50 senttiä nahkaa ja täysillä päin

Tiistaina oltiin tilanteessa joka oli todella surkea; Aljoh riiputti päätään ja häntäänsä mikä on merkki siitä että koira oli todella kipeä, normaalistihan koiralle saa tapahtua aika paljon ennenkuin se antaa ulkoisia merkkejä sairastumisestaan/kiputiloistaan. Mietimme vaimon kanssa mistä moinen voi johtua ja koitimme muistella oliko Aljoh päässyt päivittäisillä lenkeillään syömään jotain mikä olisi voinut olla syynä mutta kumpikaan ei muistanut mitään tälläistä tapahtuneen ja päätimme tarkkailla vielä yhden päivän ennen kuin viemme koiruuden eläinlääkäriin. Näin siksi että soitimme tutulle eläinlääkärille joka epäili ummetusta suositellen parafiiniöljyn antamista ja toimimme ohjeistuksen mukaan joten odottelimme josko tuo paskanlennättäjä alkaisi toimia. Tiistai – iltana tilanne kuitenkin paheni, Aljoh ei päässyt enää sänkyyn eikä paljon matalammalla olevalle sohvalle joille se normaalisti hyppää varsin kevyesti ja innostuessaan hyvinkin kaukaa. Se vain makasi omassa punkassaan eikä pahemmin reagoinut mitä ympärillä tapahtui ja kun se kieltäytyi syömästä sille tarjottua ruokaa, päätimme että Aljoh viedään heti aamusta eläinlääkärin pakeille.
Keskiviikko aamu valkeni ja silloin vaimo muisti että Aljoh oli törmännyt pöydän kulmaan hypätessään makuuhuoneen ikkunan alla olevalle pöydälle joka on vaimon ompelukonetta ja vaatehommia varten mutta pääasiassa se on Aljohin kyttäysteline jolta se seuraa koteihinsa kulkevia naapureita ja vuokrakasarmimme ohitse menevän tien liikennettä. Tästä seurasi luonnollisesti pohdintaa oliko likka kenties katkonut luitaan tai vammauttanut muuten rintakehäänsä ja muistaessani kuinka Aljoh pantaan pois ottaessa aristeli kurkun seutua, olin lähes varma että näin oli tapahtunut.

Lääkärin aika oli iltapäivästä ja en muista milloin viimeksi tunnit kuluivat yhtä hitaasti mutta lisää yllätyksiä oli luvassa. Koska olimme molemmat turhautuneita ajan hitaaseen kulumisen, päätimme hieman siivota kämppää siinä odotellessamme ja mitä löytyikään sohvan takaa; Aljohin viime jouluna lahjaksi saaman ison puruluun (n. 50 cm pitkä ja halkaisija n. 7cm) vielä isommat päissä olevat solmut mutta ei mitään muuta – koko viisikymmentä senttinen luu oli tipotiessään eikä siitä löytynyt jälkeäkään vaikka käänsimme koko kämpän ylösalaisin. Solmujen löydyttyä totesin vaimolleni että onpa ihme kun likka ei ole paskonut sen paremmin aamu - kuin iltalenkeilläkään niinkuin normaalisti tekee vaikka se on todennäköisesti syönyt koko luun näiden viime päivien aikana sillä viimeksi kuin näin luun, niin se oli täysin koskematon ihan samaan tapaan kuin se on ollut koko kuluneen vuoden syystä jonka vain Aljoh tietää. No vaimo kertoo ettei myöskään hän ole havainnut Aljohin vääntävän torttua näiden parin päivän aikana ja tarkemman muistelun takia päädyimme siihen tulokseen että likan on täytynyt tuhota koko luu yhdellä kertaa maanantain ja tiistain välisenä yönä ja kun ottaa huomioon puruluun koon, on sen täytynyt tukkia likan suolisto ja tämä ajatus nosti mieleen melkoisia kauhuskenaarioita vatsalaukun kiertymisestä ja muista suoliston vammoista.


Viiemein koitti lähdön hetki ja sanoin vaimolle että koitan josko likka tekisi tarpeensa ennen ajomatkaa ja niinpä sitä sitten mentiin koira hiljaa edellä astellen ja meikäläinen perässä, peläten ja ihmettä toivoen. Kymmenen minuutin ja vajaan viidenkymmenen metrin jälkeen ihme todellakin tapahtui: Aljoh siirtyi (beagleille uskolliseen tyyliin) tien varressa kasvavaan korkeaan heinikkoon ja otti tutun mäkikotka – asennon ja sitten sitä tuli. Ei paljon mutta kunnon jööti kumminkin ja kun Aljoh kiipesi takaisin tielle, se pysähtyi tuijottamaan meikäläistä ja ennen riipuksissa ollut häntä suorastaan lennähti tuttuun pystyasentoon ja jumalauta sitä hännänheilutusta – siinä ei koira heiluttanut häntää vaan häntä koiraa ja kun likka vielä tehosti esitystään muutamalla haukahduksella, tiesin että pahin on takanapäin. Vaimon kanssa käytiin pieni neuvottelu siitä että soitammeko eläinlääkäriin ja perumme ajan mutta päätimme että on kuitenkin parempi käyttää koiruus tarkistettavana ettei mitään ikäviä jälkiseuraamuksia tule. Hyvä niin, sillä elänlääkäri totesi että likan kaularanka on saanut melkoisen tärähdyksen mikä selittää sohvalle/sängylle nousemisen ja niiltä poistumisen vaikeudet mutta vatsalaukku sekä suolisto olivat normaalit, mitään tukosta ei ollut päässyt syntymään ja kun kysyin eläinlääkäriltä että onko puruluilla mahdollisuus kulkeutua ”raakana” ruuansulatuselimistön läpi, niin hän sanoi ettei ole mutta oikeita (eläinten) luita syödessään koirat toisinaan onnistuvat murskaamaan luun sen verran hienojakoiseksi massaksi että se saattaa aiheuttaa suolen tukkeutumisen.



Summa summarum; Aljoh onnistui yhden vuorokauden aikana ei pelkästään telomaan rintaansa, vaan syömään myös itsensä ähkyyn ja siksipä likka pääsee rinnallani kulkeneiden beaglesten (neljä kappaletta) ahneus/kohmotilaston sijalle yksi. Kaikki muutkin ovat olleet persoja ruualle mutta Aljohin ahneus on aivan omaa luokkansa ja sen tekemät temput (mm. olen vuorikauris ja siksi voin hypätä sohvalta kirjahyllyyn) osoittavat ettei sen päässä ole kaikki palikat kohdallaan. Kaikkea tätä kompesoi äärimmäiset rakkaudenosoitukset joita se jakaa mielellään ja siksipä tunnelma iltaisin muistuttaakin tilanetta jossa koitat istua sohvalla samaan aikaan kun joku hakkaa sinua märällä rätillä naamaan. Kuitenkin, Aljohin aikaansaama tilanne sai meidät miettimään koiran ruokkimista ja ennenkaikkea hieman liian helposti annettuja makupaloja joten likka on nyt beaglesten helvetissä jossa ylimääräistä ruokaa ei jaeta ja sekin mitä annetaan, on entistä tarkemman seurannan alla sekä määränsä että laatunsa puolesta. Hieman hämmentynyt koira mutta kuten aina, beaglet tottuvat uusiin tilanteisiin suht nopeasti joten eiköhän tämä tästä taas lähde kulkemaan. Liikkuminen on vielä osittain rajoittunutta mutta päivä päivältä parempaa ja toivotaan että tuolle rakkaalle jätemyllylle jäi edes jotain muistiin näistä parista viime päivästä.

0 kommenttia :

Lähetä kommentti

Käynnistäsi kiitollinen ja kommentistasi olisin suorastaan riemuissani!
(kommenttien valvonnan takia ne näkyvät vasta hyväksymisen jälkeen ja tämä saattaa kestää jonkin aikaa)

Kiitokset tekijöille:

  • Blogger archive page > Github/jhwilson
  • Google Friend Connect Button > NetOops blog
  • Add Related Post Widget To Blogger (linkwithin) > My Blogger Tricks
  • Contact Form > Tw!st Blogger
  • Simple Search > Blogger Buster
  • How to display linkwithin related posts only in post pages > My Blogger Desk
  • How to Remove Subscribe to Atom links from your Blogger Blog > Superwebtricks
  • How to remove quick edit and wrench icons on Blogger > Blogger Plugins