Tundran rantamuoti 2015: Siweellisten Elämäntapain sekä Säädyllisen Waatehtimisen Wastainen

доброе утро товарищ!
Urakkalaskenta, tuo itsensä Saatanan langettama vitsaus joka muuten sijoittuu Wiimeisten Aikojen Witsaukset – listalla viidenneksi heti Intrum Justitian ja Kelan jälkeen, tuhosi alkuperäiset suunnitelmani vapaasta viikonlopusta jonka olin suunnitellut viettäväni tekemättä yhtään mitään. Tosin lauantai meni osittain työn merkeissä koska keli oli mitä mainioin ja mahdollisti erään kiinteistön katolle asennettavien laitteiden ja apurakenteiden asennuksen mutta tämän jälkeen ei pitänyt olla mitään ja kauan odotetun vapaan piti alkaa. Karma oli kuitenkin päättänyt toisin sillä puhelimeni pärähti juuri kun olin laskeutumassa katolta ja voi sitä riemua kun vastasin puhelimeen! Seuraavan pyramidityömaan kontrollihan se sieltä soitti ja ilmoitti että materiaaliluettelo pitää olla maanantaiksi tehtynä, samoin kuin alustava aikataulu ainakin viikon tarkkuudella ja jos mahdollista niin vieläkin tarkemmin eli luovutuspäivä kera.

Sitä ei monikaan usko millainen talkoo on luetteloida keskiverto asuinrakennuksen rakentamiseen tarvittavat lankut, laudat, panelit,listat, villat, laatat, teräkset, betonit, naulat, ruuvit,palkkikengät, höyrynsulkumuovit, tuulensuojalevyt, vesieristeet, lattiamateriaalit etc. ja vieläpä niin että puutavara saadaan hyödynnetyksi mahdollisimman tarkkaan. Voin kertoa että se on vitunmoinen homma ja itse kulutin siihen koko lauantain ja sunnuntain vastaisen yön ja muutaman tunnin torkkujen jälkeen koko sunnuntain aina kello 23.00:n asti koska kaikki laskelmat pitää tehdä kahteen tai mieluummin kolmeen kertaan virheiden välttämiseksi. Tälle päivälle jäi vielä puhtaaksikirjoitus jonka teen sen jälkeen kun pääsen sairaalasta jossa mun on oltava reilun tunnin kuluttua. Nyt nimittäin eletään niitä hetkiä jolloin päätetään se että leikataanko tuo selkä vai ei. Saamani informaation mukaan tämän mysteerisen pohtimiseen menee aikaa muutama viikko ja mikäli päätös on se ettei leikata (mikä on ennusteiden mukaan odotettavissa), niin se oli sitten siinä. Lennän sairaalan kirjoilta ja koitan sen jälkeen kikkailla miten parhaaksi näen.

Rakenteilla oleva kerrostalo jossa nosturi nostaa tetris - palikan näköistä elementtiä.

Täytyy tunnustaa että pää on tyhjä ja olo on samalla tapaa yhteiskunnasta syrjäytynyt kuin juopon elämäni aikoihin koska en ole ehtinyt enkä jaksanut paneutua siihen mitä maailmalla tai täällä hikisessä kylässämme tapahtuu eli olen pihalla kaikesta siitä mitä viime aikoina on ollut tapahtunut. Vaan liekö sillä väliäkään koska maailma pyörii eikä tämän kirotun kelin takia ole tietoakaan Pylpyräbeibeistä elikkäs riboista eikä mistään muustakaan mieltä piristävistä asioista. Jotain helpotusta sentään sillä tämän ja huomisen päivän jälkeen on vapaata aina ensi sunnuntaihin asti joten tulen viettämään suurimman osan ajastani koneen äärellä koska 4.5. alkaa Helvetti isolla H:lla. Kaikkiaan 65 päivää kestävä jakso jonka toteutuvaa tuntimäärää en edes viitsi lähteä edes arvailemaan mutta laskennallisesti tuon ajanjakson jokainen päivä tulee olla sellainen että se sisältää 10 tuntia intensiivistä rakentamista. Onnistumiseen suhteen on melkoisia paineita koska urakka on sanktioitu normaalista tavasta poiketen eikä tilanneta helpota yhtään se että kaikkien piirustusten lopulliset versiot eivät ole vielä valmiit joten arkkitehdin/rakennuttajan tekemät muutokset saattavat tuoda ikäviä yllätyksiä. Hullun hommaahan tämä tälläinen on mutta jutussa on se pointti että elämä ilman haasteista on tylsää ja mikäli keikka menee putkeen, niin siitä saatava korvauskin on sen mukainen ja tämä taasen tietää sitä että voin viedä Valkyrian vaikkapa jonnekin lämpimään paikkaan tai sitten Irlantiin jossa me molemmat haluaisimme käydä.

Taloudellinen tilannehan on viime syksystä lähtien ollut se etten ole saanut ootnan kopeekkaa yhtään mistään ja viime päivien pikku projektien tuotto on mennyt tavallaan tämän projektin valmistautumiseen erilaisine laitehankintoineen ym. joten ajatus onnistumisesta on ainoa vaihtoehto. Edellyttäen tietenkin etteivät jalat lähde alta vaikka en itse varsinaiseen fyysiseen työhön niin paljon osallistukaan mutta kun kiipeilyä ja korkeuksissa tehtävää lankkujen punnertamista on kuitenkin luvassa niin kaikki on mahdollista. Toisinaan kun ei tarvitse muuta kuin kumartua laittamaan Aljohille remmiä niin jalat lakkaavat pelaamasta eli ei se kovin paljon tarvitse ja kiertoliike johon yhdistyy selän ylös -tai alaspäin vienti on se kaikista pahin – siitä ei hermotus tykkää yhtään. Enivei, jahka saan tämän pääni taas toimimaan niin eiköhän sitä jotain positiivistakin saada aikaan koska kesän 2015 rantamuoti tulee olemaan täällä tundralla varsin ennakkoluuloton ja vanhurskasta termistöä käyttäen Siweellisten Elämäntapain sekä Säädyllisen Waatehtimisen Wastainen. Hyvä hyvä. Luvassa on myös katsaus EU:n uuteen säädökseen joka on otsikoitu ”Kottaraisen liikehdintä ja käyttäytyminen urbaanissa työympäristössä ja vähän sivummallakin” mikä käytännön tasolla tarkoittaa kesävaatetuksen ja siihen liittyvän, ns. Härnäyskäyttäymisen uusia asetuksia. Ennakkotietona voin paljastaa että vesirajan korkeuteen on tulossa syväyksen lisäys mikä tarkoittaa helman pidentymistä, tosin muutamalla millillä mutta kummiskin mutta vastapainona Boobtrap'pia elikkäs V – aukkoa voi laajentaa daisarikohtaisen rintamalinjan keskiosasta jopa 2” mikä mielestäni on aika paljon. Niin, ja possupuvut vai mitä helvetin onesia ne nyt ovatkaan, kielletään kokonaan mikäli niitä ei ole valmistettu DNR34 – luokan harsosta. Että semmosta.


Kaikille oikein hyvää maanataita ja alkavaa viikkoa. Muistakaa olla ihmisiksi. Myös Vappuna koska minen vanhana juoppona puhu vapusta tämän enempää ihan sen takia että se on amatöörien juhla. Samoin parempiparkaisten jotka antavat itselleen ”luvan” juopotella.

read more

Meillä on alastomanakin ollessa vyö

Jos ruoskimista ei oteta huomioon, niin orjan elämä on paljon antoisampaa kuin niiden jotka viettävät ns. normaalia elämää. Erityisesti psyykkeen kannalta koska meillä orjilla ei ole mahdollisuutta seurata yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita kuten politiikoiden tai näyttelijöiden mottipäisiä lausuntoja, julkkisten taistelua dieettiensä kanssa tai sitä kuinka voimme parantaa parisuhdettamme syömällä pelkkää merilevää ja hyppäämäällä kolmiloikkaa joka kuun 13. päivä. Ei, meille riittää se että aamun tunteina taivutamme kroppamme ”Tänäänkin sataa ja tuulee aivan helvetin kylmästi” - asanaan ja tämän virkistävän, tuskanhien otsalle nostattavan ja usein myös raajat sijoiltaan paukattavan joogahetken jälkeen voimmekin ryhtyä aamupalaan tekoon joka ei sekään tapahdu totutulla tavalla. Me orjat olemme näet täysin vapaat sellaisista nyky-yhteiskunnan kirouksista kuin kahvinkeittimet, mikroaaltouunit ja ne perkeleen tehosekoittimet koska me emme yksinkertaisesti tarvitse niitä. Riittää kun me lyömme joko käsiemme tai jalkapohjien kovettumat yhteen ja nautimme kipinäsuihkusta joka sytyttää lattialla olevan nuotiomme lisäksi myös verhot, olohuoneen maton ja osan kirjahyllyä sillä näin aikaan saadun infernon avulla voimme valmistaa itsellemme maittavan aamupalan mikäli jääkaapista tai muusta kiinteistössä sijaitsevasta komerosta tahi siihen rinnastettavasta säilytystilasta sattuu löytymään sirvakkaa eli känttyä ja jotakin mitä sen ylivuotisen hiivaklimpin päälle voisi laittaa.

Aamupalan jälkeen, jonka me ystävällisesti jaamme ovista ja ikkunoista sisään rynnänneen pelastuslaitoksen henkilöstön kanssa, otamme toooodella raikastavan suihkun noin +4 asteissa vedessä sillä vaatimattoman savimajamme lämmivesivaraajan vastus on (jälleen) tullut tiensä päähän ja kun uuden vastuksen asentavaa putkimiestä ei ole saamiemmme tiedustelujen perusteella vielä edes nussittu, niin joutunemme odottelemaan jonniin aikaa että tämä sinänsä mitätön vika saadaan korjatuksi. Suihkuhetkeämme sulostuttaa taulut seiniltä lennättävä jyskytys sekä synkkämieliset tappouhkaukset joiden syynä on naapuriemme virheellinen arvio äänihuulistamme tai paremminkin niiden tavasta tuottaa sian kiljuntaa muistuttavaa laulantaa. Emme me suinkaan laula suihkussa vaan ne sangen kimeät ja sanoisinko vittumaisen korkeat äänet ovat itseasiassa hysteeristä kirkumista sillä +4 asteinen vesi on +4 asteista eikä yhtään sen lämpimämpää.

Ihanan suihkuhetken jälkeen vaihdamme teippaukset, laastarit ja ruhjoituneita raajojamme peittävät siteet uusiin ja vedämme yllemme ”pytyn”, kuten me orjat sitä saatanan ikiaikaista kaapua kutsumme. Nimi näet tulee siitä että tuo länsimaista haalaria muistuttava riepu on kivi-, puu – ja asbestipölyn sekä taivaalta tulevan veden ansiosta yhtä Jyrin kyrpää mikä toisaalta on hyvä sillä kyseistä rättiä ei tarvitse laittaa mihinkään roikkumaan koska se kykenee seisomaan omilla jaloillaan. Lisämausteen tuo ihokkaaseen integroidut riipputaskut ja niiden sisältämät, about kolme kuutiota purua ja kaikkea muuta paskaa joka saa aikaan sen että meillä on alastomanakin ollessa vyö. Kuulostaa kenties omituiselta mutta kyseinen vyö on lantiota kiertävä, siminusta, kehon sisäisten verenpurkausten sarja jonka on saanut aikaan orjankaavun lantioresori yhdessä aivan helvetin kireälle vedetyn nälkävyön kanssa.

Hyvästelyämme sängyssä röhnöttävän vaimomme sekä talouttamme uljaasti puolustavan beaglemme, me astumme hyiseen ilmaan joka tuntuu menevän sitä kylmemmäksi mitä pidemmälle kevät ehtii. Hyvä niin koska paleltumien valkaisemat sormet erottuvat helposti aamuhämärissä emmekä näin ollen tarvitse niitä perkeleen huomioliivejä tahi muita heijastimia. Hyisestä kelistä johtuen kipitämme parkkipaikalla odottavaan orjavankkuriin mahdollisimman nopeasti ja kun olemme saaneet käynnistettyä kyseisen keksinnön, tapaamme viettää pienimuotoisen rukoushetken jonka päällimäisiä aiheita ovat virkavallan tutkaoperaatioiden vähyys, kelin lämpiäminen sekä toive ryppynarun lihasten kestämisestä sillä aamupalana toimivan kahvin ja nortin kombinaatio saa peristaltiikan möyryämään tavalla josta fair play on yhtä kaukana kuin allekirjoittanut pimpaimen saamisesta. Ärh.

Meme "i don't always wake up early in the morning but when i do, it's a weekend"
Koska Karma

Pyramidille saavuttaessa ja aamun ensimmäisten ruoskaniskujen jälkeen päivä onkin sitten sitä normaalia raatamista, samoin ilta ja osa alkuyötä. Kun päivän tahi paremminkin vuorokauden orjailut on tehty, sama kuvio toistuu hyvin paljolti käänteisessä järjestyksessä koska puoliyö on se hetki jolloin rakas vaimoni normaalisti heräilee (tyttönimi Dracula - Tepes joten ei pidä ihmetellä) ja ryhtyy rakkaan harrastuksensa eli virtuaalivihannesten istuttamisen pariin. Minä taasen olen kuin perhonen: kaadun selälleni (ihan vaparilla koska pää on jo niin morjes ettei kannata ottaa vastaan) pystyäkseni kiemurtelemaan ulos pölyn peittämästä orjankaavustani ja päästäkseni sinne tuttuun ja aina yhtä vilvoittavaan suihkuun. Äänijänteet kirkumisesta soikeana ja hypotermian raiskatessa kehoani, kurkkaan varovasti puolentoista neliön keittiökomeroomme nähdäkseni onko ihastuttava vaimo kenties valmistanut jotain ruokaa tahi muuta ravitsemiseen tarkoitettua evästä. Mikäli tälläinen ihme on tapahtunut, syön itseni tärviölle ja kaadun sänkyyn joka joskus on ollut aito parivuode mutta joka on vuosien varrella muuttunut intialais – japanilaiseksi, soralla pinnoitetuksi laveriksi. Intialaisuutta tähän sänkyyn tuovat patjasta törröttävät jouset ja japanilaisuutta futon – tyylinen pölkky elikkäs rakas tyynyni jonka sisältämät höyhenen sulat ovat peräisin ajalta jonka uskon kiinnostavan suurinta osaa maailman arkeologisesta ja paleotologisesta porukasta. On meinaten jokunen miljoona joutsen sukupolvea lennellyt taivaalla sen jälkeen kun ne höyhenet on tungettu siihen helvetin tyynyyn. Jos totta puhutaan, niin toissa vuonna poliisin kotiimme tekemän rynnäkön yhteydessä kyseinen tyyny luokiteltiin tappavaksi aseeksi ja sain sen laittomasta hallussapidosta muutaman kuukauden ehdollista tuomiota sekä vallan perkeleen moiset sakot. Sängyn pintaa peittävästä sorasta huolehtii savimajammme uljas vahti joka sivistyneissä valtiossa tunnetaan Aljohina, kaiken tieltään syövänä jätemyllynä.

Minulla on suuria toiveita vapaasta tai ainakin yhdestä vapaapäivästä joka näillä näkymin ajoittuisi viikonvaihteeseen joten jos jollain teistä on yhteyksiä Korkeimpiin Voimiin, pyytäisin että tämä henkilö välittäisi tämän vapaapäiviin kohdistuvan pyytöni. Ulkona tulee vettä kuin aisaa ja se on hyvä koska minulla on ulkotyö sillä me kaikki tiedämme että kaatosateella ei pahemmin pölyä. Oi riemua!

Ps. Tämä oli osa suurempaa ja hyvin usein toistuvaa valitusvirsien sarjaa joka nimenä on Nyyh nyyh ja voi sentään kun mulla on niin stanan haikiaa.
Kyseinen sarja keskittyy allekirjoittaneen valitusvoittoiseen elämään ja on osa suurempaa, kansainvälisesti tunnettua itsesäälipostausten kokoelmaa. Toisin sanoen saaga jolla voi pyyhkiä perseensä.

Teille kaikille kuitenkin oikein hyvää torstaita ja mukavaa loppuviikkoa. Muistakaa olla ihmisiksi.


read more

Tälläistä on elämä Valkyrian kanssa (Minäkin rakastan sinua)

Paimen/Valkyria – avioliitot ovat kautta aikain olleet delong'haita, toisin sanoen liittoja joissa omituinen kommunikointi, jäätävät tilanteet (Valkyriat pystyvät suuttuessaan pudottamaan huoneiston lämpötilaa useita kymmeniä asteita) ja monet mystiset, paranormaalit asiat ovat normaalia arkipäivää. Vappuna tulee viisitoista vuotta kuluneeksi päivästä jolloin olin paimentamassa lampaitani itäisellä sektorilla ja tapasin tämän Walhallasta kotoisin olevan…..sanotaanko nyt vaikka kohtaloni. Siinä se istui kannon nokassa ja lirkutteli kaikenlaista, väläytteli kieltään jonka pituus sai jopa lampaat äännähtämään niille tavanomaisen ”bah” (voi vittu) – äänen ja koska ilma oli kohtaamishetkellä hyvin lämmin, silloin vielä niin perin syntiset silmäni päätyivät tuijottamaan tämän jumalaisen ilmestyksen haarniskaa jossa oli aivan liian paljon aukkoja ainakin sellaisen paimenen silmille joka on elänyt eristyksissä elikkäs selibaatissa lähes koko ikänsä.

Olin aivan haltioissani, ei riittänyt että pelkkä näky oli vaikuttava sillä kun tämä Valkyria alkoi puhua, niin ilahduin suuresti kun huomasin ettei minun tarvinnut ruuvata kuulolaitettani täysille vaan kuulin aivan selvästi tämän jumalaisen olennon joka sanan ja se oli jotain mikä lumosi minut sydänjuuriani myöten. Eikä pelkkä ääni vaan se ilmanpaine millä sanat saatettiin matkaan! Olin jo siinä vaiheessa (itseasiassa koko ajan) ihastellut hänen keuhkojensa tilavuutta mutta en voinut uskoa että niistä palkeista lähtisi ääni joka saa jakaukseni eri puolelle päätä ja lennättää laitumella loikkivat jänikset helvetin kuuseen, puhumattakaan taivaalta tippuvista linnuista tai säröille menneistä silmälaseistani joissa – luojan kiitos – oli vielä takuuta jäljellä. Valkyriat ovat sellaisia että ne tunnistaa heti vaikkei sellaiseen olisi törmannyt koskaan aikaisemmin ja vaikka se alkuaikojen fantasia taivaalla liitelevästä Walhallan kuolemanenkelistä vaihtuukin myöhempien aikojen korkeajännitelinjaan lentäneeseen huuhkajaan, ei se ihastuminen eikä rakkaus siitä mihinkään katoa. Ei vaikka keskinäisten mielipide-erojen jälkeen herää tajuttomana tai huomaa että Valkyria on loihtinut lompakkoon mustan aukon jonka tapahtumahorisontti on sen verran laaja että se imee varallisuutta jopa tulevaisuuden tienesteistä.

Valkyria joka on tullut noutamaan taistelussa kaatunutta soturia Walhallaan.

Huolimatta ensitapaamisen sulosävelistä jotka nyttemin ovat vaituneet veret korvista lennättäviin tulikomentoihin, en voi olla ihailematta Valkyrian kykyä ryydittää suusta purkautuvia ja usein imperatiivissa olevia sanoja Matrix – tyyppisillä tapahtumilla. Nimittäin, ei ole ollenkaan tavatonta että näiden ”kiihkeiden keskustelujen” aikana ilmassa lentää kirjoja, astioita tahi muuta pienikokoista irtaimistoa ja varsinkin kirjojen suhteen se tapahtuu niin että opuksen lento hidastuu sen verran että ehdin lukea kirjan nimen ennen sen osumista kovia kokeneeseen päähäni. Näistä keskusteluista on mieleeni painunut väittely kiihkeä keskustelu auton uusimisen tarpeesta koska tämän keskustelun aikana minuun osui 287 – sivuinen, Esther Gullenwladin kirjoittama teos ”Mikä miehissä oikein mättää” voimalla joka sai kirjan selkämyksessä olevan kohokuvioisen tekstin painumaan otsanahkaani jossa se näkyi useiden viikkojen ajan. Merkittävää siksi että sain jälkeen turpaani muilta paimenilta koska he luulivat minun olevan feministien äänitorvi joka ajaa naisväen asiaa ja vaatimuksia. Typerä kun olen, kysyin syytä moiseen epäilyyn ja sain vastaukseksi ettei kai kukaan muu mene tatuoimaan otsaansa tuollaista tekstiä.

Laitan tähän loppuun muutaman sanan Valkyrioiden arkielämässä käyttämässä kielestä jolla ei ole mitään tekemistä lirkuttelu – moden kanssa. Viettelystilanteissa niistä kyllä lähtee jos jonkinlaista sulosointua ja kujerrusta, samoin kuin silloin kun he haluavat jotain mutta normaalisti Valkyriat lähinnä urahtelevat tai puhisevat muutaman tavun mittaisia sanoja joiden tulkitseminen on suurimmaksi osaksi Korkeimman Kädessä ja tämä tulkitsemisen vaikeus on juuri se asia mikä useimmin aiheuttaa edellä mainitut kiihkeät keskustelut.

Vaan tässäpä Valkyrioiden arkisia korahteluja ja niiden merkitys:

Huh huh
Lyhyt huokaus joka ilmoittaa että Valkyrialle tehty ehdotus on täysin järjetön ja osoittaa ehdotuksen tehneen kärsivän mielenterveyteen ja ällylliseen vajavuuteen kohdistuvista ongelmista.

(Totaalinen hiljaisuus)
Yleisin kommunikointimuoto tai vastaus mikä osoittaa keskustelun aiheen olevan niin mottipäinen ettei siihen kannata reagoida tai sen, että keskustelu/kysymys ajoitetaan kohtaan jolloin Valkyria on keskittynyt virtuaalivihannesten istutukseen, tv:n katseluun tahi muuhun elämää suurempaan toimintoon.

Trrrtt!
Sisätiloissa hyvin harvoin mutta ulkona sitäkin useammin kuultu äännähdys joka kertoo läsnäoleville Valkyrian kärsivän kylmyydestä. Sinänsä omituinen äännähdys sillä sisätiloissa oltaessa Valkyriat pitävät huoneiston lämpötilan noin kolmessa Kelvinissä (koska eivät sanojensa mukaan voi muuten nukkua mutta minen usko vaan luulen että kyseessä on syntymästä asti riivaavat vaihdevuodet tms.) mutta ulkona ei tarvitse olla kuin pari astetta (Celsius) pakkasta niin jo vain he palelevat.

Miksi Taivaan Isä ei kuule mua
Tämä on ilmeisesti Valkyrioiden maanpäällinen ja meitä luterilaisia kunnioittava versio ”Øeh Odin, aelh sygmyr larym gaer!” - huuhdahduksesta (Odin! Soturisi huutaa sinua!) joka ilmaisee Valkyrian tyytymättömyyttä erityisesti silloin kun hänen kanssaan elävä maanpäällinen heppeli on mennyt tekemään suurehkon investoinnin kysymättä hänen mielipidettään. Kuulin tämän lauseen viimeksi silloin kun sijoitin suurehkon summan työkaluihin vaikka hän olisi halunnut kalustaa uusiksi koko olohuoneen. Väitin että hän oli käyttänyt Hiljaista kieltä puhuessaan kalustamisesta joten en voinut olla tietoinen tästä asiasta mutta eihän Valkyria sitä myöntänyt. Tietämättömille tiedoksi että Hiljainen Kieli on se jolla Valkyriat puhuvat silloin kun he haluavat ilmoittaa asioista joiden tiimoilta on odotettavissa vastustusta (esim. sisustaminen, laajamittaiset vaateostokset, pimpelipom – tavaroiden hankkiminen tahi muu aivan järjen vastainen rahankäyttö sekä astetta omituisemmat mutta elämään radikaalisti vaikuttavat päätökset).

Minäkin rakastan sinua
Kolmen sanan fataali kombinaatio jonka merkitys vaihtelee vuorokauden ajan mukaan ja tämä triplahelvetti on kenties kaunein (mutta ah, niin harhaan johtava) Valkyrioiden käyttämä käskytysmuoto. Muutama esimerkki ajankohdista ja MRS:n merkityksestä:
Aamulla: keitä kahvia ja tee muutama leipä siihen oheen ja jos intoa riittää, niin en laittaisi pahakseni vaikka vääntäisit about kolme litraa mehua joka on tehty tuoreista hedelmistä.
Päivällä, varsinkin huonon kelin sattuessa: joo, on siellä niin kurja keli että se on hyvä kun sä viet Aljohia lenkille
Illalla: No tässä on kyllä niin hyvä ohjelma menossa etten millään viittis nousta kesken kaiken joten kyllä kiitos, kahvia, pikku purtavaa ja muutama makea leivonnainen ja mikäli jääkaapista löytyy suklaata niin sitäkin tai sitten vaihtoehtoisesti jäätelöä.
Yöllä: Joko (sensuroitu) tai sitten makuuhuoneen lämpötilan pudottava, jäätävä huomautus liiallisesta kuorsaamisesta.

Okei, tälläistä on elämä Valkyrian kanssa ja yllä oleva on vain pienen pieni pintaraapaisu siitä mitä kaikkea elämä toisesta ulottuvuudesta tulleen Kuoleman Enkelin kanssa pitää sisällään. Lyhyesti sanottuna Valkyria on parasta mitä minulle on koskaan sattunut tämän kapisen elämäni aikana ja huolimatta siitä että hengen lähtö on lähellä lähes päivittäin, niin minä rakastan ja jumaloin omaa Valkyriaani yli kaiken. Tarpeen vaatiessa olen valmis uusimaan taannoisen tekoni joka nykyisen,  selvän elämäni takia kylläkin tietäisi pidempää tuomiota koska osumatarkkuus on parantunut näiden neljän vuoden aikana huomattavasti.

Syynä tähän hieman poikkeukselliseen postaukseen on suuri rakkkaus ja se että mulla oli tälle aamulle aikaa, mulla on aika lääkärille reilun tunnin päästä jonka jälkeen menenkin sitten suoraan pyramidille. Jos hyvin käy, niin saan ao. projektin loppuun huomenna ja sitten pitäisi olla pari helpompaa päivää.
Kaikille kuitenkin oikein hyvää maanataita ja alkavaa viikkoa. Muistakaa olla ihmisiksi.


Ps. Pahoitteluni mahdollisista kirjoitusvirheistä koska en ehdi oikolukea/korjata tekstiä.
read more

Kaiken näkevä silmä ja parituhatta vuotta vanha kleptomaani

Nämä pyramidien rakentamiset ovat yhtä tyhjän kanssa. Tokihan niitä on muitakin orjasektoreita joissa töitä painetaan hyvin usein sen takia että pystytään hankkimaan joku helvetin himmeli joka on välttämättömyys jonkin tietyn työn tekemiselle mutta tällä pyramidipuolella kyseinen kirous on enemmän sääntö kuin poikkeus. Sen osoittaa kulunut viikko jonka orjahommista saatujen taatelien leijonan osa katoaa Quadrum 410 S:n – tuon kaiken näkevän silmän – ja sen lisävarusteiden hankitaan. Syynä tähän on se että seuraavat pyramidit (kaksi kappaletta) tullaan pystyttämään melko jyrkkään rinteeseen ja koska tontin koko on kolmisen hehtaaria, käy korkeusmerkkien siirto kyseisellä laitteella varsin kätevästi. Projektin aikana kun tullaan siirtämään/tarkistamaan erilaisia tasopintoja ja niiden vaakasuoruutta aika hemmetin monta kertaa. Plussana tässä laitteessa on hyvä tarkkuus 1mm/10m, IP-luokitus (66), kallistus – ja pystyasentotoiminnot ja ennen kaikkea kaukosäätimellä tapahtuva käyttö koska se säästää jalkoja todella paljon. Linkitin sen takia Netraudan sivun koska se sisältää esittelyvideon josta käy selville tämän laserin moninaiset toiminnot.

Vanhan laserini olen luvannut lahjoittaa eräälle nuorta sukupolvea edustavalle pyramidiorjalle joka on varsin lupaava nuori mies ja on nyt siinä vaiheessa missä koulut on saatu päätökseen ja se varsinainen työ alkaa. Nälkä tällä nuorella orjalla on kova mutta koska oman uran käynnistämiseen tarvittavien työkalujen hankinta on vasta aluillaan, niin päätin hieman helpottaa koska työkaluihin ja myöhemmässä vaiheessa siihen pakolliseen päivittämiseen uppoaa aivan älyttömästi rahaa. Mikään ei nimittäin ole niin turhauttavaa kuin se tilanne missä töitä olisi tarjolla mutta valmiudet niiden tekemiseen puuttuvat ja siksipä täällä näilläkin selkosilla on tapana että vanhempi orja ottaa kaverikseen alalle aikovan orjan joka saa oppia/itsevarmuutta, mainetta koska (hyvä) työnjälki on se paras käyntikortti ja tietysti sitä tärkeintä eli joko taalereita, neitsyitä, euroja tahi yksittäispakattuja rusinoita. Pyramidihommista saatava korvaus kun määräytyy sen mukaan missä päin tundraa orjaillaan. Nyt on kuitenkin tullut se hetki aamusta jolloin minä hyppään Syyrialaiseen ja lähden ajelemaan kohti Isojen Tonttien Laaksoa missä työn alla oleva pyramidi sijaitsee. Pakko mainita työmaalla oleva Lola, entisessä elämässään maalarin töitä tehnyt orja jonka sielu on nyt astetta uteliaammassa labbiksessa koska Lola on paitsi innokas remonttikoira, on hän myös parantumaton kleptomaani joka rakastaa maalausteloja. Auta armias jos maalaustarvikkeita sisältävä arkku (no se mikään arkku ole, iso vanerilaatikko) jää auki niin eikö tuo reinkarnaartiomaalarilabbis ole kiikuttamassa telaa tai sutia jonnekin päin tonttia ja se mikä tässä toisaalta on kiehtovaa, on se kun näkee miten pari tuhatta vuotta vanha sielu ei pääse tavoistaan eroon. Lola nimittäin pitää telaa niin että tela on on aina varren oikealla puolella mikä on merkki tunnollisesta maalarista.

"The reason old souls enjoy spending time alone, is because they never really are"

Ps. Tämän korahtelun opetus on se että ihminen tekee töitä hankkiakseen jotain mitä ilman hän ei voi tehdä töitä hankkiakseen jotain. Repikää siitä.


Niin, ja hyvää lauantaita kaikille. Muistakaa olla ihmisiksi.
read more

Uotilan lapset ja paimenen ikä

Kiitos kaikille teille sillä 13.04 saavutettiin Kadmium joka on tahtoo sanoa sitä että tuo valkoinen, pehmeä metalli on alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä numero 48 mikä taasen on sama kuin Uotilan lasten lukumäärä AD 2014. Samainen 48 on vuotta (tai kohta kahta) vähemmän kuin erään paimenen ikä ja kun 48 muutetaan binääriluvuksi niin saadaan luku 110000 joka siis näin yksinkertaisesti sanottuna on se virstanpylväs joka saavutettiin maanantaina. Erityiset kiitokset Äiti Venäjälle, Yhdysvaltoihin, Sveitsiin, Irlantiin, Saksaan ja tietysti Suomeen.

Kaksi erilaista kappaletta pehmeästä, valkoisesta metallista nimeltä kadmium

Illalla tundran uutisia, nyt on (olisi jo pitänyt) puettava orjankaapu päälle ja lähdettävä pyramidille. Sieltä sadanpäämies jo soitteli ja sanoi että kun saat sen tonnisen perseesi tälle tontille niin tulet sitten ruoskintatolpan kautta. Että semmosta. Muistakaa olla ihmisiksi.



read more

Last Man Standing

Sesonki pyramidityömailla on alkanut ja meillä orjilla riittää kiirettä. Suurimmaksi osaksi sen takia että ihmiset jotka ovat tienneet projekteistaan jo viime syksynä, eivät ole puhua pukahtaneet koko talvena vaan he ovat odottaneet tätä hetkeä jotta he voivat kaikki soittaa samana päivänä ja ilmoittaa tarjolla olevista kohteista. Eilisen aikana tarjottiin kahta työmaata jotka olisi pitänyt aloittaa heti ja se mikä näissä soitoissa hieman ärsyttää, on se kun ihmiset eivät ymmärrä sitä ettei se nyt oikein käy kun koko kesä on buukattu täyteen. Toinen soittajista suorastaan riehaantui ja vaati kovaan ääneen selitystä miksi en siirrä aikatauluja hänen työmaansa mukaan jo pelkästään siitä syystä että hänen talvensa meni projektin suunnitteluun eikä hän edes päässyt tavanomaiselle etelän reissulleen. Hääp löi luurin korvaan kun kerroin syyksi juuri tämän hänen suunnittelunsa joka on ollut niin intensiivistä ettei se ole sallinut viime syksynä/ vuodenvaihteessa edes yhtä puhelinsoittoa koska kristallipalloni on huollossa ja silmäni karsastavat nykyään niin helvetisti etten saa teenlehdistäkään mitään selvää joten minulla ei ollut tietoa hänen Täydellisestä Suunnitelmastaan eikä sen toteutumisajankohdasta.

Hyvänä asiana mainittakoon se etten ole luopunut joka sunnuntaisesta harrastuksestani ja niinpä viime sunnuntaina opin kuinka tehdään hiivaleipää, porkkanasämpylöitä ja kierrepullia. Viisi tuntia kestäneen leivontasession puolessa välissä kävin ruoskimassa itseäni (meillä masokisteilla on aina mukana laaja valikoima henkilökohtaisen rangaistuksen välineitä) sillä jos olisin aiemmin tiennyt kuinka simppeliä noiden kaikkien tekeminen on, meillä ei olisi syöty kaupasta ostettua leipää viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana jotka olen viettänyt ilman alkoholia. Hiivaleipiä tuli kolme kappaletta, porkkanasämpylöitä pari isoa pussillista ja koska olen enemmän kuin perso Makeille Viettelyksille, tein kierrepullia muovikassillisen mutta niistä ei ole jäljellä kuin muisto sillä jaan elämäni rakkaan vaimoni, tuon tulenpalavan Nemesiksen kanssa joka myös Valkyriana tunnetaan. Meillä kun ollaan näet usein tilanteessa jossa sen viimeisen suklaadonitsin kohtalo ratkaistaan Last man Standing – periaatteella eikä siis ole ihme että herään suht taajaan esim. olohuoneen tai eteisen lattialta ja vierelläni lojuu pesäpallomaila, kaulin tahi muu älyn mäelle lähdättämiseen tarkoitettu astalo. Valkyriaa kun on siunattu kiivaan luonteen lisäksi aivan helvetin sukkelilla pikku kätösillä ja jumalattomilla voimilla mikä tarkoittaa sitä että salaman lailla iskevän kaulimen osumaenergia menee kirkkaasti tuonne 4800:n joulen paremmalle puolelle ja se jos mikä tekee todella kipiää.

Raha on aina tervetullutta mutta harmillista näissä pitkissä päivissä on se ettei sitä iltamyöhällä jaksa muuta kuin käydä suihkussa, syödä ja laittaa luut laatikkoon toivoen että saisi nukutuksi edes muutaman tunnin. Jotkut aamut ovat taasen sellaisia että ne alkavat hysteerisellä raivoamisella Batman – efektin takia joka tarkoittaa sitä että herään ja nousen sängystä kera ihanan tarjouslakanan. Se perkele kun on liimantunut selkään kun en ole illalla malttanut odottaa Tallipojan kuivumista. Tuota jumalaista ainetta joka hakkaa Icepowerit ja vastaavat mennen tullen, on pakko käyttää tai muuten en kykenisi lähtemään liikkeelle. No okei, kyllähän raksut – niin lääkärin määräämät kuin ne toisetkin – muodostavat sen toisen puolen kapisen tomumajani joka aamuisesta käynnistysohjelmasta mutta Tallipoika on se joka helpottaa jumiutuneita lihaksia.

Tallipoika - hevoslinimentti

Tässäpä ne tärkeimmät joten kaikille oikein hyvää tiistaita. Muistakaa olla ihmisiksi.


read more

Naisen perimmäinen olemus: Geeniperimä joka ei ole tästä maailmasta

Vihdoinkin se on ohi. Laskelmieni mukaan olen käyttänyt 34 vuotta, seitsemän kuukautta, kaksi viikkoa ja kolme päivää naisen perimmäisen olemuksen selvittämiseen mutta viime yönä se vihdoin selvisi. Se on geeniperimä joka ei ole tästä maailmasta.






Hyvää sunnuntaita kaikille ja muistakaa varoa pieniä tyttöjä. Niistä kasvaa kauniita naisia ja ennen kuin huomaattekaan, niin te jaatte elämänne, omaisuutenne ja lompakon sisältönne heidän kanssaan.
Jep. Minäkin rakastan teitä.

read more

Lönnrot Boob Search

Kävin eilen Valoa Taittavassa Kolmiossa ja ahnaat pikku kätöseni tempaisivat hyllystä 1123gr:n pakkauksen Pulled Pork:ia, tuota taivaallista lihaa jota myytiin heti hemmetin kätevässä pakkauksessa. Kätevässä siksi, ettei tyhjiöpakkauksesta tarvinnut poistaa kuin tuotesisällöstä ja ohjeesta kertova tarra minkä jälkeen hela paketin voi heittää suoraan uuninpellille paistumaan. Kolme ja puoli tuntia uunissa oli hyvä paistoaika (ohjeen mukaan 3- 4 tuntia) mutta se että söin koko mötikän klo 23.00:n aikoihin, ei enää ollutkaan niin kovin hyvä idea. Liha oli näet maustettu melko ryhtevästi minkä takia kävin vähän väliä juomassa ja koska minä olen vanha pieru jonka virtsarakko muistuttaa auringon paahteeseen unohtunutta taatelia, tiesi sitä että sain kätellä vanhaa palkeenkieltä kaksi kertaa jokaista juomiskertaa kohden joten yö meni käytännöllisesti katsoen valvoessa. Puhumattakaan siitä että veden kulutukseni aiheutti läheisen pohjavesialueen kuivumisen jonka seurauksena tundralla on tänä aamuna herätty tilanteeseen jossa aamukahveita ei keitellä. Paitsi minä koska kämppämme ulkopuolella on suuri joukko kyläläisiä jotka ovat varustautuneet soihduin ja suorastaan perkeleellistä innovaatiokykyä osoittavien astaloiden kanssa ja nyt ollaan tilanteessa jossa vuokrakorsumme etelän puoleinen seinä on tulessa mikä tietää sitä että saan lykättyä uskollisen kahvipannuni tuuletusluukusta helvetillisen liekkimeren keskelle. Hyvä hyvä.

Tällä kaudella (Summer 2015) olen päättänyt käyttää töissä tätä varsin käytännöllistä asustetta joka ei pelkästään mahdollista suuria liikeratoja (mielipidelääkkeistäni aiheutuvat, tahdosta riippumattomat kouristelut joita säestävät saatanalliset karjahtelut), vaan se myös tuulettaa molemmat maailmansodat nähneet Seve Ballesterokseni joista vanhempi kansa käyttää nimitystä Cojones. Minä en nimittäin normaalisti käytä kesäaikaan boksereita vaan viiletän pitkin tundraa ilman alusvaatteita koska kesä on kesä ja näillä selkosilla kesä on todella lyhyt, se yleensä rajoittuu perjantain ja maanantain väliseen yöhön. Siksi toisekseen, minen pidä kilttiä feminiinisenä vaatekappaleena koska kilttiä ovat käyttäneet sellaiset historian merkkihenkilöt kuin Braveheart, Blackheart ja Heart Attack joista viimeisimmän olen kohdannut parikin kertaa elämäni aikana. Yleensä Heart Attack kuljeskelee yhdessä hyvä ystävänsä, Armottoman Paskahalvauksen kanssa ja  he saavat joka helvvetin kerta aikaan sellaisia tuntemuksia joista en niin suuremmin välitä. Niin, ja samaista riepua ovat myös käyttäneet maailman sivu mainot skottilaiset joiden suosikki-insrtumentti säkkipilli on muuten lähtöisin välimeren alueelta josta se kulkeutui Skotlantiin muinaisten roomalaisten matkassa. Tämä on asia jonka opin vasta muutama päivä sitten kun katselin erästä dokumenttia jossa bäst före – päiväyksensä ohittanut räähkä esitteli jos jonkinlaisia instrumentteja ja korahteli mielenkiintoisia asioita niiden alkuperästä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että säkkipillin keksijä olisi pitänyt tappaa jo kehtoon sillä tuon soittimen ääni ei ole tästä maailmasta.

Päivän uutisantia lukiessani törmäsin galluppiin naisten rinnoista joissa suomalaisilta miehiltä kysyttiin kummat ovat paremmat, isot vai pienet rinnat ja koska minulla on tapana ottaa kantaa kaikkiin asioihin – myös niihin jotka eivät kuulu minulle – niin omasta mielestäni rinnoilla ei ole niin paljon merkitystä kuin mitä yleensä luullaan. Jos koosta pitää jotain sanoa (no tietysti pitää!) niin sellaiset käteen sopivat ovat ihan mukavat koska ne...hmmm... iän myötä säilyttävät paremmin amerikkalaisbilitynsä (usability) elikkäs ryhtinsä. Tämä ominaisuus on tietysti tapauskohtainen koska siihen vaikuttaa moni asia joten amerikkalaisbilityä voidaankin pitää jonkinlaisena oletusarvona tai sitten se on vain meidän miesten keskuudessa elävä ad populum koska kaikki rintoja ei voi eikä pidä mennä pitelemään eikä näin ollen voida luoda eksaktia tietokantaa daisareiden kimmoisuudesta. Tosin en laittaisi pahakseni jos kansallinen terveydenhuolto ottaisi minuun yhteyttä ja sanoisi että teepäs Paimen Lönnrotit ja kerää Suomen buubikkeleista kaikki tieto ja laita se yksiin kansiin jotta jälkipolvet lakkaavat puhumasta paskaa. Oh my, kuvitelkaapa nyt: eikö olisi hienoa kun teidänkin kylänne/kaupunkinne keskustaan pysähtyisi samanlainen linja-auto mitä mammografiatutkimuksissa käytetään? Musta, kaikilla mahdollisilla mukavuuksilla varustettu bussi jonka kyljessä lukisi kultaisin kirjaimin Lönnrot Boob Search ja kun te astuisitte sisään, niin näkisitte meikäläisen istumassa pöydän ääressä jonka pintaa peittäisi ihan sairaan kokoinen kirja. Nopea testikosketus (en kehdannut laittaa että pikainen puristelu) jonka jälkeen minä kirjoittaisin testituloksen tyhjänä odottavalle sivulle käyttäen niitä aivan helvetin vaikeasti luettavia Agricolan koukeroita ja kun amerikkalaisbility olisi saatu kirjattua, te voisitte kertoa huolistanne (koska minä olen lammaspaimen jolla on kahdentoista danin leposide psykiatriasta), pyytää vaikkapa kyytiä kaupoille ja sieltä takaisin sillä Terveydenhuollolla piisaa rahaa tai kuten nykynuoriso sanoo – Terveydenhuollolla on liitua millä piirtää. Hyvä hyvä.

Nuori nainen jonka selkään on tatuoitu kotkan siipiä muistuttava kuvio.
Joku tämän tapainen olisi aika hyvä Lönnrot Boob Search:in logoksi vai mitä?

Tälläistä tälle aamulle. Hyvää lauantaita kaikille ja muistakaa olla ihmisiksi.




read more

Outo Paimen proudly presents: Small World

Laitanpa tässä yön Children of Nights – klaanille ja aamun virkuille muutaman jutun jotka kannattaa tsekata, samoin kuin Small World joka löytyy Talagh Malarin listauksesta. Toteutuksesta vastaa hyvä ystäväni Silver (Platin) Blogger.









Hyvää loppuiltaa kaikille. Muistakaa olla ihmisiksi.
read more

Painia avohoidossa olevien paskanjauhajien kanssa

Otin ja väänsin sitten ruuvia astetta kireämmälle koska maailmassa on ihmisiä joille ei järkipuhe mene perille ja tästä hetkestä eteenpäin tsekkaan kommentit ennen niiden julkaisemista. Mä en jumalauta jaksa painia kaiken maailman avohoidossa olevien paskanjauhajien kanssa. Varvas on sökönä ja muutenkin vituttaa joten en viivy tämän kauempaa Blogspheressä mutta tässä olisi kaksi hyvää linkkiä teille joita kiinnostaa taivaallinen ruoka ja mainiot blogit.


Hyvää torstaita kaikille. Muistakaa olla ihmisiksi.

Vanha mies pohdiskelee ihmisten tyhmyyttä.
Ns. Non  Stupido Supported - toiminto

read more

HOMURU

Tundralla riehuu parasta aikaa BM – luokan myrsky mikä tietää sitä että Valkoinen Helvetti väistyy ja täällä perähikiällä alkaa kauan odotettu kevät. Tuuli on erittäin kova ja sähköt ovat katkeilleet tämän tästä, tosin vain muutamiksi minuuteiksi kerrallaan mutta nyt näyttäisi siltä että myteri voimistuu mitä pitemmälle aamu ehtii joten on melko todennäköistä että joudumme päivän aikana kärsimään pidemmästä sähkökatkoksesta. Nämä tundran myrskyt ovat yleensä ottaen poikkeuksellisen kovia varsinkin kesäaikaan sillä tämä jumalan hylkäämä maakaistale rajoittuu pohjoisen suuren vesistöön ja etelämpänä useiden eräämaajärvien muodostamaan ketjuun, joten vesistöt toimivat yleensä puskureina myrskyrintamille mutta mikäli myrskyrintama pääsee livahtamaan järvien muodostaman saartorenkaan sisäpuolelle, se ei pääse pois ja me helvetin tuppukyläläiset saamme nauttia luontoäidin raivosta ihan koko rahan edestä.

Tällä kohtaa lienee parasta selventää tundran myrskyluokitus jotta te ymmärtäisitte paremmin minkälaisista voimista täkäläiset joutuvat kärsimään. Myrskyt esitellään kesyimmästä kaikista vittumaisimpaan:

PILTKOI (Piltit ja koirat)
Tätä luokitusta tundralla ei pidetä varsinaisena myrskynä, vaan paremminkin reilumman puoleisen tuulena joka lennättää kylällä tallustelevia koiria ja myrskyn sisältämät trombit saattavat tempaista mukaansa päiväkodin pihalla ulkoilevat piltit jolloin taivaankansi peittyy kirkkaanvärisiin kuravaatteisiin. Vaikka PILTKOI on suhteellisen vaaraton (kylän koirat ja kakarat ovat lujaa tekoa), on sen haittapuolena taivaankantta repivä ääni jonka taivalla lepattavat kersat saavat kirkumisellaan aikaan.

BM (Base - Mummot)
Tuulen voimakkuuden noustessa tarpeeksi, taivaankansi tyhjenee pilteistä ja koirista jotka keveytensä takia häipyvät ilmakehän ylempiin kerroksiin ja tilalla nähdään kymmenittäin muoreja jotka singahtelevat taivaankannen halki kuin valkyriat ja tämä on näky jota ei hevillä unohda sillä mikään ei ole niin vaikuttavaa katseltavaa kuin base – hyppääjien käyttämään pukuun sonnustautunut muori joka liitää kohti terveyskeskusta. Täkäläiset muorit ovat näet hyvin sopeutuvaisia sillä vanhimmat heistä ovat nähneet Tsingis – kaanin sotajoukot, Napoleonin sotanorsut ja monet muut historian tapahtumat minkä vuoksi heille on kehittynyt taito hyödyntää vallitsevia olosuhteita. Niinpä ilmaston lämpenemisen aiheuttamat, poikkeuksellisen voimakkaat myrskyt ovat saaneet mummot hyödyntämään myrskytuulien virtauksia mikä on mielestäni hatunnoston arvoinen asia. Varsinkin kun ajatellaan että 1900 – luvun alkupuolella oltiin tilanteessa jossa mummelit käyttivät paksuja poplareita ja lentelivät popliinitakin suuren pinta-alan vuoksi aivan holtittomasti. Nykyisin mummelit säästävät myrskypäivinä silkkaa rahaa koska siihen joka viikkoiseen verikokeeseen ei tarvitse mennä taksilla, vaan matka terveyskeskuseen taittuu ilmojen halki. Joskus muorit jopa lentävät tiukassa muodostelmassa ja se jos mikä on todella upea näky.

HOMURU (Holopaiset muuttivat ruotsiin)
Tämä onkin sitten jo sellainen myteri joka on syytä ottaa vakavissaan sillä ylöspäin kohoavat ilmavirtaukset imaisevat mukaansa rakennuksia, autoja ja pellolle unohdettuja lypsykoneyksiköitä piikoineen päivineen. Nimensä tämä myrsky on saanut kylällämme asuvien ökyrikkaiden Holopaisten isoisästä, jonka pirtti irtosi maasta vuoden 1879 HOMURU – myrskyssä ja myöhemmin kävi ilmi että silloiset, vielä Beta – versiona toimivat Ruotsin Ilmavoimat ampuivat alas nämä ei toivotut maahanmuuttajat eikä pidä unohtaa että kyseisen alas ampumisen suoritti Ruotsin Kuninkaallinen JAS Gripen med Gummiband – lentue jota johti ensimmäisessä maailmansodassa(kin) kunnostautunut Lars FanVilken – Stockflottare. Holopaiset selvityivät mutta Ruotsin sosiaalitoimi ei sillä Holopaisten pudottua Tukholman edustalle, he ryhtyivät kuppaamaan ruotsin sossua jota myöhemmät sukupolvet ovat esimerkillisesti jatkaneet aina näihin päiviin saakka. Tästä syystä Tundralla sytytetään HOMURU – myrskyjen ajaksi kynttilät joiden symbolinen tarkoitus ei suinkaan ole muistaa Holopaisia vaan kynttilät ovat merkkinä meidän tuntemastamme sympatiasta Ruotsin sosiaalitoimea kohtaan. Nii, ja osaltaan kynttilät ovat myös tribuutti Fanvilkenin Lasselle – tuolle urhealle ja heti perkeleen likinäköiselle hävittälentäjälle.

Kaksitaso lentokone joka lentää kohti myrskykeskusta
Tiettävästi ainoa valokuva Lars FanVilken - Stocflottaren ja Holopaisten kohtaamisesta (Holopaiset ovat taustalla näkyvän taifuunin sisällä) .

HYHU (Hypätään humppaa)
Tämän suurempaa myrskyä ei olekaan sillä myrskyn jälkeensä jättämä jälki on täsmälleen samanlaista kuin kuntaliitosten yhteydessä, ts. sanoen jäljellä ei ole mitään muuta kuin laajoja peltoaukeita ja saatanallista risukkoa jossa hortoilee joukko päämäärättömiä ihmisiä alehalleista ostetujen riepujen korostaessa tätä niin perin surullista näkyä. Tuulipuvut kahisevat, mottipäisiä ideoita naapurikyliin suuntautuvista survival - retkistä esitetään ja mikäli HYHU:sta on selvinnyt yksikin positivisti, niin eikö ilmassa kajahtele joku vitun toiviolaulu paremmasta huomisesta. Tosin ei kajahtele kauaa sillä näillä selkosilla positivistit ei juhli, ollaan me sen verran synkkämielistä orkesteria. Näin ollen ainoaksi ilonlähteeksi jää oikeastaan humppaaminen jota ryydittää myrskystä selvinneiden Toyota Corollien lasinpesunestesäiliöiden sisältö. Ei hyvää päivää mitä touhua.


Siinä teille pieni katsaus Tundralla riehuviin myrskyihin ja niiden luokitukseen, niin tiedätte miksi meitä ottaa pattiin a) kylämme sijanti, b) kanadanhanhien äännekkäät ylilennot ja c) muffinsien tajuttoman korkeat hinnat. Älkää huomioiko edellistä lausetta syystä että mä joudin ottamaan aamulääkkeet ”lennossa” koska mun täytyy lähteä lääkäriin. Eilen kävi näet niin että mua pyydettiin osallistumaan yhden melko suuren sorvin asetamiseen ja siinä touhussa tuhoutui vasemman jalan varvas, tarkemmin sanottuna pikkuvarpaan viereinen pikku pötikkä. Katsokaas kun sorvi oli kuljetusalustalla ja kun sorvin runko oli tehty jykevästä kulmaraudasta ja koska mä olin matkalla maalaushommista kotiin, ei mulla tietenkään ollut turvakenkiä vaan lenkkarit. Lopputulos lienee selvä: sorvin nostoon käytetty kuormaliina pääsee luiskahtamaan, sorvi tippuu noin kahdenkymmenen senttimetrin matkan ja sorvin kulmaraudasta tehty ”jalka” osuu maahan niin hienosti, että kulmaraudan toinen sivu on samansuuntainen mun varpaani kanssa joka mun säkällä on tämän helvetin tuen ja lattian välissä. Sattui sen verran paljon etten edes huutanut koska tuntui että vintissä pimenee. Eilen varvas oli vielä kuin metrilakun pätkä mutta kun se tänä aamuna ei oikein mahtunut kahden vieressä olevan varpaan väliin ja on muuttunut väritykseltään täysin mustaksi, niin tuumasin ettei siinä mitään menetä jos sitä käy näyttämässä. Varsinkin jos siinä on kuolio tms. veemäinen juttu. Varpaat ovat yleensä ottaen aika harmittomia mutta sitten kun ne teloo kunnolla, niin se kipu tuntuu päässä asti eikä kävelemisestä tule yhtään mitään.
Palajan Blogspheren laitumille lekurireissun jälkeen ja koska myrskyn merkeissä tuli kirjoitettua, niin laitan teille tähän loppuun Thomas Bergersenin Radan:














read more

Personal Trainer - trick: Ilmaiset matkat ja ilmainen ruoka!

Personal Trainers ovat päivän sana ja koska köyhyys pistää kujeilemaan, ryhdyin miettimään näiden fanaatikkojen käyttämistä arkielämään liittyvissä ongelmissa ihan sen takia että ruoka on aivan helvetin kallista ja vaikka matkat itsessään ovat suht halpoja, niin paikan päällä palaa rahaa jumalattomasti vaikken nykyisin imuroikaan temppuvettä, lasinpesunesteitä tahi muita nestemäisiä tajunnan laajentajia kuten Kodin Putkimiestä tai Substralia. Pikku aivoriiheni tuotti tulosta ja niinpä liityin erääseen mainetta niittäneeseen Läskileiriin sekä tällä meidän tundralla toimivan kottaraisen vetämään Not so fitness-you are not too fat-what-a-beatiful lifestyle und muuta shaissea ja enkös mä näytänkin hyvältä peilissä – kurssille joka on kestoltaan vuoden mittainen. Hyvä hyvä. Aloituskustannukset ovat kieltämättä saatanalliset sillä aito ja oikea, sadistinen personal trainer maksaa helposti yli 15.000 mutta plussana voidaan sanoa että jälki on sen mukaista.

Nuori, treenatun kropan omistava naispuolinen personal trainer

Tämä normaalin arjen parantaminen, joka olennaisena osana ovat ilmaiset matkat ja ennenkaikkea ilmainen ruoka, toimii siten että treenaat kuusi päivää viikossa. Kolme päivää ”Hei, sä et todellakaan ole liian paksu” - leirillä (what a beatiful lifestyle – kurssi) ja kolme päivää Läskileirillä (total workout and ultimate kroppa med jaa vähän kiiltäväksi öljytty iho – leiri). Enempää et ehdikään sillä seitsemäs päivä kuluu sairaalassa kun 12 lekurin kriisiryhmä yrittää saada sun sisuskalut toimimaan edes jollain tapaa. Esimerkkinä mainittakoon että mä olen harrastanut tätä leireilyä nyt kolme kuukautta ja mulla on ollut miltei koko ajan joku sisäelin ns. lepotilassa joko repeämisen, verenkietohäiriön tai jonkun ihme ongelman takia.

Käytännön tasolla homma menee niin että jos olet alipainoinen tai tykkäät muuten (kuten minä) hyvästä ruuasta, niin saapastelet ensin ravintoterapeutin pakeille ja näytät hänelle kuivahkon kroppasi ja valitat esim. käsivarsiasi jotka sinun mielestäsi näyttävät västäräkin jaloilta. Ennen kuin huomaatkaan, sinulla on kädessäsi uudistettu, koko viikoksi tarkoitettu ruokalista joka on täynnä kaiken maailman herkkuja aina kanadalaisista suklaamunista englantilaisiin hero maaseutu – piirakoihin joiden sisällä on sen verran paljon läskiä ja muuta sositsia (mä en osaa lausua sausagea) että sydän jättää suosiolla pari lyöntiä välistä ja verisuonet tukkeutuvat jo pelkästä piirakan katselemisesta. Unohdin mainita että saadaksesi näitä herkkuja, sun täytyy hommata kausikortti Kelaan ja se käy kätevästi kun kerrot ravitsemusterapeutille että nyt on niput niin heikossa kunnossa ettei setut riitä minkäänlaisen sirvakan ostoon – herkuista puhumattakaan. Hääp kirjoittaa sulle suosituskirjeen jolla saat kausikortin joka taasen oikeuttaa riehumaan joka bloody lähikaupassa ja ennen kaikkea läski – und makeishyllyillä. Hyvä hyvä. Vedettyäsi päivän mässyjä ja herättyäsi aivan vitullisessa ähkyssä seuraavaan päivään, hiihtelet kuntosalilla pidettävälle läskileirille ja kerrot personal trainerille että sä taidatkin olla ihan turha heppeli koska painosi nousee useamman sadan gramman päivävauhtia vaikka kyykkysarjoja tehdään Ladan moottori olkapäillä. Koittaa jälleen uusi päivä ja saapuessasi ravitsenusteraputin vastaanotolle, ihmettelet suureen ääneen hänen ammattitaitoaan, esittelet läskileirin raiskaamia jäseniäsi joissa näkyy selvästi nestehukan ja lämpöhalvauksen kauhistuttavat jäljet.

Tämä on aika rankka metodi mutta uskokaa pois, se kantaa hedelmää jos vaan jaksatte käydä ja vittuilla kummallekin trainerille heidän pätevyydestään sillä pian ollaan siinä tilanteessa että ravitsemusterapeutti alkaa viemään sinua parhaisiin ravintoloihin joissa saat syödä koko menun kerralla ja kun läskileirin trainer näkee sinun turvonneen kroppasi, seurauksena ovat reissut Bora – Boralle, Himalajan korkean paikan leireille ja muihin eksoottisiin treenauspaikkoihin joista suositumpina voidaan mainita vanhat maya – ja inkatemppelit koska niissä on aivan helvetisti niitä rappusia joita sitten veivataan ylös alas. Treeniviikot ovat rankkoja vai mitä sanotte viime viikostani jonka aikana kävin imuroimassa tyhjäksi erään ranskalaisen ja englantilaisen huippuravintolan menyyn eikä pidä unohtaa keskiseen suomeen suuntautunutta ekskursiota jonka kohteena oli paikallinen nakkikioski ja sen paistorasvassa uitetut herkut. Vastapainona tälle mä pääsin hiihtelemään etelänavalla, itse asiassa mä hiihdin koko perkeleen mantereen poikki ja vedin perässäni yhtä tutkimusasemaa henkilökuntineen (sellaisen vanerin päällä oli isohko teltta jonka sisällä oli jotain jäähän hurahtaneita hippejä) mutta ehdittiinpä me kiipeilemäänkin Grand Canyonilla. Sinänsä rankka kiipeilyreissu koska mun perseen päällä keikkui ihan sairaan kokoinen kaapelikela syystä että mä vedin samalla uuden puhelinpiuhan Williamsista Flagstaffiin. Eipähän soittelijat tiedä että puhuvat suomalaisen läskin vetämällä piuhalla. Olivat kuulemma tykästyneet uuteen piuhaan ja kertoivat paikalliselle opraattorille että puhekin tuntuu sujuvan sukkelammin mutta se taas johtuu piuhaan imeytyneestä ihrastani joka toimii liukasteena niin lätynpaiston kuin kansainvälisen kommunikaationkin puitteissa.

Vaikka alkuinvestoinnit ovat melko ryhtevät, niin suosittelen tätä kahden leirin metodia jos joku tuntee halua matkustamiseen, pitää hyvistä ruuista ja haluaa nähdä läheltä kuinka kaksi toisistaan tietämätöntä fanaatikkoa taistelee keskenään. Ai niin, kannattaa kysyä myös sairaalasta kausikorttia koska sen omistajat pääsevät ajanvarauksen ohitse ja he saavat asua potilashotellissa täysin ilmaiseksi eivätkä kahvion hinnat ole niin kalliit kuin normisairastaville.



Hyvää maanataita kaikille ja onnittelut kaikille myös siitä että kykenitte rämpimään läpi pääsiäisen. Muistakaa olla ihmisiksi.
read more

Venäläiset ystäväni, drugat: Kiitos!

Русский друг – tai tässä tapauksessa monikossa eli venäläiset ystäväni, drugat – ovat jälleen kerran osoittaneet huikean tietotaitonsa lisäksi sen että he ovat todellisia ystäviä. He näet tietävät kuinka kallista on soittaa via prepaid ja niinpä minun ei tarvinnut laittaa kuin pelkkä hälläri eikä mennyt kuin hetki kun he jo soittivat takaisin ja seuraa puhelu jonka aikana kerron ongelmani. Kaksi tuntia, kolme soittoa ja ongelmani alkulähde on selvitetty. Jos olisin kusipää, niin nyt seuraisi Nemesiksen ilmiintymistä, tulta ja tulikiveä mutta kun tarkemmin ajattelin niin totesin että se on turhaa koska me kaikki tiedämme että Litore quot conchae, tot sunt in Blogsphere dementes. Vapaa – aika on muutenkin kortilla.

Päivä meni nälän aiheuttamien pakkoliikkeiden ravistellessa kroppaa mutta hyvä niin sillä sain juodakseni about kahdeksan tuntia keittimessä seissyttä kahvia ja parkkiintunut kahvihan on se taikajuoma jonka avulla tehdään ennätyksiä kolmiloikassa. Paransin omaanikin kolmella metrillä sillä työkohteesta lähimpään vessaan on 48 metriä joka taittui yllättävänkin helposti mistä todisteena se että kolmannen loikan aikana sain riisuttua (lue: have to) orjankaapuni ennen kuin iskeydyin Svedbergin valmistamaan, vitivalkoiseen rippituoliin. Rippi alkoi hyvin paatoksellisissa merkeissä ja kenties parhaimman kuvan saatte kun laitatte kuulokkeet päähän, kahvat miltei kaakkoon ja kuuntelette peristaltiikan loppupään ja meikäläisen dialogia huomioimalla erityisesti 1:38 kohdalla mukaan tulevat patarummut sillä ne kuvaavat lähes ilmiömäisen tarkasti sen infernaalisen, sorsaparven lennolta kuulostavan lorinan välissä eilen syömieni tarjouslihapullien jysähdyksiä rippituolin neitseellistä porsliinia vasten. Turha kai sanoa että helvetillinen kokemus ja voinkin valistaa aamun postaukseen vedoten ettei koskaan pitäisi lähteä töihin ilman kunnollista aamupalaa. Tämä aamu kun käynnistyi sillä perinteisellä Nortti, Kahvi ja Pesäpallomailalla Sydän Käyntiin – menetelmällä. No good.

Jack Nicholson meme "The less you give a fuck, the happier you'll be

Tämä ilta meni nyt hieman ketuilleen mutta josko sitä huomenna sitten pääsisi normaaliin rytmiin, olkoonkin että huomenna työmaalle saapuu kalifien kalifi eli herra Iso Johtaja itse ja se todennäköisesti tietää ylimääräisiä piirileikkejä mutta mitään ylivoimaisen pitkää päivää huomisesta ei pitäisi tulla. Ellei sitten käy niinkuin eräille etelämpänä asuvile ystävilleni kun tulivat suomeen töihin ja oltuaan jonkin aikaa heistä alkoi tuntua että heitä pannaan halvalla liksan suhteen joten he passittivat porukan johtomiehenä toimivan tyypin rakennusmestarin pakeille, tarkoituksena saada palkkaa lisää ja reilusti. Kun tämä nokkamies viimein saapui neuvottelusta, muut ryhtyivät kyselemään miten kävi ja keskustelu meni suurin piirtein tähän tapaan:
- No kuis se sano?
- me ei saa uhtä lisä raha mutta me kaiki saada uudet jalkine.
- mida putsia?!
- jah, see sano että me koko poruka saaha kenkä!

Että semmosta. Hyvää yötä....ei sanonutkaan Mäkelän muori kun silmä puhkesi vaan eräs astronoom kahdeksan minuuttia päiken kustumisen jälkeen. Repikää siitä.
        


read more

Myöhässä nälän aiheuttamien pakkoliikkeiden suorituspaikalta

Nyt kävi niin että uinuin taivaalta pudotettavaan tahi maankamaralle sijoitettavaan räjähteeseen ja olen sen takia myöhässä nälän aiheuttamien pakkoliikkeiden suorituspaikalta joten Tundran uutiset ja muut ihmeelliset tapahtumat julkaistaan vasta illemmalla.

Poikavauva (meme) ja teksti. "Wake up late for work - so does coworker


Teille kaikille haluan toivottaa oikein hyvää sunnuntaita AD 2015. Muistakaa olla ihmisiksi.
read more

4 x AssWiderit = Heaven

AssWiderit eivät suinkaan ole ohjuksia, vaan mainioita perseenlevittäjiä jotka myös Eclair'eina tunnetaan, onnistuivat enemmän kuin hyvin jo pelkästään sen takia etten tehnyt samoja virheitä kuin viimeksi. Eclairit nimittäin tehdään samanlaisesta taikinasta kuin tuulihatutkin ja kun viimeksi jäähdytin taikinan liian kylmäksi ennen kananmunien lisäämistä, niin tällä kertaa en jäähdytellyt sitä kuin n. 10 min. (välillä taikinaa pyöräyttäen) ja homma toimi. Siitäkin huolimatta että tämä oli toinen kerta elämässäni kun tein tätä kyseistä taikinaa. En tehnyt eclaireja ohjeeksi/malliksi linkittämäni ohjeen perusteella vaan tein sen erään tuulihatturenkaidenn ohjeen mukaan. Koska sähköuunit ovat yksilöitä eikä kaikissa homma toimi samalla tavalla, niin sanottakoon että parhaaseen lopputulokseen pääsin kun uunin lämpötila oli 185 ja pidin peltiä alimmalla tasolla koko paiston ajan. Näillä asetuksilla eclairit paistuivat tasaisesti ja ennen kaikkea kypsiksi sillä ensimmäistä peltiä pidin keskitasolla ja kun uunin lämpötila oli 200 astetta, käntyt käytännöllisesti katsoen paloivat pinnalta ensimmäisen viidentoista minuutin aikana sisustan jäädessä (luonnollisesti) raa'aksi. Noita kun ei parane mennä pitelemään kesken kaiken tai ne lässähtää. Otsikon 4 x tarkoittaa sitä että tein nelinkertaisen taikinan josta sain neljä pellillistä ja eipä noista ole enää jäljellä kuin kuusi kappaletta. Joo, sen lisäksi että mä olen suuruudenhullu, olen myös ahne paska ja olisin todennäköisesti tehnyt vieläkin isomman taikinan jos raaka-aineet ja aika olisivat riittäneet. Toki siihen on sen verran järkiperustettakin että eclaireissa on oma hommansa joten en näe mitään järkeä huhkia yhden pellillisen takia.
Loppusilauksen eclaireille sain kun halkaisin ne, pursotin väliin kermavaahtoa ja pinnalle sulatin suklaata. Unohtakaa vesihauteet sillä mikrossa homma käy huomattavasti helpommin mutta se täytyy tehdä 10 – 15 sekunnin jaksoissa välillä sekoittaen ettei suklaa kärähdä. Pieni, kaatonokalla varustettu kulho on kätevä koska sen avulla suklaan saa eclairin pinnalle helpoiten.

Suklaakuorrutettuja Eclair'eja
Kuva : goodtoknow Recipes

Ennen perseenlevittäjien tekoa opettelin Moussakan (linkissä oleva resepti on esimerkki, ei se jonka mukaan tein) tekoa jota tuli kolme vuokaa ja kyllä, niistä tuli jopa hyvän makuisia. Reseptimuunnelmia on kymmeniä ellei satoja joten jokainen tehköön mieltymystensä mukaan. Itse en käyttänyt tomaattipyreetä vaan paseerasin tomaatit, valkosipulin jätin pois koska vihaan valkosipulia (mikä on omituinen juttu koska ”tavallisesta” sipulista pidän yli kaiken), kanelia laitoin kolme teelusikkallista, muskottipähkinää taas en mutta muuten resepti noudatteli näitä saatavilla olevia ja hyvää oli. Kaiken lisäksi moussaka on helppo tehdä ja onnistuu jopa tälläiseltä joka ei tiedä ruuanlaitosta juuri mitään.
Ecalair'eista vielä sen verran että koska valmistus tapahtui viereisellä tundralla, jouduin pakkaamaan ne kuljetuksen ajaksi paistovuokiin jotka peittelin foliolla ja kotona huomasin ilokseni että nämä jumalaiset sirvakat olivat aavistuksen kostuneet folion alla ja tämä ilmiö oli pelkkää plussaa. Pehmeä, täyteläinen käntty josta makunautinto ei enää parane. Suosittelen.

Sitten kitinä ja valitusosioon joka jää lyhyeksi mutta mainittakoon että vaikeudet Netin Suurissa Syövereissä jatkuvat: varsinaisen koneen käyttöjärjestelmä on edelleen nurin (vika vaatii ohjelmistoinvestointeja johin mulla ei ole tällä hetkellä varaa), suurin osa bittimaailman tileistä on jäissä ja tämä varakoneeni vetelee viimeisiään joten jokainen reissu virtuaaliseen maailmaan on pelkän hyvän tuurin varassa. Näiden vikojen korjaamiseksi lähden tästä töihin (heti kun saan tämän julkaistua) koska pääsiäinen on siitä hyvä että aika moni paikka pitää ovensa kiinni niissä tehtävien uudistus/korjaus/huoltotoimenpiteiden takia ja tämä tietää sitä että näiden pyhien aikana teen erääseen kohteeseen useamman kymmenen metriä hyllyjä, hieman ilmastoinnin parantamiseen liittyviä juttuja ja muutamia kulkujärjestelyitä helpottavia muutoksia. Työt aloitettiin jo torstaina mutta eilen kohteessa tehtiin inventaariota, pestiin paikkoja etc. joten mulla oli jonkin sortin vapaapäivä.


Teille kaikille oikein hyvää pääsiäistä. Muistakaa olla ihmisiksi.
read more

Fuckeli fackeli fuu




Meme "Brace yourselves, software engineers is coming"
Varsinainen kone kaatui heti edellisen postauksen jälkeen ja yhteydet eivät pelaa muutenkaan kuten pitäisi. Homman pitäisi kuitenkin  toimia iltaan mennessä.

read more

Kiitokset tekijöille:

  • Blogger archive page > Github/jhwilson
  • Google Friend Connect Button > NetOops blog
  • Add Related Post Widget To Blogger (linkwithin) > My Blogger Tricks
  • Contact Form > Tw!st Blogger
  • Simple Search > Blogger Buster
  • How to display linkwithin related posts only in post pages > My Blogger Desk
  • How to Remove Subscribe to Atom links from your Blogger Blog > Superwebtricks
  • How to remove quick edit and wrench icons on Blogger > Blogger Plugins