Paimentolan aamu ja pari sanaa rakentamisesta

Otsikko siksi, ettei Paimentolassa ole tapahtunut oikein mitään, kun ei oteta huomioon näitä kolmannen ulottuvuuden mystisiä tapahtumia jotka kuuluvat normaaliin arkeen. Tietämättömille kerrottakoon että tällaisia asioita ovat mm. pullataikinan transformoituminen betoniksi, hammastahnan mutatoituminen partavaahdoksi (maistuu muuten pahalle) ja kukkien teleportaatio suoraan ”Laulu tulipunaisesta kukasta” - elokuvan kohtaukseen, jossa se saatanan lainetukka laskee kerrassaan hirvittävän kosken tavalla, mikä taasen pistää ajattelemaan että onko hänen bloody lapikkaansa naulattu kiinni siihen massarankaan jolla hän seisoo. Ei muuten, mutta joko Olavia näyttelevällä Kaarlo ”The Kille” Oksasella on joko rotaatio – voimia vastustava tasapaino tai sitten jossain on jotain sano Mäkelän muorikin kun paloauton näki. Suomi-Filmin tehosteista ei kannata puhua koska ne olivat samaa luokkaa kuin sen….muistaakseni tshekkiläisen ja meillä Hinku ja Vinku - nimellä nähdyn animaation, jossa ne helvetin ärsyttävät pahviset siilihahmot? liikkuivat pitkin alustaa saatanallisen rahinan säestyksellä. Vaikka olin about kuuden vanha kun katselin tätä amerikkalaisen vesikidutusmuodon pahvista versiota ensimmäistä kertaa, muistan selvästi kuinka päästäni katkeili verisuonia siihen tahtiin että vierailulla ollut tätinikin äityi kehumaan äidilleni kuinka punakka ja terveen näköinen lapsi tuo pikku-paimen on. Eipä muija tiennyt mikä ero on terveellä punalla ja lautumilla...

Niin, lipsahdin taas omiin maailmoihini koittaessani selittää kukkien teleportaatiota, tarkoituksenani oli kertoa että asiallisesta kastelusta huolimatta sekä molemmat kirjovehkat ja se yksi jonka nimeä en tiedä, lähtivät seilaamaan pitkin pöytää mikä aiheutti lievää paniikkia. Onnekseni minulla on olohuoneessa täysimittainen keksi (ei kuitenkaan Oreo) jota tukkilaisetkin käyttävät, ja sain estettyä etteivät kiittämättömät raakut ajelehtineet pöydältä alas. Tyhjennys – ja kuivausoperaation jälkeen asettelin pikku kukkaseni takaisin omille paikoilleen ja tarjosin niille palan Afrikan monsuunituulia, tällä kertaa Braun Silence Ultramode Truly Hair & OMG What kind of kiharat – föönin muodossa ja oih, kukkaset suorastaan hymyilivät minulle koska ne rakastivat sähkösyöpön kidasta puhaltavaa Samum’ia.

Okei, se Paimetolasta ja nyt uutinen joka on todiste siitä kuinka ihmisiä kohdellaan todella väärin ja tapaus on korkeimman oikeuden päätös siitä, ettei Keski-Pohjanmaan keskussairaalan tarvitse maksaa korvauksia kolmelle sairaalassa työssä olleelle kätilölle, jotka sairastuivat ja menettivät työkykynsä homealtistuksen takia 2000-luvun alussa. Perusteena oli Korkeimman oikeuden mukaan se kokkolalaiskätilöiden työnantaja pystyi osoittamaan, etteivät kosteusvauriot olleet tiedossa, eivätkä ennakoitavissa ennen kuin naiset sairastuivat. Omituinen päätös kun ajatellaan että lakiin on myös kirjattu kohta jossa työnantajan tulee huolehtia siitä ettei työ – eikä työolosuhteet aiheuta vaaraa työntekijälle. Mielestäni on erittäin surullinen päätös myös sen takia, että se toimii pohjana kaikille tulevaisuudessa tehtäville päätöksille ja näin heikentää homealtistuksesta kärsivien turvaa. Mielestäni olisi oikein, että näissä jutuissa tulisi noudattaa samaa käytäntöä (koska aiemmin mainitsemani lain kohta työntekijän turvallisista työolosuhteista ei näköjään ole yhtään mitään) kuin normaalissa kiinteistökaupassakin, joissa myyvä osapuoli vastaa kaikista vahingoista ja on näin ollen korvausvelvollinen. Minulle rakennusalan ihmisenä on aivan turha tulla sanomaan ettei kosteusvaurioista ole tiedetty tai niitä ei ole aiemmin havaittu. Kaikki rakennusalalla, samoin kuin kiinteistöpuolellakin, tietävät ne rakennuksen kohdat – oli kiinteistö sitten mikä tahansa – jotka ovat ns. indikaattoreita eli paikkoja joissa ongelmat yleensä esiintyvät ja joista ne ovat helpoimmin paikannettavissa.

Asiaan liittyen kritisoin nykyisiä sertifikaatteja, joita saa kun muutaman tunnin istuu ABC:llä tai jossain vastaavassa paikassa ja näiden tuntien jälkeen olet valmis kuntokartoittaja tai saat tulityökortin, olet sertifioitu kosteiden tilojen rakentaja etc.
Sertifikaateista ja lupalapuista on tehty bisnes jolla ei ole käytännön rakentamisen kanssa vitunkaan tekemistä, sillä jokainen meistä tietää ettei ole hyvä idea rälläköidä vintillä jossa yläpohjan eristeenä on purua ja mitä taasen kosteiden tilojen rakentamiseen tulee, niin näiden aineiden valmistajilla (jotka ovat normaalisti firmoja jotka tuottavat kaiken rakentamisessa tarvittavan) on selkeät ja kattavat ohjeet siitä kuinka työ tulee tehdä. Kuvineen, teksteineen ja opastusvideoineen kaikkineen ja mielestäni nämä asiat kuuluvat siihen normaaliin ammatin oppimiseen. Ei siinä tarvita mitään puku päällä paasaavaa livekalaa joka veloittaa kurssilta saatavasta muovilätkästä useamman satasen. Lisäksi näiden korttien voimassaoloajat ovat lyhentyneet koko ajan, siitäkin huolimatta että se puru syttyy yhtä hyvin rälläkän kipinästä kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Pahimpia kaikista ovat ns. kuntokartoittajat ja hometarkastajat jotka ovat usein työttömäksi jääneitä ”pullanpaistajia”, joilla ei ole mitään käsitystä itse rakentamisesta ja siksipä onkin erittäin valitettavaa että ihmiset maksavat näistä palveluista melko isoja summia koska elävät uskossa että tyyppi tietää mistä puhuu ja osaa hommansa. Silkkaa kusetusta siis. Edelleen, homevaurioihin liittyen, kunnolliset mittalaitteet maksavat sen verran paljon etteivät nämä ”Hei, mä alankin kuntotarkastajaksi” - tyypit ole valmiita investoimaan niihin tai heillä ei yksinkertaisesti ole varaa.

fail
Fail?


Eikä homma käy niin että tullaan tsekkaamaan kosteuksia puku päällä, kädessä muutaman kympin pintamittari ja katsotaan parista, kolmesta kohtaa lattiakaivon ympäriltä varsinkin kun kylppäri on ollut käytössä edellisenä iltana tms. Eikä se riitä että mittaillaan, pitää myös tietää kulloisenkin kohteen rakenteet, ymmärtää rakentamiseen liittyvät perusasiat eli miten puu tai betoni elää, miten eri materiaalit käyttäytyvät kun puhutaan itse materiaalista eli sopiiko esim. valittu materiaali sen alla olevan tasoitteen päälle, rakenteiden tuulettuminen ja äärettömän paljon muita tekijöitä. Esimerkkinä mainittakoon eräs jäähalli jonka pesutilojen ilmastointiputket (ja luonnollisesti venttiilit) jätettiin puolitoista metriä sisäkatosta alaspäin, eikä mennyt kuin vuoden verran niin kaikki seinät ilmastointiputkien tasalta kattoon sekä katto oli aivan homeessa. Miten helvetissä näin voidaan edes tehdä? Eikö nyt jumalauta normaali järki sano ettei moinen ratkaisu voi toimia? Vastaavia esimerkkejä on suomi väärällään eikä nämä erittäin kalliiksi tulevat virheet koske pelkästään kosteita tiloja, vaan ylipäätään kaikkea rakentamista ja näissä on surullista se, että kaikki virheet laitetaan työntekijöiden piikkiin vaikka kyse on puhtaasti suunnitteluvirheistä sekä kontrollin puutteesta. Enkä tarkoita tällä sitä, että duunareita tarvitsisi vahtia, vaan sitä että käytännön työelämässä mukana olevat rakennusmestarit, kontrollit ja muut helvetin insinöörit olisivat niitä jotka kontrolloisivat sitä että ovatko piirustukset ja suunnitelmat sellaisia että ne ovat a) toteutettavissa ja b) noudattavatko ne käytössä olevia normeja ja ovatko ne hyvän rakennustavan mukaisia.

Tänä päivänä homma menee näin: Piirustusten tekijä on piirustuksiin määrittänyt palikka B:n paikan, samoin palikka C:n joten palikka A sopii palikoiden B ja C väliin ja rakennelman korkeudeksi tulee 10 metriä ja leveydeksi 20 metriä. Kaikki palikat tulevat aliurakoitsija X:ltä jolle on toimitettu vastaavat kuvat kuin muillekin projektiin osallistuville. Kuitenkin tänä päivänä on kaikissa piirustuksissa merkintä Mitat tarkistettava rakennuspaikalla. Mitä vittua? Jos on kerran kuvat alusta loppuun ja niiden mukaan tehdään, niin miksi siinä pitää mitään mittoja tarkistaa? Eikö kuvat pidäkään paikkaansa, mitä jos palikka A onkin liian lyhyt tai liian pitkä, entä jos palikat C ja B ovatkin liian korkeita koska piirustusten tekijälle on sattunut nolo moka tai hän ei ole huomannut ”yhtä juttua” vai onko aliurakoitsijalle toimitetut piirustukset jotenkin erilaiset?
Nimittäin jos timpurille sanotaan että tuossa on kuvat, alahan tekemään jotta jouluksi joksikin tullaan, niin tasan on palikat B ja C oikeilla kohdillaan ja myös lähtökorkeudeltaan (pohja), loppuhan on sitten kiinni arkkitehdistä ja/tai aliurakoitsijasta.
Arkkitehtifirmat, samoin ne jotka tekevät lujuuslaskelmat ja muuttavat arkkitehdin näkemyksen piirustuksiksi joiden mukaan kohde tehdään, veloittavat helvetillisiä summia työstä jonka toimivuudesta he eivät mene takuuseen. Jos on kerran kuvat alusta loppuun ja niiden mukaan tehdään, niin miksi siinä pitää mitään mittoja tarkistaa? Tämä ylimääräinen mittaus aiheuttaa uskomattomat määrän lisätyötunteja jotka luonnollisesti vaikuttavat lopulliseen hintaan. Aivan samoin kuin se että kuvia päivitetään lähes päivittäin (koska onhan se mahdotonta suunnitella ja piirtää kerralla valmiiksi kun aikaakin on annettu kolmesta viiteen vuotta) ja siksipä ei ole mikään ihme että mittaporukalla on versio 4.1.2 ja koska jollekin aliurakoitsijalle ei ole jostain kumman syystä toimitettu viimeisintä versiota, hän pakertaa vielä 4.1.1 mukaan ja kun hän vihdoin saa päivitetyt kuvat, huomataan että viikkoja tehty työ onkin sellainen jota ei voida käyttää ja kaikki alkaa alusta. Ei siis ihme että rakentaminen maksaa eikä se suinkaan johdu kalliista työvoimasta vaan näistä ”terävän pään” tekemistä virheistä joista he eivät edes joudu minkäälaiseen edesvastuuseen. Suomeksi sanottuna pesevät kätensä omista virheistään.


Omalta kohdaltani olen tullut siihen tulokseen että kilpailuttaminen ja urakoiden pilkkominen (myös rakennuspiiristusten osalta) on mennyt liian pitkälle ja kiitos valtiovallan - työntekijöihin kohdistuvat maksut joita työnantaja joutuu maksamaan palkan päälle, ovat sitä suuruusluokkaa että hyvin suuri osa firmoista turvautuu halpatyövoimaan jolla ei ole riittävää koulutusta/työmoraalia ja yleensäkin, kaikkinainen verotus ja erilaiset maksut ovat yhdessä se tekijä joka on suurin syy harmaaseen talouteen. Iso toive onkin että päättäjät ymmärtäisivät sen, että kevennykset toisivat lisää työvoimaa- ihan rehellistä sellaista – ja homma toimisi vähän samaan tapaan kuin kaupan volyymiin perustuva myynti. Halvemmalla, mutta pirun paljon enemmän.

Okei, meni paatoksen puolelle koska kyseessä on rakastamani/vihaamani rakennusala mutta totuus on, että tänä päivänä veronmaksajia rahastetaan lähes kaikessa. Projekteja myydään joka alalla täysin kesken eräisinä tietäen, että kun mittavat projekti on aloitettu, on se vietävä loppuun hinnalla millä hyvänsä ja tästä on hyvänä esimerkkinä Länsimetro ja eräät terveydenhuollon it – hankkeet.

Kaikesta huolimatta, muistakaa olla ihmisiksi ja katselkaa jalkohinne sillä maasta voi kuulua älytöntä mölyä – maahisille kun ei ole oikein mennyt jakeluun mitä tämän päivän termi ”reality” tarkoittaa. Uskon että niitä on hakattu niin paljon kiistellyllä kaukoputkella päähän että ne luulevat sanan tarkoittavan samaa kuin ”dokumentti”. Mene ja tiedä, minä kun en tunne kun yhden maahisen, rakkaan naapurin Holopaisen Topin ja hän on nyt taas hoidossa kun luuli muijansa kurkkivan sivusta ladattavan pesukoneen ”ikkunasta” kuten Topi asian ilmaisi ja äityi karjumaan että miksi sä et tule sisään kun pitäis perunoita keittää. Noh, Topi saa tällä hetkellä soppaa suoraan suoneen ja soppa on sitä kuuluisaa Larcantil’iä jota minuunkin on tuupattu jokunen ruiskullinen mutta siitä sitten joku toinen kerta.


read more

Sukellus pimeälle puolelle

Ihmisen pimeä puoli ei välttämättä edusta pahuutta kuten yleensä luullaan, vaan se voi myös olla jotain kaunistakin tai jopa herkkää. Joka tapauksessa omaan, pimeään puoleen sukeltaminen on jokaiselle hyväksi silloin kun sen voi tehdä kenekään häiritsemättä. Se (niin syvälle tajunnan syövereihein pääseminen) ei näet käy sekunnissa eikä kahdessa, lisäksi ihmisen mieli on niin herkästi manipuloitavissa että pienikin häiriö katkaisee sen lähes jumalaisen prosessin joka täydellisellä mielen tyhjentämisellä saadaan alulle. Kuulostaa kenties hullulta mutta sitä se ei suinkaan ole ja sitkeällä treenaamisella nämä ”sukellukset” ovat parasta meditaatiota, jotain sellaista mitä rahalla ei saa. Perheelliselle voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta saada aikaan tilannetta jossa voisi sulkea maailman ulkopuolelleen mutta mikäli tämä onnistuu, hyppy pimeälle puolelle on asia joka kannattaa tehdä. Jos jonkun mielestä alku kuulosti hullulta, niin seuraava asia on hänen mielestään sellainen joka on todiste siitä että minut pitäisi lähettää hoitoon. Pimeä puoli on roolistaan huolimatta siitä erikoinen paikka, että vastoin yleistä ajattelua joka kuvaa pimeän puolen väkivallan tyyssijaksi, se on paikka jossa voi tappaa oman vihansa ja kääntää siihen haaskatun energian positiiviseksi ajatteluksi tai jopa rakkaudeksi.

evil
Kuinka monta kertaa sinä olet kutsunut?


Kyse on siitä että kykeneekö myöntämään itselleen oman pahuutensa, kaiken sen vihan, ilkeät puheet ja vielä vittumaisemmat ajatukset, törkeän käyttäytymisensä muita kohtaan, valehtelemisen johon meistä jokainen turvautuu vuoden jokaisena päivänä jne. Lista on loputon. Vasta sitten kun ihminen kykenee myöntämään olevansa yhtä paha tai kenties pahempi kuin vihan kohde - oli niitä sitten yksi tai useampia – ihminen on valmis tappamaan sen oman vihansa. Tämän myöntäminen ei kuitenkaan käy niin, että ajatuksissaan toteaa olleensa hieman ilkeä tms., vaan se oma viha on käytävä läpi kohde kohteelta ja on etsittävä sekä selvitettävä ne syyt joita vihan taustalla on. Helvetin vaikea homma alkuun mutta on joka kerta helpompaa, olettaen että ihminen tosissaan haluaa päästä irti vihasta joka meitä jokaista syö sisältä päin. Omalla kohdallani viha koostuu kolmesta pääelementistä jotka ovat katkeruus, kateus ja kostamisen halu. Olen katkera siitä että kroppani ei kiputilojeni takia toimi niinkuin pitäisi, olen kateellinen niille joilla se toimii ja jotka sen takia kykenevät saavuttamaan elämässään asioita joihin minä en kykene ja lopuksi, tunnen suurta halua kostaa kaikille niille jotka ovat tehneet vääryyttä minua kohtaan.
Vierailuillani pimeälle puolelle, olen pohtinut näitä asioita ja todennut sen, että omat vihaelementtini ovat sellaisia joista jokainen ruokkii toista eikä siis näin ollen riitä että tappaisin vain yhden. Jos tapan katkeruuden, kostonhimo pitää kateuden hengissä jne. ja siksipä minun on päästävä niistä kaikista eroon ennenkuin voin kehittyä ja päästä eteenpäin elämässäni. Tähän asti elämäni on ollut katkerien ajatusten täyttämää, samojen rutiinien toistoa josta olen valheellisesti käyttänyt nimeä elämä. Sitä minulla ei ole, on vain säälittävän pieni ajatuskehä josta en ole päässyt irti mutta josta toivottavasti pääsen irti, sillä näiden pitkään jatkuneiden ”vierailujen” takia olen onnistunut muuttamaan ajatusmaailmaani yhden petamillin ja se on hyvä alku.

Koska kenelläkään meistä ei ole mahdollisuutta päästä täysin äänieristettyyn tilaan, on ulkomaailman tuottamaa melua torjuttava vastamelulla ja tässä – tai ainakin omassa – tapauksessa se on parasta tehdä musiikilla eikä millä tahansa, vaan sellaisella joka vie sielun mennessään ja näin mahdollistaa sen ettei ajatukset karkaile ”normaalin elämän” puolelle ja sen mitättömiin asioihin. Jokaisella on omansa ja toisinaan sen oikean musiikin löytymiselle on uhrattava aikaa koska tässä maailmassa on suurin piirtein 7,5 miljardia sielua joista jokainen on erilainen.

Itselläni on kaksi suosikkia joista te jo tiedättekin toisen eli Thomas Bergersen ( esim. Empire of Angels ja Our Destiny mutta myös muut) jonka musiikkia käytän silloin kun oman vihani kohtaaminen ei liity kovinkaan paljon tunnepuolen asioihin. Kun taas mennään sille vaarallisemmalle puolelle eli siihen vihaan jonka juuret ja synty liittyvät rakkauspuolen asioihin, kuuntelen hyvin paljon Peter Gundry’ n tuotantoa ja tämänhetkinen suosikkini on Elixir of Life jolta löytyy se mitä minä haen. YouTubessa on se hyvä puoli että automaattisen toiston avulla katkoja ei tule eikä keskittyminen pääse hajoamaan niin helposti. Mikäli päädytte kuuntelemaan Elixir of life’ a, toivoisin että teette sen niin ettei teitä häiritä ja kuuntelette koko tunnin, sillä kyseinen tunti aaltoilee musiikkinsa puolesta aivan samoin kuin meidän kaikkien viha – välillä voimakkaammin ja välillä jopa herkällä tavalla. 

 Elixir of Life:



read more

11.000 pingviiniä vs 4.000 joulupukkia

Pingviineille ei vittuilla, ainakin mitä on uskominen Brilliant Game Studios’ in tekemään videoon joka on myös promovideo siitä mitä heidän uudella Epic Battle Simulator’ illa saa aikaan. Tämän eeppisen ja samalla hulvattoman hauskan turpajuhlan pääsette katsomaan tästä linkistä. Joulu on ohi ja siksi tämä video on omiaan näin aamun alkajaisiksi, minäkin hyvästelin paimentolan pukin jo eilen ja hän lupas tulla ensi vuonna uudestaan koska hänen omien sanojensa mukaan Paimentolassa käy pirun mukavia ja hemmetin hyvännäköisiä naisia. Myös Paimentolan oma, virallinen ja järkähtämätön kanta on tämä.

Sitten ilouutisia omenakansalle, käsittääkseni iOS:lle on tulossa mobiililaitteille optimoitu hakukone Vurb (en löytänyt tätä kun kävin tsekkaamassa mutta tosin vierailu oli hyvin pikainen), jonka voi personalisoida haluamakseen ja ominaisuuksia löytyy enemmänkin. Tarkemmat tiedot löytyvät täältä, Vurb’ in omalta sivustolta.

Sitten silmäasiaa, näköhän on meille kaikille tärkeä asia ja löysin Hyvä Terveys -sivustolta listauksen joka kertoo silmissä esiintyvistä oireista jotka on hyvä käydä tarkistuttamassa. Sitäkään en tiennyt että tekomykiöleikkaus jolla pääsee silmälaseista eroon, voi aiheuttaa verkkokalvon irtautumisen mikä onkin sitten huonompi homma. Jutussa lääkäri sanookin ettei terveitä silmiä pitäisi leikata koska kyseessä ei ole sama asia kuin lehden ostaminen kioskilta ja se on kyllä totta eli jos laseilla pärjää, niin on parempi kun tyytyy niihin vaikka ne joskus saattavat tuntua hankalilta. Listaukseen pääsette tästä linkistä.

Lisää terveysasiaa ja siirrytään lääkkeiden pariin, Terveys.fi on tehnyt TOP 10 – listan suomessa eniten myydyistä ja käytetyistä lääkkeistä. Käytetyimpien kärjessä komeilee asetyylisalisyylihappo jota itsekin käytän melko korkeiden trombosyyttiarvojen hillitsemiseksi, tosin huonolla menestyksellä koska ne eivät laske vaikka mitä tekisi. Alkuun käytin Primaspan’ia mutta sillä ei ollut mitään merkitystä, samoin kuin ei tällä Cardio 100:lla jota nykyään käytän. Lääkäri kyllä sanoi ettei lääkkeiden vaikutus ole näkyvissä suoraan arvoissa mutta minä en vanhana skeptikkona tuota oikein usko. Meikäläisen trombosyyttiarvot ovat vuosikausia olleet 650 – 820 välissä ja oma mielipiteeni onkin, että näillä raja-arvot ylittävillä lukemilla on jotain tekemistä päänsärkyjeni kanssa. Toisin sanoen mun pillit on niin tukossa ettei veri kierrä mitä puolustaa se, että eräs neurologian lekuri sanoi mun lähtevän siihen kun verisuoni poksahtaa päänupissa. Komentokeskuksen sisältä näet löytyy kaksi tuntematonta kohtaa joita ei ole sen paremmin tutkittu, epikriisissä mainitaan toisen olevan kalkkeutunut verisuoni (kysymysmerkillä) ja toisen olemassaolo vain todetaan sen paremmin arvioimatta mikä se mahtaa olla joten kyllä meikäläistä hieman häiritsee tämä epätietoisuus. Vaan kun verta ei tule, niin ei voi olla kipeäkään ja siksi nuo tuntemattomat jutut eivät todennäköisesti tule koskaan selviämään. Paitsi meikäläisen tuurilla vasta sitten kun olen ns. jättänyt yhtiövastikkeen maksamatta ja helvettiäkö sillä tiedolla enää siinä vaiheessa mitään tekee.

at work
Maanantaisin, tiistaisin, tänään vai joka päivä?



Ettei mene mussuttamiseksi, niin lopetan tähän ja toivottelen oikein raukeaa aamua niille joita eivät rasita nälän aiheuttamat pakkoliikkeet eli työ ja taasen niille jotka ovat kapitalistisen järjestelmän ikeen alla tahi kommunistisen puolueen vuosikymmeniä kestävissä talkoissa, toivotan jaksamista sillä uskokaa pois, te joko saatte pienimuotoisen eläkkeen tai sitten teidän lipulakkianne (malli Josef) koristaa Suuren Työn Sankarin heti bärkeleen kiiltävä kokardi.
Muistakaa olla ihmisiksi.





read more

Turhautumista ja outoja kokeiluja

Tänään on ollut melkoista mielen muljahtelua koko päivä ja ehkäpä harmaa, vettä vihmova taivas, kiputilat, montaa päivää jatkunut seiniin tuijottelu ja alituinen köyhyys ovat syyt jotka saavat ajatukset kulkemaan very happy – modesta raivon partaalle. Tällaisina päivinä sitä toivoo että olisi rahaa, voisi lähteä pariksi päiväksi johonkin kaupunkiin – ihan kotimaassa ajattelin pysyä, tutustua paikallisiin ihmisiin sekä nähtävyyksiin ja jos tuntuisi hyvältä, niin voisi viipyä vähän pidempäänkin ja jos ei, niin sitten kohti seuraavaa paikkaa. Turhautuminen pistää miettimään ja jossittelemaan eikä se ole hyväksi koska totuus on kuitenkin toinen ja nämä typerät haaveet vain lisäävät turhautumista. Mulla on nyt vaan sellainen tilanne tässä elämässä, että mä olen ikään kuin keskellä rotkoa ja odotan että joko se ohut köysi jolla mä seison, joko kestää tai sitten alkaa pitkä mutta nopea pudotus kohti rotkon pohjalle josta alkaa tuskallisen hidas kapuaminen takaisin ylös. Paskamainen tilanne joka ratkeaa viimeistään helmikuun alussa joko hyvin tai sitten ei. Olemassa on kuitenkin suunnitelma B, olkoonkin että sen toimeen paneminen ottaa oman aikansa ja vaatii pari pientä ihmettäkin - lähinnä rahallisesti - koska se on luonteeltaan sellainen että se muuttaa asioita lopullisesti. Jonkinlainen uus elämä tai siihen suuntaan.

En kuitenkaan ole uponnut itsesäälin syvään suohon, vaan olen saanut tehtyä pikkujuttuja jotka ovat roikkuneet maailman luomisesta lähtien, ja nämä tällaiset asiathan on mulla listattuna otsikolla Huomisen työlista. Sitä huomista kun ei vaan tule jos ei itse nosta persettä penkistä ja tee. Mistään eeppisistä työrupeamista ei ole kyse, lähinnä paperihommia mutta parempi sekin kuin maata sohvalla ja syyttää maailmaa siitä kun kaikki ei ole mennyt niinkuin ois toivonut. Positiivisiin asioihin luettakoon myös jatkuvan syömisen innoittamat kokeilut joiden perusteena on ollut välttää jokaiselle tuttu suolainen – makea – suolainen – rumba. Niinpä olen kokeillut miltä suklaakonvehti maistuu kinkun siivun sisään käärittynä ja onko meetwurstin siivut liian outoja ninjatähden päällysteenä? Ei ole, itseasiassa nuo makeat joulutortut muistuttavat meetun kanssa croissantteja ja koska mulla ei ollut varaa oikeaan joulukinkkuun, niin ostin saunapalvia (niitä paketteja joissa siivut ovat kuin norsun korvat) ja yhteen siivuun saa helposti käärittyä kolme konvehtia. Makeat, jotain hedelmää sisältävät tai hedelmän makuiset konvehdit ovat ihan jees mutta enempi suklaiset eivät oikein toimi.
Toinen aika outo ja täysin kiville mennyt yhdistelmä oli juustosiivun sisään käärityt klementiinin lohkot (2kpl), ei pelkästään mauna takia vaan myös sen, että suussa tästä yhdistelmästä tuli appelsiinilta maistuva tapettiliisteri ja se oli inhaa se. Yksi parhaista kokeiluista ovat ollet omenaporalla tehdyt omenapötköt (yllätys!) joihin tein akkuporakoneella 8mm reiän, en kuitenkaan läpi asti ja kaadoin reiän täyteen kinuskikastiketta. Oi, mutta ne olivat hyviä! Tänään voisi koittaa omenapötiköiden uuniversiota, sellaista jossa nuo pikku omppupötikkäiset käyttäisi ensin pannulla kera sokerin vai pitääkö se tehdä toisin päin? Ensin uuniin ja vasta sitten glaseeraus? No, kokeilemalla se selviää. Testasin myös erästä Cokis- kastiketta jonka kanssa mulla oli pienoisia emulgoitumis-ongelmia, yritin näet sekoittaa siirappia ja kokista keskenään jotta saisin makeahkoa ja...no ei voi sanoa poreilevaa...mutta raikkaan makuista BBQ – kastikketta. Soosit my ass, voin kertoa että kokeilun tuloksena muuta makeaa ei ollut kuin sotku vaikka yritin hiton monilla eri suhteilla tehdä mutta ei, se ei kuulkaa onnistunut.

frustrated
Jep. Turhautunut mikä turhautunut.


Kävin just röökillä ja ulkona on aika erikoinen keli; valkoisen harmaa taivas, lämmintä liki kolme astetta ja räntää tulee taivaan täydeltä. Tosin ei varmasti kauaa, illalla keli menee pakkasen puolelle ja siksipä sitä onkin johonkin aikaan illasta lähdettävä käymään sufeella jossain tai auto on aamulla niin jäässä ettei ovia eikä ikkunoita saa auki. Täytyy etsiä joku pieni kahvila jostain sivummalta jonne voi ajella pikkuteitä pitkin, joulun paluuliikenne on jo alkanut eikä kiinnosta lähteä isommille baanoille koska ennen joulua oli yksi parempi päivä ja sain pestyä rakkaan Syyrialaiseni. Mikäli räntäsade muuttuu lumisemmaksi, paluuliikenteessä ajavat joutuvat kulkemaan – kiitos Destian älyttömän suolauksen - sellaisessa paskamyrskyssä ettei hyvä tosikaan ja vielä kun tähän lisätään kuljettajat joiden joulu on mennyt päin helvettiä, niin on ihan varmaa että ensi jouluna hautausmailla palaa jokunen kynttilä enemmän. Hulluja kun riittää aina.

Lopuksi vielä selllainen juttu, että jos tätä sattuisi lukemaan joku leivonta -alan ammattilainen tai henkilö joka on perehtynyt astetta paremmin leipomisen jaloon taitoon, niin kysyisin että voiko esim. vadelmaa temperoida samaan tapaan kuin suklaata? Tarkoitan että jos vaikkapa nyt vadelmasta tekee ensin mössöä jonka lämmittää samoin perustein kuin suklaan, niin mitä lisäaineita se tarvitsee käyttäytyäkseen kuin suklaa? Siis jos tämä on ylipäätään mahdollista ja jos on, niin olisin enemmän kuin kiitollinen saadessani jonkinlaista ohjeistusta sillä päässäni on jo pitkään pyörinyt ajatus vadelma - ”canelloneista” jotka voisi täyttää vaikkapa suklaamoussella tai jollain muulla.
Kiitos etukäteen ja hitosti pusuja sille joka tämän dilemman ratkaisee (tietysti niin että se onnistuu).

Ps. Nyt tulee lunta yhtä paljon kuin 1742 jolloin olin vielä nuori paimen ja jahtasin laumani Alpeilla. Hiutaleet olivat Ikean ripirapi – kassin kokoisia, aivan samanlaisia mitä nytkin sataa ja koska mulla on suht lyhyet kintut, niin rakkaat seve ballesterokseni uhkasivat jäätyä niiden jättäessä vanaan Alppien hohtavaan hankeen (ei, meillä ei siihen aikaan ollut alushousuja, boksereista ja muista vinoventtiilistä puhumattakaan).


Pss. Muistakaa olla ihmisiksi! 
read more

Kiitokset tekijöille:

  • Blogger archive page > Github/jhwilson
  • Google Friend Connect Button > NetOops blog
  • Add Related Post Widget To Blogger (linkwithin) > My Blogger Tricks
  • Contact Form > Tw!st Blogger
  • Simple Search > Blogger Buster
  • How to display linkwithin related posts only in post pages > My Blogger Desk
  • How to Remove Subscribe to Atom links from your Blogger Blog > Superwebtricks
  • How to remove quick edit and wrench icons on Blogger > Blogger Plugins