Meillä on alastomanakin ollessa vyö

Jos ruoskimista ei oteta huomioon, niin orjan elämä on paljon antoisampaa kuin niiden jotka viettävät ns. normaalia elämää. Erityisesti psyykkeen kannalta koska meillä orjilla ei ole mahdollisuutta seurata yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita kuten politiikoiden tai näyttelijöiden mottipäisiä lausuntoja, julkkisten taistelua dieettiensä kanssa tai sitä kuinka voimme parantaa parisuhdettamme syömällä pelkkää merilevää ja hyppäämäällä kolmiloikkaa joka kuun 13. päivä. Ei, meille riittää se että aamun tunteina taivutamme kroppamme ”Tänäänkin sataa ja tuulee aivan helvetin kylmästi” - asanaan ja tämän virkistävän, tuskanhien otsalle nostattavan ja usein myös raajat sijoiltaan paukattavan joogahetken jälkeen voimmekin ryhtyä aamupalaan tekoon joka ei sekään tapahdu totutulla tavalla. Me orjat olemme näet täysin vapaat sellaisista nyky-yhteiskunnan kirouksista kuin kahvinkeittimet, mikroaaltouunit ja ne perkeleen tehosekoittimet koska me emme yksinkertaisesti tarvitse niitä. Riittää kun me lyömme joko käsiemme tai jalkapohjien kovettumat yhteen ja nautimme kipinäsuihkusta joka sytyttää lattialla olevan nuotiomme lisäksi myös verhot, olohuoneen maton ja osan kirjahyllyä sillä näin aikaan saadun infernon avulla voimme valmistaa itsellemme maittavan aamupalan mikäli jääkaapista tai muusta kiinteistössä sijaitsevasta komerosta tahi siihen rinnastettavasta säilytystilasta sattuu löytymään sirvakkaa eli känttyä ja jotakin mitä sen ylivuotisen hiivaklimpin päälle voisi laittaa.

Aamupalan jälkeen, jonka me ystävällisesti jaamme ovista ja ikkunoista sisään rynnänneen pelastuslaitoksen henkilöstön kanssa, otamme toooodella raikastavan suihkun noin +4 asteissa vedessä sillä vaatimattoman savimajamme lämmivesivaraajan vastus on (jälleen) tullut tiensä päähän ja kun uuden vastuksen asentavaa putkimiestä ei ole saamiemmme tiedustelujen perusteella vielä edes nussittu, niin joutunemme odottelemaan jonniin aikaa että tämä sinänsä mitätön vika saadaan korjatuksi. Suihkuhetkeämme sulostuttaa taulut seiniltä lennättävä jyskytys sekä synkkämieliset tappouhkaukset joiden syynä on naapuriemme virheellinen arvio äänihuulistamme tai paremminkin niiden tavasta tuottaa sian kiljuntaa muistuttavaa laulantaa. Emme me suinkaan laula suihkussa vaan ne sangen kimeät ja sanoisinko vittumaisen korkeat äänet ovat itseasiassa hysteeristä kirkumista sillä +4 asteinen vesi on +4 asteista eikä yhtään sen lämpimämpää.

Ihanan suihkuhetken jälkeen vaihdamme teippaukset, laastarit ja ruhjoituneita raajojamme peittävät siteet uusiin ja vedämme yllemme ”pytyn”, kuten me orjat sitä saatanan ikiaikaista kaapua kutsumme. Nimi näet tulee siitä että tuo länsimaista haalaria muistuttava riepu on kivi-, puu – ja asbestipölyn sekä taivaalta tulevan veden ansiosta yhtä Jyrin kyrpää mikä toisaalta on hyvä sillä kyseistä rättiä ei tarvitse laittaa mihinkään roikkumaan koska se kykenee seisomaan omilla jaloillaan. Lisämausteen tuo ihokkaaseen integroidut riipputaskut ja niiden sisältämät, about kolme kuutiota purua ja kaikkea muuta paskaa joka saa aikaan sen että meillä on alastomanakin ollessa vyö. Kuulostaa kenties omituiselta mutta kyseinen vyö on lantiota kiertävä, siminusta, kehon sisäisten verenpurkausten sarja jonka on saanut aikaan orjankaavun lantioresori yhdessä aivan helvetin kireälle vedetyn nälkävyön kanssa.

Hyvästelyämme sängyssä röhnöttävän vaimomme sekä talouttamme uljaasti puolustavan beaglemme, me astumme hyiseen ilmaan joka tuntuu menevän sitä kylmemmäksi mitä pidemmälle kevät ehtii. Hyvä niin koska paleltumien valkaisemat sormet erottuvat helposti aamuhämärissä emmekä näin ollen tarvitse niitä perkeleen huomioliivejä tahi muita heijastimia. Hyisestä kelistä johtuen kipitämme parkkipaikalla odottavaan orjavankkuriin mahdollisimman nopeasti ja kun olemme saaneet käynnistettyä kyseisen keksinnön, tapaamme viettää pienimuotoisen rukoushetken jonka päällimäisiä aiheita ovat virkavallan tutkaoperaatioiden vähyys, kelin lämpiäminen sekä toive ryppynarun lihasten kestämisestä sillä aamupalana toimivan kahvin ja nortin kombinaatio saa peristaltiikan möyryämään tavalla josta fair play on yhtä kaukana kuin allekirjoittanut pimpaimen saamisesta. Ärh.

Meme "i don't always wake up early in the morning but when i do, it's a weekend"
Koska Karma

Pyramidille saavuttaessa ja aamun ensimmäisten ruoskaniskujen jälkeen päivä onkin sitten sitä normaalia raatamista, samoin ilta ja osa alkuyötä. Kun päivän tahi paremminkin vuorokauden orjailut on tehty, sama kuvio toistuu hyvin paljolti käänteisessä järjestyksessä koska puoliyö on se hetki jolloin rakas vaimoni normaalisti heräilee (tyttönimi Dracula - Tepes joten ei pidä ihmetellä) ja ryhtyy rakkaan harrastuksensa eli virtuaalivihannesten istuttamisen pariin. Minä taasen olen kuin perhonen: kaadun selälleni (ihan vaparilla koska pää on jo niin morjes ettei kannata ottaa vastaan) pystyäkseni kiemurtelemaan ulos pölyn peittämästä orjankaavustani ja päästäkseni sinne tuttuun ja aina yhtä vilvoittavaan suihkuun. Äänijänteet kirkumisesta soikeana ja hypotermian raiskatessa kehoani, kurkkaan varovasti puolentoista neliön keittiökomeroomme nähdäkseni onko ihastuttava vaimo kenties valmistanut jotain ruokaa tahi muuta ravitsemiseen tarkoitettua evästä. Mikäli tälläinen ihme on tapahtunut, syön itseni tärviölle ja kaadun sänkyyn joka joskus on ollut aito parivuode mutta joka on vuosien varrella muuttunut intialais – japanilaiseksi, soralla pinnoitetuksi laveriksi. Intialaisuutta tähän sänkyyn tuovat patjasta törröttävät jouset ja japanilaisuutta futon – tyylinen pölkky elikkäs rakas tyynyni jonka sisältämät höyhenen sulat ovat peräisin ajalta jonka uskon kiinnostavan suurinta osaa maailman arkeologisesta ja paleotologisesta porukasta. On meinaten jokunen miljoona joutsen sukupolvea lennellyt taivaalla sen jälkeen kun ne höyhenet on tungettu siihen helvetin tyynyyn. Jos totta puhutaan, niin toissa vuonna poliisin kotiimme tekemän rynnäkön yhteydessä kyseinen tyyny luokiteltiin tappavaksi aseeksi ja sain sen laittomasta hallussapidosta muutaman kuukauden ehdollista tuomiota sekä vallan perkeleen moiset sakot. Sängyn pintaa peittävästä sorasta huolehtii savimajammme uljas vahti joka sivistyneissä valtiossa tunnetaan Aljohina, kaiken tieltään syövänä jätemyllynä.

Minulla on suuria toiveita vapaasta tai ainakin yhdestä vapaapäivästä joka näillä näkymin ajoittuisi viikonvaihteeseen joten jos jollain teistä on yhteyksiä Korkeimpiin Voimiin, pyytäisin että tämä henkilö välittäisi tämän vapaapäiviin kohdistuvan pyytöni. Ulkona tulee vettä kuin aisaa ja se on hyvä koska minulla on ulkotyö sillä me kaikki tiedämme että kaatosateella ei pahemmin pölyä. Oi riemua!

Ps. Tämä oli osa suurempaa ja hyvin usein toistuvaa valitusvirsien sarjaa joka nimenä on Nyyh nyyh ja voi sentään kun mulla on niin stanan haikiaa.
Kyseinen sarja keskittyy allekirjoittaneen valitusvoittoiseen elämään ja on osa suurempaa, kansainvälisesti tunnettua itsesäälipostausten kokoelmaa. Toisin sanoen saaga jolla voi pyyhkiä perseensä.

Teille kaikille kuitenkin oikein hyvää torstaita ja mukavaa loppuviikkoa. Muistakaa olla ihmisiksi.


6 kommenttia :

  1. En kyllä näytöllä ala pyyhkiä. Mutta jostain kumman syystä sitä soraa aina vain on mejänkin sängyssä, ja juuri mun puolella. Ja karvoja, vaikka on muka karvaton koirarotu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaiketi tuo sängyssä oleva sora on jokaisen koiran omistajan ongelma. Myös niiden jotka väittävät ettei heidän koiransa saa nukkua sängyssä.

      Poista
  2. Mä lähetin sekä tulisen topakan, että hellän hienoisen KäskyPyynnön vapaapäivästä, mielummin kahdesta. Ne tulkoon pian!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kiitän ja kumarran!
      Olisin kovin onnellinen edes yhdestä ja tänään on se päivä jolloin tämäkin asia ratkeaa joten toivotaan parasta.

      Poista
  3. Parhaat loitsuni lasettelin, yläkertaan yritin, kellariinkin kajautin, Paimenelle pientä siestaa, asioita oikein päin.

    Ja kuule, tällä kylällä on vallan mainio Biigeli. Yhtenä päivänä jo pitkältä (kylätie on suora alusta loppuun ja koko matkan välilläkin) näkyi vastaan rynnistävä koiraeläin, fillarin vieressä laukkasi. Ei se ollut ajokoira, se oli rieumukkaasti eteenpäin laukkaava Biigeli. Innoissaan se juoksi, oli selkeästi juossut ennenkin. Tulin niin hyvälle tuulelle sen koiran ansiosta, ettei tuulilasiin hakkaava räntäkään harmittanut. Sinne se räntään katosi häntä heiluen ja korvat lepattaen.

    Pikkuisen keväisempää (lue: lämpimämpää) viikonloppua toivottelen teidänkin tundralle. Täällä on jokahitonpäivä satanut lunta. On se tosin sulanut pois, vain sataakseen kohta uudelleen. Yhhyh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hirnakka kauniista ajatuksesta vaikkei mun viikonloppu mennytkään ihan siten kun toivoin mutta ehkäpä sitten joskus toiste.

      Voi sentään, mun ei ole vaikea nähdä sieluni silmin biigeliä ravaamassa pyörän viereillä ja tuo kelistä piittaammattomuus on yksi niitä asioita mikä jaksaa ihemetyttää ja tietysti raivostuttaa, näin ulkoiluttajan kannalta koska beaglesilla tuntuu olevan pirullinen luonne: mitä paskempi keli, sen enemmän riittää haisteltavaa.

      Mukavaa Vapun alusviikkoa Torpalle ja tulen sairaalasta päästyäni katsomaan mitä siellä teillä on puuhailtu. Nyt mun on lähdettävä kuuntelemaan minkälaisia suunnitelmia Valkotakkisten Klaanilla on mun selkäni suhteen.

      Poista

Käynnistäsi kiitollinen ja kommentistasi olisin suorastaan riemuissani!
(kommenttien valvonnan takia ne näkyvät vasta hyväksymisen jälkeen ja tämä saattaa kestää jonkin aikaa)

Kiitokset tekijöille:

  • Blogger archive page > Github/jhwilson
  • Google Friend Connect Button > NetOops blog
  • Add Related Post Widget To Blogger (linkwithin) > My Blogger Tricks
  • Contact Form > Tw!st Blogger
  • Simple Search > Blogger Buster
  • How to display linkwithin related posts only in post pages > My Blogger Desk
  • How to Remove Subscribe to Atom links from your Blogger Blog > Superwebtricks
  • How to remove quick edit and wrench icons on Blogger > Blogger Plugins