Kuinka Hallipartyt sitten sujui? No...

Ne meidän hallipartyt joista kirjoitin eilen, menivät aikas hyvin sillä poliisi ei käynyt kuin kahteen eri otteeseen eikä ambulanssiakaan tarvittu kuin kerran ja syynä oli se että Rutavuoren Anton sai helvetinmoisen sähköiskun. Antsulla kun on tosi vahvat psyykelääkkeet, mies on fanaattinen Marvel – fani ja kun nuo kaksi ominaisuutta yhdistää alkoholiin niin siitä ei hyvä seuraa. Tosin Antonin kohdalla ei oikeastaan voida puhua alkoholista, sillä hän juo vain ja ainoastaan itse valmistamiaan pikakiljuja joiden ehdoton maksimikäymisaika on kolme päivää mutta niissä on sen verran prosentteja että ne saavat yhdessä lääkkeiden kanssa Antonin pään jyrisemään oikein huolella. Niin tälläkin kertaa; kesken alkupalojen nauttimisen kuului helvetillinen paukahdus ja kilinää kun Antsu roiskautti itsensä sisään ikkunan läpi ja tämä näyttävä sisääntulo on mainitsemisen arvoinen asia sillä kyseinen ikkuna on sentään kahden ja puolen metrin korkeudella. Asiaa myöhemmin tutkittaessa paljastui että Anton oli raahannut ikkunan alle vanhan hetekan ja hän oli ilmeisesti ottanut vauhtia mummovainajansa pyörällä koska kyseinen Strada oli täysin mykyrässä hallin ulkoseinää vasten. Sitä, miten Antsu oli onnistunut hyppäämään täysillä kiitävän lonkkavolvon selästä hetekalle ja sen tarjoaman pompun ansiosta sisälle, jää kaiketi ikuiseksi arvoitukseksi ja se lisättäköön maailman mysteerien joukkoon.

True

Enivei, kun Antsu oli keräillyt itseään jonkin aikaa hallin lattialta, hän nousi ja esitteli itsensä Mr. Electricityksi eli Herra Sähköiseksi ja täytyy sanoa että hän oli varsin vakuuttavan näköinen ilmestys: vartaloa peitti siniseksi spreijattu märkäpuku jonka lantion seutua koristivat ilmeisesti hänen muijansa kanarialinnun keltaiset pitsipöksyt ja ylävartaloa komisti kirkkaan keltaiset henkselit jonka kumpaisessakin olkaimessa komeili Wattenfallin isolla painetut tekstit. Jalassaan hänellä oli vanhat navettasaappaat joiden varsiin oli kiinnitetty pienet taskulamput jotka sojottivat eteenpäin loimottaen kirkasta valoa, tosin toinen taskulampuista oli ottanut osumaa sisääntulossa ja se välähteli epämääräisesti mutta antoi toisaalta hyvän efektin joka korosti tätä Antsun sähköistä teemaa. Ylävartalossa kulki ristiin vanhat patruunavyö joissa panosten paikalle oli tungettu leditoimisia kuusenkynttilöitä ja ne villkuivat kuin saatanat, kiitos hesusteipillä perseen päälle kiinnitetyn prätkän akun josta ne saivat virtansa ja ne myös valaisivat rintakehän päällä olevaa, kakaroiden ruokalapusta tehtyä logoa jossa komeili teksti: ”Herra Virtanen”. Anteroisen päätä suojasi hänen tätinsä neonsininen uimalakki johon oli ohimoiden kohdalle liimattu ”siivekkeet” ja ne näytti olevan samaa pahvia kuin silmien ympärystää koristavat ihme lätkät joiden tarkoitus oli kai näyttää samalta kuin esim. Mustanaamiolla mutta design ei ollut osunut ihan kohdilleen ja joten näytti siltä kuin Antonin naamaan olisi lätkäisty kaksi joulukorttia eivätkä + 4,5 taitoilla olevat silmälasit suinkaan parantaneet tätä asetelmaa. Mainittakoon vielä että Antsun käsissä oli keltaiset kumihanskat, sellaiset joita käytetään kotitalouksien siivoustöissä. Tälläinen ilmestys oli siis tämä meidän Herra Sähköinen ja hän sai kaikilta vilpittömän tunnustuksen asustaan koska Anton on ihan hyvä tyyppi mutta en ole ihan varma menivätkö tunnustukset koskaan perille sillä Antsun silmät harittivat siihen malliin että hän varmaan kykeni näkemään sunnuntaina molemmat keskiviikot.

Valitettava sähköisku tapahtui kuitenkin myöhemmin illalla kun Kyyhtäperän Armaksen muija oli tuomassa täydennystä salaattipöytäämme ja hänen pois lähtiessään kävi niin ettei hänen autonsa jostain syystä suostunut lähtemään käyntiin. Kyllähän sen tietää miten siinä käy kun paikalla ollut humalainen ”insinöörijoukko” pääsee ropaamaan kiesiä – akku tyhjeni mutta kun äijät ryhtyivät manaamaan nykyakkujen huonoa kuntoa, hallin nosto-ovelta kuului ääni: ”Odottakaa, mä annan virtaa mutta mun täytyy ensin ladata itseni”.
Anton perkele oli mennyt katkaisemaan voimavirtaroikan pään siten että johdot olivat paljaina ja siinä hajareisin seistessään, hän työnsi piuhojen päät vasempaan kainaloonsa ”koska siellä sijaitsi latausyksikkö”. Voi vittu mikä jysäys ja muutaman nanosekunnin ajan näytti siltä kuin Antonin kroppaa olisivat yhtäaikaa riivanneet niin Micahel Jackson, Elvis Presley kuin Emmi Jurkkakin sillä ukko sätki kuin perkele ja jalat löivät sellaista setsuuria etten ole ennen nähnyt! Me seurasimme kauhistuneena kun valokaaret kiemurtelivat pitkin äijäparan kroppaa ja sillä hetkellä kun Anton päätä koristavat siivekkeet sekä poskipäillä roikkuvat joulukortit roihahtivat tuleen, sulake antoi periksi ja sähkötaululta kuuluva armelias napsahdus päästi Antonin pinteestä  .

Niinpä.

Siinä tuli kuulkaa kiire soittaa ambulanssia ja vaikkei toisen onnettomuudelle saisi nauraa niin oli se varsinainen näky kun ambulanssikuskit kantoivat savuavaa Antonia kohti autoa sillä Antonin rintakehää koristava joulukuusen valot paloivat niin helvetin kirkkaasti että ambulanssikuskien oli laitettava raybanit päähän. Soitin viime yönä sairaalaan ja sieltä kerrottiin että Antsu on toipumaan päin, oli kuuleman mukaan tullut tajuihinsa jokunen tunti sitten. Ainoa asia mitä sairaalassa ihmeteltiin oli se että Antonin alusastiaan vääntämän tortun lämpötila oli niinkin huikeat kuin 140° ja syy miksi he olivat tehneet tämän poikkeuksellisen lämpötilamittauksen johtui kahdesta asiasta joista ensimmäinen oli töhnämönkerön punahehkuinen pinta ja toisekseen molemmat sairaanhoitajat olivat satavarmoja siitä että pötikän sisältä oli kuulunut aivan selvästi Metri – Helenan laulama ♪ ♪ ”joulumaa on muutakin kuin lunta, se on ihmismielen tavallista laajentuneempi valtakunta” ♪ . Nämä tiedot sitten kerrottiin mulle luottamuksellisena ja pöytäkirjojen ulkopuolisena tietona joten muistakaa etten mä ole kertonut teille mitään.

Tuosta salaattipöydästä vielä....ehkä se on turhan hieno nimitys lankunpätkälle johon on naulattu 8 kpl ylivuotista kaalia koska suurin osa meistä pitää hapankaalista ja nämä jo osittain häältyneet mötikät muistuttavat aika paljon tuo todella hyvän alkuperäis tuotteen makua ja sitäpaitsi noista mustanvihreistä jötiköistä on jokaisen helppo veistellä sen verran mitä haluaa, varsinkin kun lankku on lujasti kiinni seinässä joten se kestää useammankin äijän yhtäaikaisen salaattipöydällä tungeksimisen. Me kyllä pyydettiin Amandalta – hääp on tää Kyyhtäperän Armaksen muija – että se olisi tehnyt meille Prawn & Crab claw saladia mutta muija sano ettei hänellä ole aikaa lähteä tanssiaisiin ketään repimään ja klovneista häne ei piä yhtään. Jumalauta, eukkohan ymmärtää lontoota yhtä hyvin kuin minä! Kyllä mullakin meni alkuaikoina promit ja grabit sekaisin, clowneista puhumattakaan.

Muuten kinkerit olivat suht rauhalliset, mitä nyt Juuttaanvuoren Akselilta hajos silmälasit mutta se taasen johtu illan kulttuuriannista sillä paikalle oli kutsuttu Lahnavaaran Henrietta joka on melko kuuluisa runoillija ja tällä kertaa hän ryyditti esitystään kanteleleella tai se mikään kannel ollut, joku vitun vaneriaski johon hänen äijänsä oli viritellyt kielet mutta aika saatanan kovat soundit tuosta taikalaatiksota irtosi ja siinä vaiheessa kun Henrietta – jolla muuten on sairaan kimeä ääni – pääsi runossaan kohtaan ” kiiiiiitävät linnut, harmajan bussipysäkki”, niin Akselin silmälaseista kuului ritnää ja niihin tuli vallan perkeleelliset säröt. Ei kestä Nissenit läänintaiteilijan äänijänteitä, ei vaikka ois miten kovennetut linssit mutta ei se mitään, ei kestänyt meidän seinäkellon suojalasikaan.

Arvatkaapa kuka teikäläisistä tuli mieleen....

Tämmöstä tällä kertaa ja haluan toivottaa kaikille oikein hyvää maantaita sekä viikon alkua, plussalla mennään mutta toivotaan ettei kaikki lumi sula pois.

Ps. Sosiaalisen median linkit (sekä feed) on siirretty sivun alareunaan





11 kommenttia :

  1. Ei ainakaan minä, koska mun breastit on palaneet sairaalan uunissa jo ajat sitte :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kuule Sanna semmoinen juttu että meikäläisen ajatusmaailmaan ei nämä menneet, nykyiset eivätkä tulevatkaan vaikuta yhtään mitään joten.....kukaan ei voi olla varma mistään ;D

      Poista
  2. Holapsis!
    Koht tarttis taas lähtee liikkeel.
    Mukava men ku valmiiks potuttaa, ettei kaikki sovitut tyypit tulekkaan paikal. Tai siis enhän mä sitä vielä tiedä tulevatko, mut varmuuden vuoks kärvistelen jo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Holapsis!
      Tuo on hyvä asenne ja mä käytän sitä lottoamiseen ja uhkapeleihin!
      Parempi että vituttaa etukäteen niin ei korpea sitten niin pahasti jälestäpäin ja se auttaa jaksamaan paremmin. Ei kuitenkaan kannata vituttaa koko kalenterikuukautta etukäteen sillä se on sen verran raskas pieti ettei sitä kestä.

      Poista
    2. Höh! Turhaan kärvistelin. Molemmat apurit ilmiinty paikalle ja homma saatiin tehtyy.
      Mut ihan varppina ei olis tullu jos oisin vaan yltiöpositiivisesti aatellu etukäteen.

      Poista
  3. Jaahas, täällä on juhlittu ja meikä vain painaa duunia.Pöh ja puhallus.

    Senverran vain että keskeneräisestä kiljusta ei saa muuta kuin ripulin.

    Eiku menoks sanoi Anni Lenox ja tissikuva, voi elämää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mo ei miellä ole kuin nuo yhdet juhlat jotka meille suotakoon koska muutenhan tämä elämä täällä perkeleen savijankossa on sitä samaa kituuttamista päivästä toiseen.

      Poista
  4. Mä haluan noihin kekkereihin mukaan ens vuonna, joooooooko????

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä tulet saamaan kutsun rakas Helmi!

      Poista
  5. Hirnakka13.24

    Ovatpa olleet ärreet kinkerit. Sitä mukaa kun luin kuvaustasi Antonparan habituksesta, mieleeni nousi eräs menneisyydessä tuntemani itseoppinut moniosaajainsinööri. Voisin hyvin ja helposti kuvitella hänet kuvatunlaiseen asuun. Hänen itse ompelemansa mokkasiinit ovat nimittäin syöpyneet ikiajoiksi verkkokalvoilleni. Muoto oli kuin karjalanpiirakassa ja malli oli otettu piirakantekijän mummon värkistä. Muissakin puhdetöissä tämä tuntemani henkilö on kunnostautunut, mm. pyroteknikon taitojaan tarjosi moneenkin tilaisuuteen. Ihan oikeasti. Hieman pelottava hahmo jolla oli hieman omalaatuinen ja pelottava huumori. Tai ei kai se häneltä huumoria ollut vaan ihan täyttä totta. Brrrrh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos totta puhutaan, niin Antsun esikuva on oikeasti olemassa eikä hän jää ainoaksi ristisiittoiseksi sekopääksi näillä selkosilla. Olen aina ollut sitä mieltä että joka paikkakunnalta löytyy jos ei nyt ihan samanlainen niin kuitenkin vähintään yhtä omalaatuinen/hämärä persoona ja tämä sun moniosaajainsinöörisi vahvistaa tämän säännön.
      Ja mikä tässä on kenties se mielenkiintoisin juttu on se että näitä moniosaajainsinöörejä on aika helvetisti eri asioita päättävissä elimissä.

      Poista

Käynnistäsi kiitollinen ja kommentistasi olisin suorastaan riemuissani!
(kommenttien valvonnan takia ne näkyvät vasta hyväksymisen jälkeen ja tämä saattaa kestää jonkin aikaa)

Kiitokset tekijöille:

  • Blogger archive page > Github/jhwilson
  • Google Friend Connect Button > NetOops blog
  • Add Related Post Widget To Blogger (linkwithin) > My Blogger Tricks
  • Contact Form > Tw!st Blogger
  • Simple Search > Blogger Buster
  • How to display linkwithin related posts only in post pages > My Blogger Desk
  • How to Remove Subscribe to Atom links from your Blogger Blog > Superwebtricks
  • How to remove quick edit and wrench icons on Blogger > Blogger Plugins