissä kotimaisissa nimikkeissä.

Tomusokerin aiheuttamia tunnelmia täällä

Taas mentiin sivuun asiasta mutta palataanpa siihen nyt:
Hetken aikaa mietin että josko tunkisin vanilijatangot sieraimiini ikään kuin tehosteeksi mutta hylkäsin ajatuksen kun tajusin että meillähän on tomusokeria. Ei muuta kuin viiden euron seteli rullalle ja tomusokeriviivat nokkaan niin jo vain alkoi elämä tuntumaan makealta. Hetken päästä olin melkoisessa sokerihumalassa ja pyörin kuin saatana pitkin keittötä ja kun tästä tokkurasta selvisin, niin huomasin että olin pyöräyttänyt 19 kpl kalakukkoja, tiskannut taloutemme kaikki astiat yhdeksään kertaan ja puhdistanut tiskipöydän alta lähtevän viemäröinnin aina 47 metrin päähän jossa kyseinen pvc – ihme liittyy kunnan jätevesiverkkoon. Muuten hyvä juttu mutta tomusokeria oli joka paikassa ja mä näytin hikiseltä kolumbialaiselta jonka sukunimi loppuu kirjaimiin ...bar.

Että semmosta tällä kertaa ja koska keli on todella jäätävä, niin en tiedä lähtisinkö pilkille vai menisinkö pelaamaan jääkiekkoa takapihalle missä tätä jaloa lajia näkyy harrastavan joukko naapurin lehtolapsia, ne kun ovat tällä elämänsä suurimmaksi osaksi kaplaimet kattoa kohti viettäneellä naishenkilöllä kerran kuussa. Mukavia lapsia ja erittäin kohteliaita joten tässäkin asiassa tulee todistetuksi se tosiasia että kun vähästään jakaa, niin se poikii pelkkää hyvää. Vai mitä mieltä te olette?

Kaikille oikein hyvää sunnuntaita. Muistakaa olla ihmisiksi.

.



read more

Vaaka piipittää, linnut piipittää ja me Topin kanssa piipitämme

Saimme virkistävää postia Mighty Estate Managerilta, tuolta hempeän näköiseltä mutta Oxyuranus microlepidotustakin vaarallisemmalta naiselta. Tämä kaikkia ilahduttanut viesti käsitti kuvan joka piti sisällään kaiken olennaisen mutta viestiin oli liitetty myös pienehkö teksti jossa selvitettiin asioita hieman tarkemmin. Toisin sanoen tähän uhkaukseen liittyvistä asioista pidetään kokous eli meille tullaan kertomaan milloin lelut on kannettava ulos. Hyvä hyvä, minä olin jo hetken huolissani että miten saan aikani kulumaan tänä kesänä mutta onneksi häätö kaikkine asunnon hankkimisineen tulee sopivasti täydentämään sesongin vaatimia, ympäripyöreitä päiviäni sillä kukapa sitä haluaa kesällä nukkua kun sitä voi harrastaa talvellakin.

Brace yourselves
Outo isännöitsijä

Tundra tuntuu muutenkin heräävän talviunestaan ja yksi varmimmista merkeistä ovat paalutuskoneet, nuo massiiviset laitteet joita täällä tundralla on käytetty istuttamiseen jo vuosisatojen ajan. Niin perunat, porkkanat kuin ne miljoonat erilaiset kukkasipulitkin painuvat jäiseen paskajankkoon kuin tyhjää ja voi sitä riemua mikä siitä syntyy! Paalutuskoneita voidaan käyttää istuttamisen lisäksi myös suurperheissä (lesut ja muut, ei läpinäkyvillä täyttöaukoilla varustettujen pesukoneiden omistajat) silloin kun koko orkesterista pitää saada kunnon ryhmäkuva. Lapset kun tahtovat olla villejä ja tuppaavat juoksentelemaan ympäriinsä silloin kun pitäisi olla hiljaa paikallaan ja sehän ei käy joten ratkaisu löytyy paalutuskoneesta. Sillä kun takoo sekä omat että lehtolapset polviaan myöten maahan niin jo on jumalauta ihme jos ei liike lakkaa ja näin kameran takana heiluva heppeli saa rauhassa räpsäistyä kuvan jos toisenkin. Vielä kun kakaroiden kaulaan laittaa numerolaput niin voi tehdä Sokerivuoren Markun somestakin tutun Timeline'n ja näin pysyy paremmin kartalla milloin milläkin lapsella on yritetty täyttää maailmaa ja putkahtiko Anssi ennen Elmeriä vai toisinpäin vai tuliko ne sieltä saatana peräkkäin.

Sekopäälintujen hyökkäys jatkuu. Vilkaisin iltapäivällä ikkunasta ja laskin että talipalloautomaatin kimpussa oli kahdeksan lintua, muutama niin tyrnässä kunnossa että ne olivat vetäneet ylleen erään painonhallintaryhmän kirkkaat T-paidat ja tuo hetki oli muuten ensimmäinen kerta kun näin linnun hikoilevan. Aivan turha kysyä mikä lintu se oli mutta sen höyhenpeitteen pintaa pitkin valui hikeä joka ilmeisesti ei miellyttänyt muita talipalloautomaatilla ruokailevia lintuja koska kuulin usemman kuin yhden tipusen kehottavan hikoilijaa painumaan vittuun. Melko vulgääriä kielenkäyttöä linnuilta mutta toisaalta ymmärrettävää. Hikoileva keltasirkku kun ei ole parasta pöytäseuraa. Olen tullut siihen tulokseen että jahka tipuset ovat syöneet talipallot, poistan automaatin ja laitan tilalle pienen telineen jossa on hyppynaruja. Saavat sitten ottaa siitä ja jumpata itsensä kuntoon ja mikäli vastapäiseen taloon ei olisi eilen muuttanut eräs mielenterveysalalla työskentelevä naishenkilö, niin ryhtyisin vetämään linnuille suunnattua Suurinta Pudottajaa. Se olisi mukavaa koska voisin pyytää Topin mukaan, jaettaisiin linnut kahteen porukkaan joten kumpikin saisi oman parven treenattavakseen ja aina pejantaisin olisi se kaikkien odottama punnitus. Mä tiedän yhden kellosepän joka pystyisi tekemään samanlaisen digitaalivaa'an kuin siinä ohjelmassakin ja voi vittu sitä piipitystä: vaaka piipittää, linnut piipittää ja me Topin kanssa piipitämme jännittäessämme kumman porukalla kiloja ei ole lähtenyt toivotulla tavalla ja kuka loppujen lopuksi äänestetään ulos. Hirvittävä jännitysnäytelmä joka kerta. Ja ensimmäisen kerran jälkeen avioero.

lintukoira


Eilen illalla tuli tehtyä lihamureke johon käytin 800 grammaa jauhelihaa ja johon normi mausteiden lisäksi sekoitin punajuuriraastetta noin puoli litraa. Omituinen mitta johtuu siitä että Valkyria oli raastanut punajuurta yhden Aino – lakritsijäätelökipollisen verran ja mä otin siitä puolet. Mun mielestä suhde oli hyvä ja hyvin tuo tuntui pesueellikin maistuvan, olkoonkin että minä ahneena paskiaisena söin siitä suurimman osan (yhdessä Aljohin kanssa). Muitakin asioita olisi kerrottavana mutta mun on puettava orjankaapu ylle ja lähdettävä maailmalle koska neljänkymmenen kilometrin päässä oleva sadanpäämies odottaa kattoristikoiden kanssa. 23 kappaletta ristikoita, niiden reivaus ja ilman lämpötila on +3 astetta. Plus kylmähkö tuuli. Wuhuu...

Ps. Oli muuten 430. postaus!
read more

Älä vastaa washingtoniksi (nurse at the end - edition)

Tämä tapahtui jo keskiviikkona ja koska tämä on hieman nolompi juttu, niin ajattelin ensin että  pidän tämän omana tietona mutta kai sen voi kertoakin vaikka vituttaa niin ettei veri kierrä. Tämä häpeällinen tapaus sai alkunsa helmikuun loppupuolella kun törmäsin Internetin Suurissa Syövereissä erään amerikkalaisen yrityksen kyselyyn johon osallistumalla oli mahdollisuus voittaa heti helvetin hieno tietokone kaikkine mahdollisine lisähärpäkkeineen. Kysely oli kymmenen sivun mittainen ja vain pieneen osaan kysymyksistä vastattiin ”rasti ruutuun” - periaatteella, muihin piti tai sai kirjoittaa vastaus ja koska kyse on amerikkalaisesta yrityksestä, vastaukset piti luonnollisesti kirjoittaa sikäläisellä kielellä eli washingtoniksi.

Tein työtä käskettyä ja raapustelin aivan helvetin surkealla washingtonin taidollani laajoja kuvauksia millaista on paimentaa muutamana tuhannen lampaan orkesteria, kerroin pikku teltastani ja siitä millaista on asua keskellä jumalan hylkäämää mutterifukkeri paskajankkoa. Harrastuksista oli omat kysymyksensä ja kerroin että niinä iltoina jolloin en ompele päätäni paimentolaismattoon, saatan heittäytyä rohkeammalle tuulelle ja lähteä ärsyttämään rajavartijoita. Tämä kun tapahtuu siten että riisun itseni alasti paljastaen titaaninvalkoista valkoisemman kroppani ja ryntäilen kalliolohkareiden välissä. Pelkästään tämä ryntäily saa valtavan tulituksen aikaan mutta kun siihen lisää omituiset karjahtelut joiden aihepiiri vaihtelee paikallissäästä perävaltimon lämpötilaan, kuulaa tulee aivan helvetisti ja ilma on sakeanaan noita tappavia 7.62 möttejä joista muuten joka kolmas on valojuova. Kyselyssä udeltiin suhtautumistani internetin ihmeelliseen maailmaan ja kerroin että mikäli ei asemani orjana eivätkä tundraa jatkuvasti riivaavat sähkökatkot olisi esteenä, istuisin koneen ääressä 24/7 miinus vessa – ja norttitauot.

Lelu
Toys

Parisuhdepolitiikka tuntui olevan suuren kiinnostuksen kohde sillä tästä aiheesta kyseltiin 23 eri kohdan verran. Kysymykset olivat pääosin normaaleja mutta joukkoon mahtui myös oudompia kuten ”voittaisitko vaimosi painissa?”. Mistä minä sen tiedän? Valkyria on melko nopea ja pääsee siltaan aika ketterästi ja hän on nainen joka ei todellakaan kunnioita tämän perkeleen omituisen lajin periaatteita/sääntöjä yhtään joten taistosta saattaisi tulla hyvinkin tiukka. Hetken aikaa mietin että sanoisinko Valkyrialle että hyppääs eukko rattaille niin lähdetään ostamaan painitrikoot mutta hylkäsin ajatuksen yhtä nopeasti kuin se syntyikin sillä B-mielisairaalat ovat toukokuussa hyvin ikäviä paikkoja. Sisällä on kuumaa kuin helvetissä mutta uloskaan ei kylmyyden takia voi mennä ja minä en voisi mennä muutenkaan koska lepositeet ovat niin tiukalla. Eräs näistä omituisista kysymyksistä liittyi taidetakomon elikkäs makuuhuoneen puolella tapahtuviin aktiviteetteihin ja siinä kysyttiin että ”Näetkö tonttuja saadessasi orgasmin?” Voi hyvää päivää. Minusta tuntuu ettei tuosta ollut vittuilu kaukana koska tottahan ne näki missä päin maailmaa minä ja minun ihgu tietokoneeni ollaan ja koska mun naapureita nyt sattuu olemaan sellaiset kuuluisuudet kuin Joulupukki himself, Mr. Walker ja hänen Heronsa (sen helvetin suden nimi ei just nyt tule mieleen) sekä se mukamas kadonnut ay-mies Timmy Jaffa niin onhan se selvää että tontuista kysellään. Vastaukseksi laitoin etten näe sen paremmin tonttuja kuin ketään muutakaan koska a) mulla ei ole paaksatessa tapana tuijotella ikkunasta pihalle ja siks toisekseen kun puutarhaefekti tapahtuu (multa tulee), niin mun silmät kääntyy nurinpäin ja silloin ainoa asia minkä mä näen, on mun aivot ja se ei ole mikään kaunis näky se.

Lemmikeistä kyseltiin myös ja mä ylistin Aljohia niin paljon että ruudulle tuli joku perkeleen popup-ikkuna jossa sanottiin että jos et nyt lopeta niin tämä kysely oli sitten tässä joten mun lemmikkejä koskeva vastaus jäi 55 – sivuiseksi selonteoksi vaikka Aljohista olisi riittänyt tarinaa paljon enemmän. Vaatteista udeltiin ja mä sanoin että mun pääasialliset kostyymini ovat paimenkaapu (semmonen raamattuversio) ja juhlavimpiin tilaisuuksiin mä puen Hankkijan haalarit med karvatti jonka mä olen tehnyt piisamin hännästä. Aivan perkeleen ruma ja aivan liian lyhyt mutta ei mulla ole varaa ostaa mitään parin sadan kravattia ja sellasta homoropellia elikkäs rusettia ei mun kaulaani tule niin kauan kun meikäläisessä henki pihisee. Kengistä kyseltiin kolmen sivun verran ja niitähän mulla ei ole kuin kolmet: roomalaismalliset remmisandaalit (ns. työkengät), roomalaismalliset remmisandaalit (juhlatilaisuudet) ja roomalaismalliset remmisandaalit (vapaa-aika). No nyt meinasin puhua paskaa, onhan mulla vielä kahdet tossut jotka mä olen salakuljettanut mielisairaalasta. Ne muistuttaa hieman baletti tossuja mutta niiden nilkkahihnat ovat vahvemmat ja nilkkahihnoja yhdistää metallilenkki johon tulee (mielisairaalassa) lukko. Siellä nähkääs kun laitetaan petiin niin siinä myös pysytään. Jos ei remmien, niin sitten vanhan kunnon intiaanimyrkyn (larcantil) avulla.

Sitten itse asiaan: kyselyyn osallistuneiden kesken siis arvottiin se tietokone lisävarusteineen ja arvontapäivä oli huhtikuun 22. päivä joten siitä asti mä olin kuin tulisilla hiilillä koska kyselyn tehnyt taho lupasi että jokaiselle lähetetään sähköpostia siitä miten arvonnassa kävi. No, vastaus viikkoa myöhemmin ja siinä kerrottiin etten mä ollut voittanut pääpalkintoa mutta koska mun vastaukseni oli herättänyt ”erityistä myötätuntoa”, niin he olivat postittaneet mulle eräänlaisen kannustuspaketin (täällä päin näitä sanotaan lohdutuspalkinnoiksi) koska mun elämäni on astetta haastellisempaa/kurjempaa. Lähetin heille kiitokseni ja tiistaina tuli ilmoitus että mulle on saapunut paketti paikalliseen postiin josta mä sitten hain sen toissapäivänä. Avasin (lue: revin) paketin riemumielellä koska mä luulin saavani tietokonetarvikkeita mutta ei niitä sitten ollutkaan, vaan paketti sisälsi ihan jotain muuta ja tässä pikku listaus:
1 kpl ”Happy Shepherd” - aiheisia värityskirjoja
1 pkt Väriliituja (12 väriä)
1 kpl Raamattuja
1 kpl US. Armyn Survival – pakkauksia jossa on näkkileivän tapaista sirvakkaa, purkki jotain lihaa (karibu? tai sitten siinä lukee caribbean) ja kilo voita, voi olla kyllä saapasrasvaakin mutta hyvältä se maistui, aski tikkuja, puukko, kompassi, purkki en tiedä mitä, paketti laastareita, kolmea eri laatua pussikeittoa ja yksi kappale Happy Meal – leluja.
2 paria villasukkia
1 kpl koiran puruluu
2 kpl tonttulakkeja (haistakaa vittu)
1 kpl silmälaseja (elf related?)
1 laatikko (58kg) täynnä Asus – merkkisen läppärin akkuja, ovat kuulemma täyteen ladattuja koska heidän tietojensa mukaan täällä tundralla ei ole sähköä joten akut mahdollistavat sen että voin vastata heidän seuraavaankin kyselyynsä. Mulla on pöytäkone.
4m² diagonaalikangasta (juhlapuvun ompelemista varten).
6 kpl vihkoja (A4)


En tiedä mikä meni vikaan, ilmaisinko mä itseäni väärin vai mitä mutta heidän sähköpostissaan annettiin ymmärtää että okei, mä oikeesti voitin sen tietokoneen mutta heistä tuntuu siltä ettei mun kognitiiviset taitoni riitä sen rännärin kanssa joten tämän nyt lähetetyn pakkauksen sisältö palvelee mun tarpeitani paremmin. Joo – o, paljonkohan nuo lentoliput tuonne Ison Veden taakse nykyään maksaa? Ajattelin vaan että josko oilisn käynyt oikein pelipaikalla vastailemassa kyselyyn niin olisi saatu selvitettyä tämä kognitiivinen puoli samantien. Toisaalta, voisihan tässä käydä vaikka värityskirjan kimppuun tai syödä purkillisen karibua nyt kun sitä kerran on.


Teille mä haluan toivottaa oikein hyvää perjantaita ja alkavaa viikkoa. Muistakaa olla ihmisiksi.

Ps. Sitten kun te joudutte valkotakkisten käsittelyyn, niin on hyvä tietää mistä ne puhuu joten tässä teille pari linkkiä:
Hoitajat,huumoria töissä
read more

Kiitokset tekijöille:

  • Blogger archive page > Github/jhwilson
  • Google Friend Connect Button > NetOops blog
  • Add Related Post Widget To Blogger (linkwithin) > My Blogger Tricks
  • Contact Form > Tw!st Blogger
  • Simple Search > Blogger Buster
  • How to display linkwithin related posts only in post pages > My Blogger Desk
  • How to Remove Subscribe to Atom links from your Blogger Blog > Superwebtricks
  • How to remove quick edit and wrench icons on Blogger > Blogger Plugins